Category: Uutishuone

Kestävän kaivostoiminnan verkoston viestinnästä

Verkoston nimissä 26.5. julkaistu teksti HS:n mainosliitteessä on herättänyt kritiikkiä. Toimintamme perustana on tuoda tasapuolisesti esiin eri osapuolten näkemyksiä. Olemme pahoillamme, että se ei toteutunut kyseisessä tekstikokonaisuudessa.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto on perustettu yhteistyöfoorumiksi kaivosteollisuuden ja intressiryhmien välille. Työn tuloksena on rakennettu kaivosvastuujärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää kaivosten ja malminetsinnän vastuullisia ja kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä. Konsensuksella sovittu yksityiskohtainen kriteeristö selkeytettää julkista keskustelua ja ohjaa kaivoksia jatkuvasti parantamaan toimintaansa.

Verkoston viestintä vaatii tarkkuutta. Meidän tulee antaa tunnustusta tai kritiikkiä silloin, kun siihen on aihetta. Viherpesua emme voi tehdä. Haluamme tuoda jäsenistömme äänen kattavasti julkisuuteen. Tämä ei ole aina helppoa jäsentemme hyvin erilaisten näkökulmien vuoksi. Erilaiset näkökulmat ovat kuitenkin keskeisen tärkeitä, kun tavoite on kehittää kaivostoimintaa aidosti kestävämmäksi.

Kaivostoiminnassa risteävät monien toimijoiden taloudelliset edut ja luonto- sekä ympäristöarvot. Vaikeista lähtökohdista huolimatta verkosto on tehnyt kansainvälisestikin katsoen ainutlaatuista työtä foorumina eri osapuolten vuoropuhelulle.

Verkoston työssä alkaa syksyllä uusi aikakausi, kun julkistamme kaivosten ensimmäiset ulkopuolisten auditoijien todentamat kaivosvastuutyökalujen tulokset. Valmistaudumme tähän kesällä alkavalla strategiatyöllä, jossa punnitsemme verkoston suuntaa ja sen tulevia tavoitteita. Arvioimme nykyistä toimintaamme avoimen kriittisesti. Toivotamme kaikki kiinnostuneet tahot tervetulleeksi mukaan työhön ja esittämään ajatuksiaan Kestävän kaivostoiminnan verkoston tulevaisuudesta!

Hannele Pokka
Puheenjohtaja

Kimmo Collander
Pääsihteeri

Malminetsinnän vastuullisuusjärjestelmä käyntiin

Kestävän kaivostoiminnan verkosto on aloittanut kestävän malminetsinnän vastuullisuusjärjestelmän käyttöönoton jo käynnissä olevan kaivosvastuujärjestelmän lisäksi.

Malminetsinnän vastuullisuusärjestelmän kolme arviointityökalua kattavat ympäristön, työturvallisuuden ja sidosryhmäyhteistyön. Arviointikriteerien avulla sekä yritykset että yhteiskunta saavat arvokasta tietoa malminetsinnän vastuullisuudesta. Malminetsintäyhtiö tekee vuosittain toiminnastaan itsearvioinnit, joiden tulokset Verkoston hyväksymä todentaja tarkistaa joka kolmas vuosi.

Parikymmentä malminetsintäyhtiötä osallistuu helmikuussa alkaneeseen järjestelmän käyttöönottokoulutukseen.

– Kiinnostus on ollut suurta. Nyt mukaan tulleet yhtiöt kattavat suurimman osan malminetsinnästä. Kaikkien Suomessa toimivien  malminetsintäyhtiöiden on järkevää ottaa käyttöön vastuullisuusjärjestelmä mahdollisimman pian. Niin paikalliset asukkaat kuin malminetsinnän rahoittajatkin edellyttävät, että yhtiöt pystyvät osoittamaan toimivansa vastuullisesti, toteaa Kestävän kaivostoiminnan verkoston puheenjohtaja Hannele Pokka.

Towards Sustainable Mining: Made in Canada, Going Global

The Mining Association of Canada (MAC) and a growing list of national mining associations that began with FinnMin are leading in sustainable mining practices through the Towards Sustainable Mining® (TSM) program. First established in 2004, MAC developed TSM with the goal of enabling mining companies to meet society’s needs for minerals, metals and energy products in the most socially, economically and environmentally responsible way.

