Kromin kysyntä säilyy vakaana

Kemin kaivoksen johtaja Jyrki Salmi (s. 1969) vaikuttaa tyytyväiseltä: vuoden 2017 lopulla Outokummun tekemä päätös syventää Kemin kaivosta 1064 metriin varmistaa nykyisen tuotantotason säilymisen 2040-luvulle saakka.

Investointi maksaa noin 250 miljoonaa euroa ja se on Salmen mukaan perusteltu ferrokromin vakaalla ja kasvavalla kysynnällä. Lisäksi Kemin kaivos on ainoa EU-alueella toimiva kromikaivos.

Ferrokromin tuotanto ja kysyntä kulkevat käsi kädessä teräksen kysynnän kasvun kanssa. Pitkällä tähtäimellä ruostumattomalle teräkselle ennakoidaan 2-3 prosentin vuosittaista kasvua, joten kaivoksella tehty investointi tuntuu myös integroidun tuotantoketjun näkökulmasta perustellulta.

Salmi on pitkän linjan työntekijä Kemin kaivoksella. Hän opiskeli aikanaan kaivos- ja rikastustekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä ja Luulajan yliopistossa, oli ensimmäistä kertaa kesätöissä kaivoksella 1992, kirjoitti kaivoksella diplomityönsä poravaunun GPS-paikantamisesta 1995, jonka jälkeen hän sai vakituisen suunnitteluinsinöörin paikan Kemin kaivokselta. Nykyisessä työssään kaivoksen johtajan tehtävässä hän on toiminut 2014 lähtien.

Tällä hetkellä Kemin kaivos on erinomaisessa vireessä. “Kemin kaivoksen etuna on ainutlaatuinen tuotantoketju ja suora yhteys ferrokromi- ja terästuotannon kanssa. Vastaavaa ei löydy mistään muualta.”

Kaivoksella on nähty myös vaikeita aikoja: vuoden 2008 talouskriisi johti ensimmäistä kertaa sen historiassa kaivoksen sulkemiseen viideksi ja puoleksi kuukaudeksi. Kesän jälkeen kaivos käynnisti jälleen toimintansa, jonka jälkeen vastaavanlaisia järjestelyjä ei ole jouduttu kokemaan.

Ympäristön kannalta Kemin kaivos on Salmen mukaan melko vaivaton tapaus: kaikki kiven käsittely tapahtuu mekaanisesti jauhamalla ja murskaamalla, ja rikastusprosessi perustuu painovoiman hyväksikäyttöön, minkä vuoksi kaivoksen tuotantoprosessissa ei tarvita kemikaaleja.

Lisäksi kaivosalueella on lähes suljettu vesikierto: vesi kierrätetään takaisin rikastusprosessiin, ja vain 2-3 prosenttia kaikesta vedestä juoksutetaan ympäristöluvan mukaisesti kaivosalueen ulkopuolella olevaan vesistöön. Koska tuotantoprosessissa ei käytetä kemikaaleja, selkeytysaltaasta alapuoliseen vesistöön ylijuoksutettava vesi vastaa luonnon vesien laatua.

Merkittävimpiä kaivosalueelta tulevia veden laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat ravintoaineet, erityisesti typpi, jota liukenee kaivoksen vesiin räjähdysaineen käytön seurauksena. Muilta osin vesi- ja ilmastopäästöissä ei ole Salmen mukaan huomauttamista.

Energiankulutuksen osalta suurin syöppö on kaivoksen ilmanvaihto, joka kuluttaa kaksi kolmasosaa kaivoksen koko energiasta.

Kiristyvä ympäristölainsäädäntö heijastuu osaltaan myös viranomaisten esityksinä jo kaivoksen toiminnan aikana tehtävästä sivukivikasojen maisemoinnista. Kaivosalueelle on 50 vuoden aikana kertynyt arviolta 130 miljoonaa tonnia läjitettyä sivukiveä. Alustavasti viranomaisten esittämien maisemointitarpeiden kustannukset olisivat noin 14 miljoonaa euroa.

Kestävän kaivostoiminnan verkostoa Salmi kehuu vuolaasti. Hänen mukaansa verkosto tarjoaa erinomaisen keinon vahvistaa suomalaisten kaivosten tunnettavuutta ja osaamista. Kemin kaivoksen tavoitteena on ottaa verkoston luoma kaivosvastuujärjestelmä käyttöön niin nopeasti kuin mahdollista.

Kittilän kaivos aikoo toteuttaa ulkoisen auditoinnin kaivosvastuujärjestelmän toimeenpanosta jo syyskuussa 2018. Tieto lisää paineita myös muissa Suomessa toimivissa kaivoksissa, jotka ovat luvanneet ottaa järjestelmän käyttöön.

Verkosto on parhaillaan laatimassa nettiin perustuvaa koulutusaineistoa kaivosten johtajille, työntekijöille ja aliurakoitsijoille. Sen tarkoituksena on avata vastuullisuusjärjestelmän sisältöä ja tarpeellisuutta kaivosalalla toimiville kohderyhmille.

Salmi pitää koulutusaineistoa tervetulleena. Kemin kaivoksella työskentelee 550 henkilöä. Heistä 200-300 on palveluntarjoajia, joiden on hyvä tiedostaa mihin periaatteisiin ja käytäntöihin Kemin kaivoksella on sitouduttu. Koulutusaineiston toivotaan tukevan kaivosten työntekijöiden ja urakoitsijoiden menettelytapojen yhdenmukaistamista.

Kuva:

Jyrki Salmi Kemin kaupunkia kuvaavan maalauksen edessä helmikuussa 2018.