Koulutusmateriaali: Kaivosvastuujärjestelmä

Laajenna kaikki

  • Alkusanat

    • Suomi tarvitsee luonnonmateriaaleja ja kaivosyhtiöillä on taloudessamme merkittävä rooli. Kaivosvastuujärjestelmä auttaa kaivosyhtiöitä kokonaisvaltaisesti parantamaan alan mainetta ja valmistautumaan kasvavaan kysyntään.
    • Kaivosvastuujärjestelmän noudattaminen on pitkäjänteistä ja systemaattista työtä. Sosiaalisilla ja ympäristöllisillä toimilla on kuitenkin positiivisia vaikutuksia yhtiön maineeseen sekä liiketoimintaan.
    • Tämä koulutusmateriaali tarjoaa katsauksen Kaivosvastuujärjestelmään ja sen arviointikriteereihin. Materiaali tarjoaa kattavasti ohjeita kestävään toimintaan.
    • Kaivosvastuujärjestelmän koulutus-materiaali on vaativa kokonaisuus, mutta koko organisaation on hyvä sisäistää kaivosvastuujärjestelmän periaatteet. Näin järjestelmän käyttöönotto on sujuvampaa ja siitä saatavat taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt konkretisoituvat nopeammin.

  • 1. Kaivosvastuujärjestelmä

    • 1.1. Kaivosvastuujärjestelmä pähkinänkuoressa

      • Kaivosyhtiöt vaikuttavat kaivosalueen lähiympäristöön ja sidosryhmiin.
      • Kestävän kaivostoiminnan verkosto on rakentanut kaivostoiminnan koko elinkaaren kattavan vastuullisuusjärjestelmän, joka tuo lisäarvoa kaivosyhtiöiden toimintaan ja erityisesti vastuullisuuteen Suomessa.
      • Järjestelmän avulla kaivosyhtiöt voivat arvioida, seurata ja kehittää omaa toimintaansa.
      • Kaivosvastuujärjestelmä antaa kaivosyhtiöille konkreettisia ohjeita kestävään toimintaan.
      • Sen avulla arvioidaan ja todennetaan jäsenyhtiöiden sitoutuminen yhteisiin pelisääntöihin.
      • Järjestelmä toimii vakuutena siitä, että sitä noudattava kaivosyhtiö suhtautuu vakavasti vastuukysymyksiin ja että se pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintojaan.

    • 1.2. Kaivosvastuujärjestelmän toimintaperiaatteet

      • Yhtiöiden toiminta on läpinäkyvää.
      • Yhtiöt noudattavat kaivosalan parhaita käytäntöjä ja sitoutuvat toiminnan jatkuvaan parantamiseen.
      • Yhtiöt minimoivat toimintansa negatiiviset vaikutukset lähialueiden yhteisöille, ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle.
      • Yhtiöt kunnioittavat ympäröivää yhteisöä ja ottavat huomioon yhteisön kulttuurin ja elämäntavat.
      • Yhtiöt edistävät hankkeita, jotka turvaavat kaivostoiminta-alueen elinvoimaisuutta kaivostoiminnan loputtua.
      • Yhtiöt pitävät aktiivisesti yllä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa.
      • Yhtiöt eivät vaaranna työntekijöidensä ja lähialueen yhteisöjen terveyttä ja turvallisuutta.
      • Yhtiöt edistävät mineraalivarojen kestävää hyödyntämistä ja osallistuvat kehityshankkeisiin, joilla pyritään metallien ja mineraalien turvalliseen ja vastuulliseen tuottamiseen ja kierrätykseen.
      • Yhtiöt sulkevat kaivokset vastuullisesti ja tukevat sulkemistoiminnan kehittämistä.

