Kaivostoiminnan kasvu lisää verkoston näkyvyyttä

Kestävän kaivostoiminnan verkosto on ollut viime kuukausina toistuvasti esillä kotimaisissa tiedotusvälineissä. Tuorein esimerkki oli 22.3. Ylen uutisissa julkaistu artikkeli, jossa kuvataan kattavasti kaivostoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita Suomessa. Jutun lopussa kerrotaan kaivosyhtiöiden kasvavasta kiinnostuksesta verkoston tuottamia työkaluja kohtaan, joita otetaan parhaillaan käyttöön monissa yhtiöissä.

Vastuullisuusjärjestelmien toimeenpanoa ryhdytään arvioimaan kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset itsearvioinnit saataneen syksyyn mennessä.

Toimeenpanon tukemiseksi on kiinnitetty ulkopuolinen asiantuntija, joka auttaa yhtiöitä itsearvioinnin tekemisessä yhteistyössä muiden järjestelmää toimeenpanevien yhtiöiden kanssa.

Kaivostoiminnan kiihtyminen pohjoisilla alueilla on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Ranskan valtiollinen TV-kanava TF2 julkaisi 20.3. pitkän uutisjutun Kittilän kultakaivoksesta. Jutun perussävy oli huolestunut: siinä tuotiin esille tuotantoprosessissa käytettävät voimakkaat kemikaalit, malmion matalat pitoisuudet (1 tonni kivimurskaa = 4 grammaa kultaa) sekä niiden yhteisvaikutukset vesistöön ja ympäristöön.

Arktisen alueen herkkä luonto sekä muiden elinkeinojen – kuten poronhoidon ja matkailun – tarpeet ovat säännöllisesti esillä verkoston omassa työssä. Verkosto ei puutu yksittäisiin hankkeisiin tai käynnissä oleviin kiistoihin. Sen sijaan se pyrkii edistämään kaivostoiminnan vastuullisuutta pitkällä tähtäimellä. Tähän tarkoitukseen se on luonut vastuullisuusjärjestelmät kaivostoimintaa ja malminetsintää varten. Nämä järjestelmät edellyttävät vastuullisuuden huomattavaa parannusta lakisääteiseen tasoon verrattuna.

Verkoston hallituksessa on tasapuolinen edustus kaivosalalta ja sen keskeisistä sidosryhmistä: kaivosyhtiöiden ohella siellä on edustajat ympäristöjärjestöistä (Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi), muista elinkeinoista (Paliskuntain yhdistys, Teollisuusliitto) sekä alueellisista toimijoista (Lapin liitto, Sodankylän kunta). Päätökset tehdään konsensuksen pohjalta, joten kaikki ovat tasavertaisia tässä suhteessa.

Verkostolta pyydetään aika ajoin lausuntoja ajankohtaisista aiheista. Tietyissä asioissa, kuten Kanadan ja EU:n väliseen vapaakauppasopimukseen (CETA) tai kaivosveroon liittyvissä kysymyksissä, verkostolla ei ole yhteistä näkemystä. Tuolloin kommentit esitetään kunkin taustayhteisön nimissä tai puhujan henkilökohtaisessa ominaisuudessa.

 

Eero Yrjö-Koskinen

Kirjoittaja on Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteeri

Kuva: Kuvakaappaus Ranskan TF2-kanavan pääuutisista, jossa kirjeenvaihtaja Laurent Desbonnets kertoo Kittilän kaivoksen toiminnasta.