Overseen by a network of national independent Community-of-Interest Panels consisting of Indigenous communities, environmental organizations, labour representatives, finance, local mining communities, social and faith-based organizations and academics, TSM goes beyond principles and requires mining companies to annually assess, publicly report and verify their performance at the facility level. Performance is evaluated across a set of detailed environmental and social performance standards, including climate change, tailings management, water stewardship, Indigenous and community relationships, safety and health, biodiversity conservation, crisis management and preventing child and forced labour. TSM helps drive performance improvement where it counts — at the site level — and contributes to securing support for our activities from the communities where we operate.

Other jurisdictions are taking note of the program’s success, specifically the way it is enhancing business and consumer confidence in the way companies mine. Since its inception, eight national mining associations on five continents, starting with Finland in 2015, have adopted TSM to improve performance in their domestic mining sectors and it is encouraging to see interest in sustainable mining standards growing at an increasingly rapid pace.TSM is also being implemented in Norway, Spain, Argentina, Brazil, Botswana and the Philippines, with more mining associations expected to sign on this year.

As TSM continues to grow, it is capturing the attention of investors and customers.TSM has been integrated into the way Sustainalytics, a prominent ESG (Environmental, Social and Governance) ratings agency, evaluates tailings management and at least two provincial pension funds in Canada and one of its largest banks have begun referencing TSM in their annual ESG reporting.Apple was the first to reference TSM in their Supplier Responsibility Standards and TSM is working with ResponsibleSteel, a steel supply chain standard, to ensure the raw materials going into steel are responsibly sourced.

The combination of the current pandemic and the ongoing energy transition have made it abundantly clear that our industry is at a tipping point when it comes to both the need for our materials and the necessity of sourcing them responsibly. Countries like Finland and Canada, by embracing TSM, are leading the way as responsible suppliers of the mined materials so essential to the planet’s future and our collective well-being.

Pierre Gratton
President and CEO of the Mining Association of Canada

Kokemuksia standardeista

Elämme maailmassa vahvaa kestävyysvajetta luonnonvarojen ylikulutuksen myötä. WWF on pitkään tehnyt töitä kestävämmän tuotannon ja kulutuksen puolesta monella eri rintamalla. Metsätalouden kestävyyttä edistämään luotiin jo 1990 luvulla ympäristöjärjestöjen tukema FSC sertifiointijärjestelmä, ja pian metsäpuoli halusi luoda oman PEFC järjestelmänsä. Erilaisia järjestelmiä on sen jälkeen luotu esimerkiksi kestävän palmuöljyn, soijan, kalan tai puuvillan tuottamiseksi. WWF on ollut kansainvälisesti mukana luomassa järjestelmiä, jotka ovat vaatimuksiltaan erityisesti ekologisesti ja luonnon kannalta mahdollisimman kestäviä.

Joillekin toimijoille vahva ekologisen kestävyyden vaatimus on ollut liian haasteellista, ja kilpailevia järjestelmiä ja sertifikaatteja löytyykin lähes kaikkien eri tuotteiden osalta. Muutaman vuosikymmenen aikana ymmärrys tuotannon kestävyydestä on lisääntynyt paljon, ja ilahduttavan moni yritys ja organisaatio on sitoutunut oman toimintansa kestävyyden parantamiseen myös ekologiselta kannalta. Kaikissa järjestelmissä kestävyyden edellytyksenä on toki aina, että otetaan huomioon myös kestävyyden kaksi muuta perusjalkaa eli sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.

WWF liittyi alusta alkaen mukaan Kestävän kaivostoiminnan verkostoon, koska meidän näkökulmastamme sen taustalla on samanlainen ajatus kaivostoiminnan kestävyyden parantamisesta ja varmistamisesta. Kyseessä ei ole sertifikaatti tai virallinen standardi, mutta aika näyttää nouseeko paine kuluttajien puolelta sille, että myös kaivostoiminta tarvitsisi ulkopuolisen auditoijan varmistamaan kestävyyden. Sen edellytyksenä olisivat yhdessä laaditut ja hyväksytyt kriteerit ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle toiminnalle.

Standardien ja sertifikaattien haaste on, että yhteisesti hyväksytty taso on usein erilainen eri taustatahojen näkökulmasta. Taloudellinen kestävyys on edellytys, että raaka-aineen tuotannosta taloudellisesti hyötyvät tahot voivat hyötyä siitä tulevaisuudessakin. Sosiaalinen kestävyys edellyttää, että työntekijöiden tai vaikkapa alkuperäiskansojen oikeudet huomioidaan hyvin ja ekologisen kestävyyden varmistaminen ylläpitää meillä ja luonnonvaraisilla lajeilla hyvät elämän edellytykset. Oma kokemukseni on, että yhdessä neuvoteltu ja ymmärretty kestävyyden taso ja sen vaatimat toiminnan kriteerit millä tahansa luonnonvarojen tuotannon saralla on ainoa mahdollisuus jatkaa elämäämme maapallolla.