    • 1.3. Kaivosvastuujärjestelmän arviointiperusteet

      • Kaivosvastuujärjestelmä sisältää kahdeksan arviointikriteeriä, joissa kussakin on omat tuloskriteerinsä.
      • Kaivosyhtiöiden suoriutumista arvioidaan tasoluokituksella, jossa C-luokka (matalin taso) vastaa kansallista lainsäädäntöä ja kolmen A:n luokka (korkein taso) kansainvälistä huippua.
        • Jokaisen yhtiön tavoitteena on saavuttaa vähintään tason A-luokitus ja pyrkiä toimintansa jatkuvaan parantamiseen.
      • Arviointikriteerit helpottavat yhtiön toiminnan arviointia.
        • Jokaiselle arviointikriteerille on määritelty 3–5 tuloskriteeriä ja kullekin tuloskriteerille viisi toiminnan tasoa (C–AAA), joiden mukaan yhtiö saa hallintaluokituksen.
        • Poikkeuksena ”kriisinhallintavalmiuden tuloskriteeri”, joka arvioidaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi.
      • Tässä koulutusmateriaalissa esitellään arviointikriteerien tuloskriteerit, muttei niille määriteltyjä toimintatasoja. Halutessasi voit tutustua niihin osoitteessa www.kaivosvastuu.fi/arviointityokalut.

  • 2. Kaivosvastuujärjestelmän arviointikriteerit

    • 2.1. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

      Sidosryhmät

      • Sidosryhmiä ovat kaikki yksilöt ja ryhmät, joilla on kaivosyhtiön toimintaa koskevia intressejä. Kaivosyhtiöiden toiminta voi vaikuttaa heihin.
      • Sidosryhmillä tarkoitetaan muun muassa kansalaisjärjestöjä ja -yhdistyksiä, väestö- ja elinkeinoryhmiä, maanomistajia, työntekijöitä, julkisia toimijoita sekä viranomaisia.

       

      Miksi vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on tärkeää?

      • Hyvä sidosryhmäyhteistyö luo pohjan entistä paremmille päätöksille.
      • Kaivostoiminnalla on laaja ja moniulotteinen merkitys yhteiskuntaan niin taloudellisten, ympäristöllisten kuin sosiaalistenkin vaikutusten näkökulmasta.
      • Vastuulliset toimintatavat ovat edellytys kaivostoiminnan sosiaaliselle hyväksyttävyydelle.
      • Mahdollisimman aikaisin aloitettu yhteistyö lisää luottamusta kaivosta kohtaan ja edesauttaa konfliktien välttämistä.
      • Yhteistyö edistää liiketoimintariskien hallintaa: paikallisyhteisön ymmärtäminen, potentiaalisten kipupisteiden tunnistaminen ja niihin varautuminen on tärkeää (kukaan ei aiheuta ongelmia tahallaan).
      • Lisäksi aktiivinen vuorovaikutus edistää toiminnan suunnittelua yhdessä paikallisyhteisön kanssa sekä huolten aitoa huomiointia suunnittelun aikaisista vaiheista lähtien.

       

      Sidosryhmävuorovaikutuksen kriteerit ja tavoitteet

       

      Miten vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa ylläpidetään?

      • Kaivostoiminnan kaikissa vaiheissa järjestetään avointa tiedotusta sekä vuoropuhelua hankkeeseen liittyville sidosryhmille.
      • Sidosryhmille tulee nimetä yhteyshenkilö, johon he voivat tarvittaessa olla yhteydessä.
      • Valitustilanteissa yksi esimies nimitetään vastuuhenkilöksi. Valitusten ratkaisemiselle tulee ennalta määrittää ja ilmoittaa selkeät ja realistiset aikataulut.
      • Sujuvan keskustelun mahdollistamiseksi on ennakkoluulot ja ennakkoasenteet hyvä jättää taka-alalle ja sen sijaan vastaanottaa ja jakaa tietoa avoimesti.
      • Yhteistyö sidosryhmien kanssa on jatkuvaa toimintaa, joka kehittyy ajan myötä. Eri osa-alueiden toimivuutta tulee seurata ja tarpeen vaatiessa kehittää ja muuttaa.

