Terrafame kehittää kannattavuutta ja tähtää akkukemikaalien tuotantoon

Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen vaikuttaa aidosti innostuneelta. Suuren julkisen keskustelun kohteena olleen kaivoksen toiminta ja tuotanto on saatu vakiinnutettua tasolle, joka mahdollistaa sen kehittämisen liiketaloudellisesti kannattavalla ja toimintaympäristön kannalta turvallisella tavalla.

Lukkaroisen mukaan turvallisuuskulttuurissa on tapahtunut silmiinpistävä muutos: työtapaturmien määrä on saatu laskettua kymmenesosaan aiemmasta. Myös kaivostuotanto on saatu nostettua lähelle täyden käynnin tasoa: täydessä tuotantovauhdissa Terrafame tulee tuottamaan vuosittain noin 30 000–37 000 tonnia nikkeliä ja noin 65 000–80 000 tonnia sinkkiä. Yhtiön liiketoiminta oli käyttökatteella tarkasteltuna kannattavaa jo vuonna 2017, ja tavoitteena on parantaa kannattavuutta edelleen tänäkin vuonna.

Sinkin maailmanmarkkinahinta on jo nyt varsin korkealla. Myös nikkelin hinta on nousussa, muttei vielä samalla tasolla kuin pitkällä aikavälillä. Tähän on kuitenkin odotettavissa muutoksia, sillä nikkeliä tarvitaan ruostumattoman teräksen ohella sähköajoneuvojen akuissa, joiden kysyntä on kovassa kasvussa.

Metallintuottajien kannalta energiamurros on erittäin positiivinen asia. Vaikka metalleja kierrätetään, kysynnän kasvuprosentit ovat niin kovia, että neitseellisiä raaka-aineita tarvitaan jatkossakin. Terrafamen tavoitteena on, että tulevaisuudessa päätuote, nikkeli-koboltti, voidaan jalostaa paikan päällä sähköajoneuvojen akuissa käytettäviksi sulfaateiksi, jolloin toiminnan kannattavuus paranee.

Terrafame tutkii myös parhaillaan voisiko sen malmissa olevia harvinaisia maametalleja, kuten neodymiumia, hyödyntää tulevaisuudessa. Kysynnän kasvaessa pienetkin pitoisuudet voivat muodostua liiketaloudellisesti kannattaviksi. Sama koskee malmin kupari- ja kobolttipitoisuuksia, jotka pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.

Terrafamessa tuotanto jakautuu kaivostoimintaan ja prosessiteollisuuteen, joista jälkimmäisen osuus on 2/3 työvoimasta. Esimerkiksi sähkö- ja automaatioasentajista on tällä hetkellä kova pula. Heidän koulutukseensa tulisi Lukkaroisen näkemyksen mukaan kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

Myös viranomaispuolelle kaivattaisiin vahvistusta. Lukkaroisen mukaan Pohjois-Suomessa on vireillä valtava määrä isoja prosessiteollisuuden hankkeita, jotka edellyttäisivät riittävää resursointia viranomaispuolella lupahakemusten käsittelemiseksi ja valvonnan ylläpitämiseksi.

Lukkaroinen suosittelee pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä kaivosalalla. Se säästäisi myös viranomaisten aikaa ja resursseja. Esimerkiksi jätealueiden pohja- ja peittorakenteisiin voisi olla löydettävissä parhaat käytössä olevat ratkaisut Suomen ja Ruotsin välillä. Kaivosten ympäristörakenteisiin voitaisiin etsiä yhtenäisiä toteutustapoja, jotka kestävät kriittisen tarkastelun pitkällä ajanjaksolla.

Kestävän kaivostoiminnan verkoston laatimaa vastuullisuusjärjestelmää Lukkaroinen pitää tervetulleena. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä tuottajien on kyettävä raportoimaan tuotannosta ja laadusta luotettavasti. Vaatimukset koko tuotantoketjun kattavasta seurattavuudesta lisääntyvät asiakkaiden toimesta. Verkoston luoma kaivosvastuujärjestelmä tukee kaivosyhtiöiden toimintaa ja kilpailukykyä myös tästä näkökulmasta.

Kuva: Joni Lukkaroinen on työskennellyt Terrafamen toimitusjohtajana helmikuusta 2016 alkaen.