Pyhäsalmen kaivoksen toiminta loppusuoralla

Pyhäsalmen kaivoksen toimitusjohtaja Kimmo Luukkonen on sikäli erikoisessa asemassa että hänen johtamansa maanalainen kaivostoiminta päättyy: 56 vuotta kaivoksen toiminnan käynnistymisen jälkeen kuparin tuotanto Pyhäsalmella on pian päättymässä. Maanalainen kaivostoiminta loppuu näillä näkymin elo-syyskuussa 2019. Sen jälkeen yhtiö toimittaa vielä viiden vuoden ajan sivukivikasoissa olevaa pyriittiä Yaran tehtaille Siilinjärvelle, jonka jälkeen toiminta loppuu kokonaan.

Samaan aikaan kuparin maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet lähes ennätystasolle. Luukkosen mukaan väestörikkailla mailla, kuten Kiinalla ja Intialla, on vain vähän omaa kuparintuotantoa. Ne tarvitsevat runsaasti kuparia uuden infrastruktuurin rakentamista varten.

Luukkosen mukaan kupari ei lopu maailmanmarkkinoilta. Hintojen noustessa pienempien pitoisuuksien hyödyntäminen muuttuu kannattavaksi. Myös kuparin kierrätys tehostuu kiertotalouden seurauksena.

Pyhäsalmen kaivoksen omistava First Quantum Minerals (FQM) on kuparin toimitusten kannalta edullisessa asemassa: se on Luukkosen mukaan ainoa kupariyhtiö, joka on viime aikoina rakentanut lisää kapasiteettia ja siten valmis kysynnän kasvuun. Yhtiön seuraavat kaivoshankkeet ovat jo vireillä Alaskassa, Argentiinassa ja Perussa.

Pyhäsalmella kaivos työllistää arviolta 250 henkeä, joista 200 on kaivoksen omia työntekijöitä ja 50 sen käyttämiä urakoitsijoita. Jyväskylän yliopiston laatiman selvityksen mukaan kaivoksen työllisyysvaikutukset ovat 1150 henkilötyövuotta. Kaivoksen lopettaminen merkitsee arviolta 800 henkilötyövuoden menettämistä, joista 400 osuu Pyhäjärvelle.

Suomen toiseksi pienimmälle kaupungille Pyhäjärvelle kaivoksen sulkeminen merkitsee isoa lovea kuntatalouteen: FQM on viimeisen 12 vuoden aikana maksanut yli 200 miljoonaa euroa yhteisöveroa, josta kaupungin osuus on noin neljännes. Pyhäjärvi oli pitkään myös nettovelaton kunta, jonka tuloksena Pyhäjärvelle rakennettiin pari vuotta sitten uusi terveyskeskus ja lastentarha.

Kaivostoiminnan loputtua Euroopan syvimpään kaivoskuiluun (1,5 km) suunnitellaan rakennettavaksi vesivoimaan perustuva energiavarasto, joka tarjoaa kansalliseen sähköverkkoon säätövoimaa uusiutuvan energian tuotannon lisääntyessä.

Luukkosen mukaan kaivospaikkakunnan suurimmat haasteet ovat kaivostoiminnan alkaessa, ei niinkään sen päättyessä. Tuolloin kunta ei vielä saa yhteisöveroja, mutta se joutuu tekemään isoja investointeja kaivostoiminnan edellyttämien asuntojen, julkisten palvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseksi.

Luukkonen on osallistunut Kestävän kaivostoiminnan verkoston työhön sen perustamisesta lähtien. Vastuullisuusjärjestelmän valmistelu on saatu päätökseen ja sitä koskevat koulutukset ovat parhaillaan käynnissä.

”Pallo on nyt selkeästi kaivosyhtiöillä, joiden tulisi ottaa järjestelmät käyttöön. Vastuullisuusjärjestelmään sisältyvä jatkuvan parantamisen tavoite rohkaisee kaivoksia jakamaan kokemuksia parhaista käytännöistä, jolloin niiden soveltaminen leviää myös muihin yhtiöihin. Kaivosvastuujärjestelmä on yritysten riskinhallintaa. Se on osa vastuullista liiketoimintaa,” Luukkonen muistuttaa.

Kuva: Kaivosjohtaja Kimmo Luukkonen Pyhäsalmen kaivosta esittävän ilmakuvan edessä.