    • 2.2. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

      Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

      • Biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa ”biologinen monimuotoisuus” tarkoittaa ”kaikkiin, kuten manner-, meri- tai muuhun vesiperäiseen ekosysteemiin tai ekologiseen kokonaisuuteen kuuluvien elävien eliöiden vaihtelevuutta. Tähän lasketaan myös lajin sisäinen ja lajien välinen sekä ekosysteemien monimuotoisuus”.
      • Sosiaaliset, taloudelliset sekä ympäristön kannalta vastuulliset toimintatavat ovat edellytys kaivostoiminnan maankäytölle ja sosiaaliselle hyväksyttävyydelle.
      • Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on myös liiketaloudellisesti perusteltua.

       

      Miksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää?

      • Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää maapallon elämää ylläpitävien toimintojen jatkumiseksi.
      • Luonnon monimuotoisuus vaikuttaa suoraan ihmisiin ravinnon, veden ja ilman kautta.
      • Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä on positiivisia vaikutuksia kaivosyhtiön sosiaaliseen maineeseen.
      • Saamelaiset, jotka ovat kaivoksen vaikutusalueella, ovat tärkeä sidosryhmä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
        • Luonto on saamelaisen yhteisön elinvoimaisuuden ja elinkeinojen perusta. Saamelaisilla on korvaamatonta tietoa pohjoisen luonnon monimuotoisuudesta. Kiinteät kulttuuriset siteet yhdistävät saamelaiset maahan, kuten erityisiin luonnonpaikkoihin.

       

      Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kriteerit ja tavoitteet

       

      • Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen huomioidaan kaivostoiminnan ja maankäytön suunnittelussa ja toimintasuunnitelmissa. Monimuotoisuuden tilaa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti.
      • Sidosryhmäyhteistyö on avainasemassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
        • Yhtiöt sitoutuvat yhteistyöhön keskeisten sidosryhmien kanssa kehittääkseen avoimia, osallistavia, oikeaan tietoon perustuvia ja oikeudenmukaisia päätöksentekoprosesseja luonnonsuojelun edistämiseksi.
      • Yhtiöt välttävät, minimoivat, lieventävät ja/tai kompensoivat toimintansa aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.

       

    • 2.3. Rikastushiekan hallinta

      • Rikastushiekalla tarkoitetaan malmimineraalin rikastamisen yhteydessä muodostuvaa taloudellisesti hyödytöntä jätettä.
      • Rikastushiekka-alue sisältää kaikki rikastushiekan patoamiseen ja käsittelyyn liittyvät rakenteet, osat ja laitteet, kuten padon ja altaat niihin liittyvät laitokset ja tarpeiston.

       

      Miksi rikastushiekan hallinta on tärkeää?

      • Rikastushiekka-altaat tai -valutukset voivat vaikuttaa kaivosyhtiön ympäristön veden laatuun ja kalakantoihin.
      • Rikastushiekan vastuullisella hallinnalla ehkäistään kaivostoiminnasta ympäristölle ja ihmisten turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvia haittoja.

       

      Rikastushiekan hallinnan kriteerit ja tavoitteet

       

      Miten rikastushiekkaa voidaan hallinnoida?

      • Yhtiöt tunnistavat patoturvallisuusriskit ja pyrkivät ehkäisemään niitä
        kaivoksen koko elinkaaren ajan
        .
      • Rikastushiekan hallintaa koskevia toimintaperiaatteita ja toimintaohjeita päivitetään säännöllisesti. Toimipaikoilla on kirjalliset valmius- ja hätätilannesuunnitelmat.
      • Yhtiöt käyvät vuoropuhelua sidosryhmien kanssa rikastushiekan hallintajärjestelmien laadinnan yhteydessä.
      • Rikastushiekan hallinta katselmoidaan ja raportoidaan vuosittain yhtiön johdolle. Johdolla on käytössään ajantasainen tieto hallintajärjestelmien riittävyydestä ja tehokkuudesta.

    • 2.4. Kaivoksen vesienhallinta

      Miksi vesienhallinta on tärkeää?

      • Pinta- ja pohjavesien myötä kaivoksen vaikutuspiiri ulottuu laajalle.
      • Kaivosyhtiön sidosryhmillä voi olla veden käyttöön liittyviä arvoja.