Jari Luukkonen
WWF:n suojelujohtaja
Verkoston hallituksen varajäsen

TSM:stä akkumineraalien kaivostuotannon vastuullisuusjärjestelmä

Menestyvän kaivostoiminnan kannalta on paikallisen hyväksynnän saaminen tärkeä tavoite. Asiakkaiden hyväksyntä on ehdoton edellytys. Kaivostoiminnan vastuullisuusjärjestelmän tavoitteena on varmistaa, että toiminta on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.

Sähköautojen tuotannon kasvaessa on tuotantoketjussa herätty tarpeeseen valita standardi(t) jolla varmistetaan käytettävien akkumineraalien vastuullinen tuotanto. Saksalainen sähköauton valmistaja Daimler on ajanut näkyvästi IRMA-järjestelmän (Initiative for Responsible Mining) valintaa vastuullisuusjärjestelmäksi. Muutamat muut yritykset ovat puhuneet voimakkaasti ICMM (International Council on Mining & Metals) periaatteiden mukaisen järjestelmän puolesta. Terrafame on ajanut voimakkaasti alun perin Kanadassa kehitetyn TSM (Towards Sustainable Mining) vastuullisuusjärjestelmän puolesta, joka on myös meillä nyt käytössä oleva vastuullisuusstandardi. Kaivosteollisuus ry:n jäsenet ovat Suomessa sitoutuneet tämän järjestelmän mukaiseen toimintaan Kestävän kaivostoiminnan verkoston kehittämien työkalujen avulla.

Suomalaista TSM järjestelmää ei kuitenkaan toistaiseksi ole hyväksytty akkuarvoketjussa käytettäväksi vastuullisuusjärjestelmäksi. Tämän hyväksynnän saaminen edellyttää suomalaisilta kaivostoimijoilta ja muilta akkuklusterin toimijoilta selvästi nykyistä vahvempaa markkinointia ja viestintää, jotta meidän vastuullisuusjärjestelmä tulee tunnetuksi ja hyväksytyksi. Suomi on Euroopan merkittävin akkumineraalien tuottaja, joten meillä on kaikki edellytykset saada tämä hyväksyntä.

Suomen metsäteollisuudesta on hyvä ottaa mallia. Olin kymmenkunta vuotta mukana puhumassa Suomalaisen PEFC-standardin mukaisen järjestelmän eduista Englannin puutavarakauppiaille. Teollisissa käyttökohteissa PEFC-standardi hyväksyttiin kyllä, mutta kuluttajakaupassa kilpaileva FSC-standardi vei selkeästi voiton.

Toivottavasti Suomessa emme joudu tilanteeseen, jossa valittavana on paikallisen hyväksynnän saanut TSM standardin mukainen vastuullisuusjärjestelmä ja globaalin akkuteollisuuden tunnistama ja hyväksymä vastuullisuusstandardi. Tällaisessa valintatilanteessa on itsestään selvä kumpi järjestelmä vie voiton akkumineraaleja tuottavien kaivosyrityksien päätöksenteossa. 

Joni Lukkaroinen
Terrafamen toimitusjohtaja

Kaivosten itsearviointi: Työturvallisuus ja sidosryhmäyhteistyö kunnossa, vesien hallinnassa parannettavaa

Kestävän kaivostoiminnan verkosto on kaivosalan yhtöiden ja alan sidosryhmien yhteistyöfoorumi. Verkoston tavoiteena on jakaa tietoja ja kokemuksia sekä kehittää kotimaisten kaivosten toimintatapoja entistä vastuullisemmiksi.

Verkosto on laatinut vastuullisuusstandardin. Tämän kaivosvastuujärjestelmän rungon muodostavat arviointikriteerit, joiden avulla yhtiöt arvioivat omia toimintojaan.

