Kuvaus yrityksestä

Kittilän kaivos kuuluu kanadalaiselle kultakaivosyhtiö Agnico Eagle Mines Ltd:lle, joka omistaa 9 kaivosta kolmessa maassa (Kanada, Meksiko, Suomi). Malminetsintää yhtiö tekee Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa ja Skandinaviassa. Kaikkiaan kaivosyhtiö työllistää noin 6 200 henkilöä mukaan lukien urakoitsijat.

Yhtiön ainoa Euroopassa sijaitseva kaivos toimii Kittilässä, mihin se on myös rekisteröity. Kittilän kaivos on samalla Euroopan suurin kultakaivos. Kaivos on ollut tuotannossa noin 6 vuotta vuotuisen kultatuotannon ollessa tähän mennessä noin 5 000 kg. Ensimmäinen kultaharkko valettiin tammikuussa 2009.

Kaivoksen toiminta alkoi vuonna 2008 avolouhoslouhinnalla, mikä päättyi vuoden 2012 lopussa, ja tällä hetkellä louhintaa tehdään vain maan alla. Louhittu malmi kuljetetaan kiviautoilla maan pinnalle joko välivarastoon tai murskaamolle suoraan, mistä se edelleen jatkaa hihnakuljettimella jauhatukseen. Jauhatusta seuraavassa vaahdotuksessa sulfi kiinnittyvät ilmakupliin ja kohoavat pintaan, mistä ne kuoritaan pois ja johdetaan autoklaavihapetukseen. Autoklaavissa korkeassa paineessa ja lämpötilassa sekä autoklaaviin syötettävän lisähapen vaikutuksesta malmin kiderakenteessa oleva kulta saadaan vapautumaan. Saatu liete pestään ja johdetaan kullan liuotuspiiriin, mistä liuennut kulta edelleen absorboidaan aktiivihiileen. Aktiivihiilestä kulta otetaan talteen uuttamalla se happouutolla veteen, mitä seuraa kullan elektrolyyttinen saostus ja harkoiksi valaminen.

Kullan erotuksen jälkeen malmilietteestä jäljelle jäävät rikastushiekat pumpataan rikastushiekka-altaille varastoitavaksi. Sekä malmin vaahdotus- että syanidiliuotusprosessin hiekoilla on oma altaansa. Syanidiliuotuksesta jäljelle jäänyt liete johdetaan syanidin tuhoamisreaktoriin ennen pumppaamista altaalle, jotta mahdollisesti jäljelle jäänyt reagoimaton syanidi saadaan kemiallisesti hajotetuksi ja vaarattomaksi. Altaiden vesi kierrätetään takaisin prosessiin, ja vaahdotuksen hiekan vedestä osa pumpataan ympäristöluvan mukaisesti pintavalutuskentän kautta vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

Osa vaahdotuksen hiekasta ja malmin louhinnan yhteydessä louhitusta sivukivestä käytetään jo louhittujen louhosten täyttöön, ja osa sivukivestä kuljetetaan maan pinnalle käytettäväksi joko altaiden ja teiden rakennusmateriaalina tai läjitettäväksi.

//

Toiminta-alue: Kittilä

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Anita Alajoutsijärvi
anita.alajoutsijarvi@agnicoeagle.com
040 511 1508

Yritys lukuina 2014

• Tuotantomäärä: Yhteensä 4 018,3 kilogrammaa (kultaa, Au)
• Kokonaislouhinta: 1,5 miljoonaa tonnia (malmi 78 %, sivukivi 22 %)
• Raportoidut malmivarat: 28,5 miljoonaa tonnia: 0,9 miljoonaa tonnia todettuja (kulta 4,41 g/t) ja 27,6 miljoonaa tonnia todennäköisiä (kulta 4,95 g/t)
• Raportoidut mineraalivarannot: 14,2 miljoonaa tonnia: 0,8 miljoonaa tonnia mitattuja (kulta 2,78 g/t) ja 13,4 miljoonaa tonnia osoitettuja (kulta 2,98 g/t). Lisäksi 8,9 miljoonaa tonnia arvioituja (kulta 4,30 g/t).
• Toiminnan aloitusvuosi: 2006 (malminetsintä), 2008 (kaivostoiminta)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 20-30 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 1 147 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 24 340 hehtaaria
• Omien työntekijöiden määrä: 408 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kittilä 52 %, Rovaniemi 12 %, Sodankylä 10 %, Kolari 4 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 268 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 38,1 miljoonaa euroa
• Maksettu yhteisövero: 0 euroa (johtuen tuotantokapasiteetin nostoon liittyvästä investoinnista)

Tietoa malminetsinnästä

Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 24 340 hehtaaria (202 kappaletta). Malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malminet- sintämenetelminään syväkairausta, geologista vasaraa ja maaperännäytteenottoa, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua näytteenottoa (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluil- la tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa. Syväkairausta tehtiin 2014 yhteensä 49 km. Valituksen alaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole tiedossa.