       

      Vesienhallinnan kriteerit ja tavoitteet

       

      Miten vesienhallinta toimii käytännössä?

      • Kaivosyhtiöt sitoutuvat minimoimaan vedenkäytöstä ympäristölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia.
      • Yhtiöiden vesienhallinnan toimintasuunnitelmat kattavat toiminnan elinkaaren kaikki vaiheet.
      • Yhdessä sidosryhmien kanssa tunnistetaan sidosryhmille tärkeät veden käyttöön liittyvät
        arvot. Ne huomioidaan myös vesienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
      • Kaivosyhtiöissä sovelletaan periaatteita ja käytäntöjä, joilla lisätään tutkimuksen, tiedonjaon
        ja/tai kumppanuuksien avulla tietämystä kaivosalan vesienhallinnasta ja -käsittelystä.
      • Vastuullisessa vesienhallinnassa kaivosyhtiöt sitoutuvat avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen.
        Yhtiöt tiedostavat ja raportoivat julkisesti kaivoksen vesienhallintaa, sen tilaa ja tavoitteiden saavuttamista koskevia kysymyksiä.
      • Tärkeää on myös toiminnan jatkuva parantaminen sekä suunnitelmien aktiivinen tarkistus ja päivitys. Yhtiöt huomioivat ja hyödyntävät uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia.

    • 2.5. Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt

      Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt

      • Energiankulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden, sähkön, aurinkoenergian ja höyryn kulutusta.
      • Ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia kasvihuonekaasuja ovat muun muassa hiilidioksidi, metaani, typpidioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi.

       

      Miksi energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt on tärkeää huomioida?

      • Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, joka edellyttää toimenpiteitä myös kaivosalalla.
      • Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu ilmakehässä on ongelma, johon kasvihuonekaasupäästöjen maantieteellisellä sijainnilla tai lähteellä ei ole merkitystä.
        Siksi yhtiöitä kannustetaan asettamaan tulostavoitteet, joiden avulla saavutetaan
        suurimmat vähennykset pienimmillä kustannuksilla sijainnista riippumatta.
      • Energiankulutuksen ja mineraalien tuotannon tiedot voivat vaikuttaa huomattavasti yhtiön asemaan verrattuna sen kilpailijoihin varsinkin, jos globaaleja kilpailijoita on vain vähän.

       

      Energiatehokkuuden ja kasvuhuonekaasupäästöjen kriteerit ja tavoitteet

       

      Kuinka energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjä hallitaan?

      • Yhtiö seuraa energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä hallintajärjestelmien avulla ja raportoi kehityksestä sisäisesti ja ulkoisesti.
      • Yhtiö tunnistaa energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen kannalta keskeiset kohteet ja parantamismahdollisuudet. Näitä arvioidaan säännöllisesti ja tietoa käytetään suunnittelun ja päätöksenteon tukena.
      • Yhtiö sitoutuu asettamaan tavoitteet energiankulutukselle ja kasvihuonekaasupäästöille kaikilla liiketoiminnan tasoilla ja osa-alueilla.

       

      Kuinka energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjä hallitaan?

      • Yhtiö vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja siirtyy asteittain vähäpäästöisiin ja uusiutuviin energiamuotoihin.
      • Johdon vastuu hallintajärjestelmissä on määritelty, eikä sitä voi delegoida. Vastuista on tärkeää viestiä selkeästi, jotta jokainen ymmärtää, mitä häneltä odotetaan.
      • Tuotantolaitoskohtaisen raportoinnin on todettu olevan luotettavin, informatiivisin ja hyödyllisin energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen arviointitapa.

    • 2.6. Työterveys ja turvallisuus

      Miksi työterveys ja -turvallisuus on tärkeää?

      • Työntekijöillä on oikeus työskennellä turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä.
      • Kaikki työtapaturmat ja ammattitaudit ovat ehkäistävissä.