Kaivosvastuujärjestelmän kahdeksan arviointityökalua kattaa kaivostoiminnan koko elinkaaren, esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, sidosryhmäyhteistyön, energiatehokkuuden ja kaivoksen sulkemiseen valmistautumisen. Jokainen työkalu sisältää useita kymmeniä arviointikohteita. Yhtiön taso määräytyy arvioinnin tuloksen perusteella johonkin viidestä kategoriasta. Niistä matalin, C, kattaa lakisääteiset vaatimukset. Korkeammat tasot (B, A, AA ja AAA) vaativat erityistä työtä ja sitoutumista. Taso määräytyy aina matalimman tuloksen mukaan. Esimerkiksi tason A voi saavuttaa vain, jos kaikki tulokset ovat tasolla A tai sitä korkeammalla.

Kaivosyhtiö tekee ensin itsearvioinnin. Ulkopuolinen taho todentaa tulokset joka kolmas vuosi.

Kaivosvastuujärjestelmän ovat ottaneet kokonaisuudessaan käyttöön Agnico Eagle Finland Oy (Kittilä), Boliden Kevitsa Mining Oy (Sodankylä), Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivos (Kemi), Terrafame Oy (Sotkamo), Pyhäsalmi Oy (Pyhäjärvi) ja Yara Suomi Oy (Siilinjärvi).

Vuoden 2020 itsearviointien mukaan parhaimmassa kunnossa kaivoksilla ovat sidosryhmäyhteistyö ja työterveys. Niissä puolet yhtiöistä pääsi A-tasolle. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, rikastushiekan hallinta, energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen hallinta sekä kaivoksen sulkeminen muodostivat keskiryhmän, jossa kolmannes kaivoksista oli A-tasolla. Eniten kehitettävää itsearviointien perusteella näyttää olevan vesienhallinnassa. Siellä ainoastaan yksi yhtiö arvioi itsensä A-tasolle.

Kestävän kaivostoiminnan verkoston puheenjohtaja Hannele Pokka on tyytyväinen tuloksiin:

– Hyvä, että lähes kaikki Suomessa toimivat metallimalmikaivokset ovat laatineet itsearvioinnin toiminnastaan. Tulokset eivät yllätä. Kaikki ovat ottaneet asian vakavasti ja tehneet huolellisesti työnsä. Selvää on, että parannettavaa vielä on, erityisesti vesienhallinnasta. Seuraavaksi tapahtuva kaivosten ulkopuolisilla tahoilla teetettävä todentaminen on tärkeä askel eteenpäin. Ensi vuonna ulotamme vastuujärjestelmän malminetsintään ja odotamme, että Suomessa toimintaa harjoittavat malminetsintäyhtiöt ottavat käyttöön vastuullisuustyökalut.

Itsearvionnin tehneen Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroisen mukaan Terrafamelle on tärkeää olla mukana Kestävän kaivostoiminnan verkostossa:

– Tuotamme akkumetalleja sähköautojen akkuihin. Valveutuneille kuluttajille on tärkeää, että auto on tuotettu vastuullisesti akkumetalleista asti. Tästä syystä sähköautojen valmistajat haluavat varmistaa omien hankintaketjujensa vastuullisuuden. Vahva, kansainvälisesti tunnettu vastuullisuusstandardi yhdistettynä akkumineraalien jäljitettävyyteen on meille keskeinen tavoite. Noudattamalla Kaivosverkoston vastuustandardia osallistumme omalta osaltamme tähän työhön. Vastuullisuusnäkökohtien systemaattinen seuranta antaa lisäksi hyvän pohjan oman toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Kaivosverkostolle tehtävät vastuuraportit tekevät myös kaivosten vastuullisuustyötä näkyväksi sekä paikallisesti että kansainvälisesti.

– Vastuujärjestelmän kahdeksan kriteeristöä muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla jokainen kaivos voi arvioida toimintaansa ja tunnistaa kehittämistä vaativat osa-alueet. Tällä ensimmäisellä itsearviointikierroksella puolet kaivoksista arvioi pääsevänsä vähintään B-tasolle kaikilla kriteereillä, ja toinen puoli jää ainakin yhden kriteerin osalta C-tasolle, mikä käytännössä tarkoittaa, että toiminta täyttää lakien ja lupien vaatimukset, toteaa Suomen luonnonsuojeluliittoa verkoston hallituksessa edustava ympäristötieteen dosentti Heikki Simola:

– Ulkopuolinen arviointi saattaa vielä tarkentaa itsearvioinnin tuloksia, mutta jo tässä vaiheessa arviointityökalut näyttävät toimivan osoittaessaan vastuullisen toiminnan kehittämisen tarpeet

Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomelan mukaan järjestö on hyväksynyt sääntömuutoksen, joka velvoittaa jäsenyhtiöitä sitoutumaan Kestävän kaivostoiminnan verkoston toimintaperiaatteisiin:

– Tähän sisältyy kaivostoimintaa tai malminetsintää harjoittavien jäsenten raportointi yhteiskuntavastuusta. Yhtiöt ottavat käyttöön Kaivosverkoston kaivosvastuujärjestelmän vaiheittain vuodesta 2021 alkaen. Kaivosyhtiöiden itsensä tekemät ensimmäiset itsearvioinnit noudattavat samaa linjaa kuin Kaivosvastuujärjestelmän esikuvan, kanadalaisen TSM:n itsearvioinnit reilu kymmenen vuotta sitten.

Kestävä kaivosteollisuus ei synny itsestään

Kaivosvesien hallinnassa on päästävä suljettuun kiertoon, jossa mitään ei valu luontoon.

Aikoinaan Outokumpu Oy:n liekkisulatusmenetelmä oli kaivosalalla mullistava keksintö. Suomalaisen teknologian uskoisi jo löytävän kustannustehokkaita ratkaisuja myös kaivosvesien hallintaan. Niille olisi kysyntää muuallakin, sillä vesienhallinta, patoaltaat ja niiden vuodot ovat kaivosten maailmanlaajuinen ongelma.

Kestävä kaivosteollisuus kuulostaa hyvältä, mutta kestävyys ei synny itsestään. Kaivosvesien hallinnassa on päästävä suljettuun kiertoon, jossa mitään ei valu luontoon. Purkuputkista ja avoimista altaista olisi päästävä eroon.

Kaivosturvallisuus on täällä Suomessa monen viranomaisen ja lainsäädännön asia. Kaivoslain uudistus on parhaillaan vireillä, mikä on hyvä asia. Kaivostoiminnan haasteista tiedetään paljon enemmän nyt kuin 2000-luvun alkupuolella, kun nykyinen kaivoslaki kirjoitettiin. Kun lainsäädäntö kiristyy, tulee tarvetta myös uusille teknologisille innovaatioille.

Kaivosten nimeen vannovat ne, jotka puhuvat sähköautojen akuista ja siirtymisestä uusiutuvaan energiaan. Kaivoksista ei päästä eroon, koska metallien tarve kasvaa.

Jotain on tapahtunut kaivosalalla myös vapaaehtoisesti. Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon jälkiseurauksena Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra perusti kestävän kaivostoiminnan verkoston, johon tuli mukaan ympäristöjärjestöjä, Paliskuntain yhdistys, Saamelaiskäräjät, kuntien edustajia, MTK, SAK ja kaivosteollisuus.

Verkoston toiminta on ollut suurelle yleisölle näkymätöntä mutta ei tuloksetonta. Verkosto on laatinut kaivostoiminnalle sellaiset kriteerit, joilla ne voisivat hoitaa ympäristöasiansa, vesiensuojelun ja sidosryhmäyhteistyön nykyistä paremmin. Kriteerit ovat kunnianhimoisempia kuin Suomessa kaivostoimintaa koskevat lait. Kaikki suomalaiset metallimalmikaivokset ovat ottaneet kriteerit käyttöönsä ja ryhtyneet laatimaan arviota omasta toiminnastaan. Arviointitulokset on luvattu julkistaa.

Aluksi kestävälle kaivostoiminnalle haettiin malleja maailmalta. Kiinnostava toimintatapa löytyi Kanadasta, mutta siellä kriteereitä ei ollut laatimassa laajaa sidosryhmien ja eri intressitahojen verkostoa kuten Suomessa. Nyt muut kaivosmaat hakevat mallia Suomesta.

Kaivosalan nykyistä parempaa ympäristöturvallisuutta ei tietenkään voi jättää yksin sen varaan, mitä tehdään vapaaehtoisesti. Kaivoslain uudistamisella ja uusilla teknologioilla on kiire.

Hannele Pokka

ympäristövastuun työelämäprofessori, Helsingin yliopisto

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien yleisönosastossa 4.9.2020

Kimmo Collander verkoston uudeksi pääsihteeriksi

Kestävän kaivostoiminnan verkosto on valinnut uudeksi pääsihteerikseen VTM, M.Sc. Kimmo Collanderin. Valinnan teki verkoston työjaosto sen hallituksen valtuuttamana.