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

Vuosi 2014	On	Ei
Sijainti   luonnonsuojelualueella		X
Ympäristöjohtamisjärjestelmä*	X
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)	X
Mittaukset pölylle	X
Mittaukset melulle	X
Mittaukset tärinälle	X
Ympäristöriskien arviointi tehty	X
Poikkeamia ympäristöluvasta (2014)**	X
Ympäristövakuudet olemassa	X
Sulkemissuunnitelma kaivokselle	X
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa	X

* Järjestelmää ei ole sertifioitu ** Lupapoikkeamat ovat liittyneet veteen (4 kpl), koskien tilapäisiä lyhyitä purkurajojen ylityksiä, jotka on myöhemmin kompensoitu alhaisemmilla purkumäärillä.

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 998 742 t (läjitetty sivukivi 5,2 %, NP-rikastushiekka 77,9 %, CIL-rikastushiekka 16,9 %)
• Sivukiven hyödynnys: 136 % sivukivestä hyödynnetään (Vuonna 2014 käytettiin enemmän sivukiveä kuin sitä louhittiin. Osa sivukivestä otettiin sivukivikasalta)
• Polttoaineiden kulutus: 28 GWh (uusiutumattomia 100 %)
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): 160 GWh (lähde ei tiedossa)
• Vedenkulutus: 4,2 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 31 %)
• Patojen määrä kaivosalueella: 2 kpl (luokka 1), 1 kpl (luokka 2)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 5 lajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kaliumiso-amyyliksantaatti (PIAX) 385 t, natriumsyanidi (NaCN) 385 t, kuparisulfaatti (CuSO4) 1 870 t
• Uhanalaisia kasveja on siirtoistutettu Oulun ja Joensuun yliopiston kasvitieteellisiin puutarhoihin

 

Lisäksi kaivosyhtiö istuttaa vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

Vuosi 2014	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä	X
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut	X
Henkilöstön koulutussuunnitelma	X
Tasa-arvosuunnitelma	X
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa	X
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*	X
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä	X
Oma pelastusyksikkö	X

* Järjestelmää ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin    

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2014

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 7 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,7 %
• Tapaturmataajuus (LTIFR): 14,95 (tapaturmien määrä jaettuna 1 000 000 työtunnilla, yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 2-vuorojärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 7 + 7 (7 pv töissä + 7 pv vapaata, työpäivän pituus 12 h)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Paliskunnat, joiden alueella on kaivostoimintaa ja malminetsintää, ovat Kuivasalmi (24 470 ha), Sattasniemi (1 558 ha) ja Oijärvi (2 018 ha). Kuivasalmen paliskunnan alasta noin 0,024 % (1 163 ha) jää kaivospiirin alle. Kunta, lähialueen asukkaat, maanomistajat, matkailuelinkeinojen harjoittajat, ympäristöjärjestöt ja paliskunnat tunnistetaan yrityksen tärkeimmiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan sidosryhmätyössä. Kaivosyritys istuttaa istutusvelvoitteen mukaisesti vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Sivukiven läjitysalueiden maksimiläjityskorkeudet on suhteutettu alueen muihin vertailupisteiden korkeuksiin. Uhanalaisia kasveja on siirtoistutettu Oulun ja Joensuun yliopiston kasvitieteellisiin puutarhoihin. Kaivospiirin alueella puiden kaataminen on pyritty minimoimaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

•  Tupaillat ja avoimet ovet (1 kerta/vuosi)
•  Yhteistyöryhmän, kaivoksen ja sen lähimpien sidosryhmien kokoontuminen (mukana ryhmässä kunnan eri tahot, elinkeinonharjoittajat, lähinaapurit, lähikylien asukkaat, poron hoitajat, kirkko, seurakunta, matkailu, paikallinen luonnonsuojelujärjestö) 2-3 kertaa/vuosi
• Jatkuva yhteistyö mm. poronhoitajien ja matkailun kanssa
• Säännölliset kaivosvierailut kuukausittain (2 kertaa/kk) sekä muut ennalta sovittavat vierailut
• Kaivossanomat (2-3 kertaa/vuosi), mediatiedotteet lähialueen lehtiin
• Yritys tukee muun muassa paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- ja harrastustoimintaa, ympäristö- ja kulttuuritoimintaa sekä työntekijöidensä perheiden vapaa-ajantoimintaa
• Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle
• Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Useita tutkimusprojekteja mm. vesien hallintaan, haitta-aineiden poistoon (sulfaatti, metallit), rikastukseen ja kestävään kehitykseen liittyen
• Lisäksi malminetsintään liittyvät projektit: ULTRALIM (ultrakevyt näytteenottomenetelmä suojelualu- eilla) ja Novel Exploration Technics (uusia näytteenottomenetelmiä)
• Erilaiset ja eri tahoilta tulevat sidosryhmiin liittyvät kyselyt ja haastattelut koskien esimerkiksi yhteis- ja  työryhmä-toimintaa, toimintaa arktisilla alueilla (muun muassa Arktikumin ja Lapinyliopiston koordinoimat projektit)