       

      Työterveyden ja -turvallisuuden kriteerit ja tavoitteet

       

      Kuinka työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpidetään?

      • Kaivosyhtiöt, urakoitsijat ja tavarantoimittajat jakavat vastuun työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamisesta. Yhtiö on omalla esimerkillään tiennäyttäjän roolissa.
      • Yhtiön hallituksen ja toimivan johdon vastuu työterveydestä ja -turvallisuudesta on selvästi määritelty.
      • Työterveys- ja -turvallisuustavoitteet sisältyvät yhtiön liiketoiminta- ja riskienhallinta-suunnitelmiin.
      • Yhtiö luo ja kehittää käytäntöjä, jotka ylläpitävät ja parantavat turvallisia työolosuhteita ja työntekijöiden terveyttä. Yksi työkalu tähän on työturvallisuuden ja -terveyden johtamisjärjestelmä.
      • Yhtiö raportoi turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä tunnusluvuista työntekijöille, urakoitsijoille ja keskeisille sidosryhmille.

    • 2.7. Kriisinhallintavalmiudet

      • Kriisi on äkillinen tapahtuma, joka voi vaikuttaa merkittävästi yhtiön kykyyn jatkaa liiketoimintaansa.
      • Kriisinhallintaa voidaan tarvita esimerkiksi onnettomuuden tapahtuessa teollisuuslaitoksessa tai luonnonkatastrofin vaarantaessa henkilöiden ja tuotantolaitosten toiminnan. Tuotantolaitos voi kohdata myös poliittisia tai turvallisuusriskejä.
      • Kriisinhallintasuunnitelmat auttavat säilyttämään toimintavalmiuden poikkeustilanteissa. Niillä pyritään rajoittamaan omaisuus-, henkilö- ja ympäristövahinkoja kaivosalueella ja sen toimintaympäristössä.

       

      Miksi kriisinhallintavalmius on tärkeä?

      • On tärkeää erottaa toisistaan hätätilanne, josta paikallinen johto pystyy selviytymään sisäisten pelastussuunnitelmien mukaisesti, ja kriisi, joka edellyttää yhtiön toimivan johdon toimenpiteitä.
      • Riskien arvioinnin ja hallintatoimenpiteiden läpikäyminen ja niistä keskustelu on hyvä konkreettinen keino sidosryhmäyhteistyöhön.
      • Arviointityökalun ja tuloskriteerien avulla yhtiö voi tunnistaa organisaationsa kriisinhallintavalmiuden vahvuudet ja heikkoudet.

       

      Kriisinhallintavalmiuden kriteerit ja tavoitteet

       

      Kuinka kriisinhallintavalmiuksia ylläpidetään?

      • Yhtiöiden johto vastaa kriisinhallinnasta, nimittää kriisinhallintatyöryhmät ja myöntää niille tarvittavat taloudelliset sekä henkilö- ja materiaaliresurssit.
      • Yhtiöt tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja toimet kriisitilanteissa sekä laativat kriisinhallintasuunnitelmat erityyppisten kriisiin johtavien tilanteiden varalle. Sidosryhmät saavat kommentoida yhtiöiden kriisinhallintasuunnitelmia soveltuvin osin.
      • Yhtiöt kouluttavat ja harjoittelevat kriisinhallintaa henkilöstön, urakoitsijoiden ja viranomaisten kanssa säännöllisesti.
      • Kriisinhallintasuunnitelmasta kerrotaan henkilöstölle, urakoitsijoille, palo- ja pelastusviranomaisille, ympäristöviranomaisille sekä vaikutusalueen muille sidosryhmille, toiminnanharjoittajille ja asukkaille.
      • Yhtiöt jakavat kriisinhallinnan kokemuksia ja toimintatapoja toisilleen ja oppivat niistä.