Collander on toiminut aiemmin muun muassa Amcham Finlandin johtajana, Kaiku Helsingin osakkaana sekä valtiovarainministeriön erityisasiantuntijana. Lisäksi hän toimi vuosina 1996-2005 asiantuntijatehtävissä Euroopan parlamentin liberaaliryhmässä.

”Kimmo tuntee kaivostoiminnan haasteet aiemmista työtehtävistään. Hänellä on kokemusta sekä luonnonvarakysymyksistä että intressiristiriitojen sovittelusta, joten hän on luonteva valinta pääsihteerin tehtävään. Hän pystyy varmasti omalla panoksellaan lisäämään verkoston tunnettuutta sekä vakiinnuttamaan verkoston toimintaa Suomen kaivos- ja malminetsintäyhtiöiden keskuudessa”, arvioi verkoston puheenjohtaja Hannele Pokka.

”Kaivosten hyväksyttävyys niin paikallisyhteisöissä kuin yhteiskunnassa laajemminkin perustuu korkeisiin toimintastandardeihin ja avoimeen vuoropuheluun. Kestävän kaivostoiminnan verkostolla on tässä keskeinen rooli. Kuuden toimintavuotensa aikana se on rakentanut toiminnalleen vakaan pohjan, jolta on hyvä ponnistaa eteen- ja ylöspäin”, toteaa pääsihteerin tehtävään valittu Kimmo Collander.

Collander aloittaa työnsä 1.9. ja seuraa tehtävässä Eero Yrjö-Koskista, jonka viisivuotinen pesti päättyy elokuun lopulla.

Pääsihteerin tehtävä on osa-aikainen ja kestää aluksi kolme vuotta.

Lisätietoja:

Verkosto hakee uutta pääsihteeriä

Kestävän kaivostoiminnan verkosto hakee uutta, osa-aikaista pääsihteeriä 1.9.2020 alkaen.

Pääsihteerin tehtävänä on edistää malminetsinnän ja kaivostoiminnan vastuullisuustyötä ja sidosryhmäsuhteita, johtaa verkoston toimintaa sekä kehittää verkoston tunnettuutta ja viestintää .

Verkosto on mukana kehitystyössä, jotka liittyvät kestäväänkaivostoimintaan ja luonnonvarojen käyttöön. Verkosto vastaakaivosten ja malminetsinnän vastuustandardeistaja niiden raportoinnista. 

Toivomme hakijalta hyvää yleiskuvaa vastuullisuuskysymyksistä sekä tuntemusta luonnonvarasektorin alalta. Toimit luontevastieri sidosryhmien ja yritysten kanssa. Verkostojen fasilitointi on sinulle tuttua ja sinulla on hyvät vuorovaikutustaidot. Olet hyvä jäsentämään tietoa ja osaat tuottaa sujuvaa tekstiä. Sinulla on kyky työskennellä sekä suomen että englannin kielellä.

Verkosto toimii hallinnollisesti Kaivosteollisuus ry:n yhteydessä. Tehtävä on Helsingissä, mutta sopimuksen mukaan sitä voi hoitaa myös muulta paikkakunnalta.  

Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään toimittamaan 10.5.2020 mennessä oheisen linkin kautta. Pääsihteerin valitsee Kestävän kaivostoiminnan verkoston hallitus.

Lisätietoja tehtävästä antaa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela, soittopyynnöt tekstiviestinä 040 533 2848 tai email pekka.suomela@teknologiateollisuus.fi

Kuva: Verkoston perustamiskokous Tytyrin kaivoksella toukokuussa 2014.

Itsearvioinnin raportoinnista ohjeistus kaivosyhtiöille

Kestävän kaivostoiminnan verkosto on pyytänyt kaivosvastuujärjestelmää toteuttavia yrityksiä toimittamaan kaivosten itsearviointien tulokset verkoston hallitukselle syksyn alkuun mennessä. Verkosto lähetti kaivosyhtiöille viestin itsearviointien laatimisesta tammikuun alussa.

Itsearvioidut tulokset on todennettava kolmen vuoden välein ulkopuolisen sertifiointiyhteisön toimesta. Todentamispalveluja tarjoaa tällä hetkellä neljä yritystä, joilla on verkoston vaatima pätevyys kaivosvastuujärjestelmän todentamiseen.

Lisätietoja ja tausta-aineistot: itsearviointeja koskeva ohjeistus, energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen hallintaa koskeva lyhennetty itsearvioinnin tarkistuslista sekä todentamispalveluja koskevat ohjeet.