hannele_pokka_hostmote_SveMin_2015

Verkoston työ siirtyy pian toimeenpanovaiheeseen

Kestävän kaivostoiminnan verkosto aloitti vuosi sitten itsenäisenä toimijana Etelärannassa. Se toimii hallinnollisesti Kaivosteollisuus ry:n alla, mutta käytännössä verkoston toimintaa ohjaa sen hallitus. Hallituksessa on edustajat kaivosteollisuudesta sekä useista sen toiminnan kannalta keskeisistä sidosryhmistä, kuten ympäristöjärjestöistä, paliskunnista, maa- ja metsätaloustuottajista, ay-liikkeestä sekä alueellisista ja paikallisista toimielimistä.

Kaksi sidosryhmää puuttuu (matkailu- ja ravintola-ala sekä saamelaiset), mutta heihin on pyritty pitämään yhteyttä muilla keinoin. Esimerkiksi Saamelaiskäräjät osallistuivat vielä vuosi sitten aktiivisesti kaivosalan vastuullisuusjärjestelmän muotoiluun. Samat kirjaukset on nyt lisätty myös parhaillaan viimeisteltävään malminetsintäjärjestelmään.

Näillä näkymin verkoston pohjatyö saadaan päätökseen marraskuun lopulla. Tuolloin päivitetään kaivostoimintaa koskeva vastuullisuusjärjestelmä, joka kattaa koko kaivostoiminnan elinkaaren ja sisältää toimintakehykset ja arviointityökalut sidosryhmäyhteistyölle, luonnon monimuotoisuudelle, rikastushiekalle, vesienhallinnalle, energiansäästölle ja ilmastopäästöille, työterveydelle ja –turvallisuudelle sekä kriisinhallinnalle ja kaivosten sulkemiselle.

Verkosto on parhaillaan viimeistelemässä myös malminetsintää koskevaa vastuullisuusjärjestelmää, joka sisältää sidosryhmäyhteistyötä, luonnon monimuotoisuutta, työterveyttä ja –turvallisuutta sekä kriisinhallintaa koskevat arviointityökalut.

Verkosto on tuottanut kaivostoiminnalle ja malminetsinnälle myös paikallisia toimintatapoja koskevan työkalupakin, joka sisältää käytännön ohjeita yhtiöille jotka suunnittelevat toimintaa jollakin alueella. Lisäksi se on laatinut 140-sivuisen suomenkielisen yhteiskuntavastuuraportin, joka esittelee 19 kaivannaisalan yrityksen toimintaa samoilla muuttujilla.

Kuluneen vuoden aikana on järjestetty kaivosvastuujärjestelmää koskevia koulutustilaisuuksia, joihin suurin osa Suomessa toimivista yrityksistä ovat osallistuneet. Koulutustilaisuuksissa on käyty tarkemmin läpi arviointityökalujen sisältöä ja täsmennetty niiden sisältöä, jos jokin on jäänyt epäselväksi.

Kaivosvastuujärjestelmä on käännetty englanniksi, ja verkoston pääsihteeri on käynyt esittelemässä sen aikaansaannoksia monissa maissa. Syy on selvä: kaivosalan vastuullisuuskysymykset ovat yhteisiä kaikkialla maailmassa.

Jos kaikki etenee suunnitellusti, verkoston valmisteleva työ saadaan päätökseen kuluvan syksyn aikana, minkä jälkeen yritykset ryhtyvät soveltamaan vastuullisuusjärjestelmiä käytäntöön. Jatkossa verkoston työ keskittyy todennäköisesti järjestelmien päivittämiseen ja toimeenpanon seurantaan sekä niitä soveltavien yhtiöiden vuosittaiseen arvioimiseen. Lisäksi vastuullisuusjärjestelmiä koskevat koulutukset jatkuvat. Samalla verkoston kansainvälinen vaikuttaminen laajenee.

Eero Yrjö-Koskinen

Kirjoittaja on Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri

Kuva: Verkoston puheenjohtaja Hannele Pokka kävi syksyllä 2015 Tukholmassa Ruotsin kaivosteollisuuden vuosikokouksessa esittelemässä verkoston työtä.