    • 2.8. Kaivoksen sulkeminen

      • Kaivostoiminnan lopettaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat oleellinen osa kaivoksen elinkaaren hallintaa ja kestävää kehitystä.
      • Yhtiöt sitoutuvat siihen, ettei kaivostoiminnasta aiheudu peruuttamattomia haittoja luonnolle.
      • Yhtiöt aloittavat sulkemissuunnittelun hankkeen varhaisessa vaiheessa ja päivittävät suunnitelmia koko hankkeen elinkaaren ajan. Kaivoksen vaiheittaista sulkemista suositaan mahdollisuuksien mukaan.

       

      Miksi kaivoksen sulkemissuunnitelma on tärkeä?

      • Sulkemissuunnittelun tavoitteena on saattaa kaivosalue fysikaalisesti, kemiallisesti ja biologisesti mahdollisimman vakaaseen tilaan, etteivät ympäristön tila tai ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu.
      • Tavoitteena on, että kaivosalueella olisi toimintaa myös kaivoksen sulkemisen jälkeen. Muussa tapauksessa alue palautetaan luonnolliseen tilaan.

       

      Kaivoksen sulkemissuunnittelun kriteerit ja tavoitteet

       

      Kuinka kaivoksen sulkemissuunnitelmia ylläpidetään?

      • Kaivoskohtaisiin sulkemissuunnitelmiin sisällytetään muun muassa tavoitteiden selkeä määrittely, riskien arviointi ja vaihtoehtojen tunnistaminen, kustannusarvio, arviointiperusteet sulkemistoimenpiteiden vaikutuksille sekä tarkkailusuunnitelma.
      • Sulkemissuunnittelu sisältää myös varautumisen toiminnan tilapäiseen keskeytymiseen.
      • Yhtiöt sitoutuvat pitämään sulkemissuunnitelmat ja niihin liittyvät kustannuslaskelmat ajantasaisina.
      • Yhtiöt määrittelevät selkeästi sulkemissuunnittelun, kustannusten arvioinnin, sulkemistoimien ja jälkiseurannan vastuut.
      • Yhtiöt ottavat sidosryhmille tärkeät arvot huomioon alueen sulkemisen tavoitteiden määrittelyssä.
      • Yhtiöt edistävät hankkeita, jotka turvaavat kaivostoiminta-alueen elinvoimaisuutta kaivostoiminnan päätyttyä.

  • 3. Kysymyksiä

    • Kuinka monta arviointikriteeriä Kaivosvastuujärjestelmässä on?
    • Mitkä tasoluokitukset arviointikriteereillä on?
    • Mitä sidosryhmiä kaivosyhtiöillä on?
    • Miksi vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on tärkeää?
    • Miten sidosryhmät voivat halutessaan olla yhteydessä kaivosyhtiöihin?
    • Mitä kaivosyhtiöiden laatimassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevassa sitoumuksessa tulee olla mainittuna?
    • Miksi rikastushiekkaa on tärkeää hallinnoida vastuullisesti?
    • Millainen vastuu kaivosyhtiöiden johdolla on rikastushiekan hallinnassa?
    • Miten kaivosyhtiöiden vesienhallinta toimii käytännössä?
    • Millaiset tulostavoitteet kaivosyhtiöillä toivotaan olevan energiatehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen osalta?
    • Millaisia positiivisia vaikutuksia energiatehokkailla ja ympäristöystävällisillä ratkaisuilla on?
    • Miten energiatehokkuutta ja kasvihuonekaasupäästöjä hallitaan?
    • Mitä hyvä työterveys ja –turvallisuus tarkoittaa?
    • Missä suunnitelmissa työterveys- ja turvallisuustavoitteet tulee säilyttää?
    • Mihin tilanteisiin kriisinhallintavalmiudet ovat tarkoitettu
    • Mikä on hyvä työkalu mahdollisten kriisitilanteiden estämiseksi?
    • Kuinka monesta arviointikriteeristä yhtiöiden tulee raportoida?
    • Milloin sulkemissuunnittelu on hyvä aloittaa?
    • Miksi kaivosten sulkemissuunnitelma on tärkeä olla olemassa?
    • Mitkä asiat tulee sisällyttää sulkemissuunnitelmaan?

  • PDF-muotoinen aineisto