Kuvaus yrityksestä

FQM Kevitsa Mining Oy on kaivostoimintaa harjoittava yritys, jonka Sodankylän kaivos on kokonais- louhintamäärältään yksi Suomen suurimmista. Sen omistaa kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Malmin louhinta tapahtuu avolouhoksesta. Louhittu malmi kuormataan kiviautoihin ja kuljetetaan avolouhoksesta primäärimurskaamoon. Primäärimurskaamolta malmimurske siirretään kuljettimilla seulonnan ja sekundaarimurskaamon kautta märkäjauhatukseen. Malmilietteestä hyötymineraalit rikastetaan perinteisellä vaahdotusmenetelmällä kahdessa vaiheessa. Lopputuotteena syntyy kahta mineraalista sulfidirikastetta, joiden pääarvoaineita ovat nikkeli ja kupari. Muita arvoaineita ovat koboltti, platina, palladium ja kulta. Kaivos on aloittanut toimintansa vuonna 2012.

//

Toiminta-alue: Sodankylä

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Ulla Syrjälä
ulla.syrjala@fqml.com
(016) 451 100 (vaihde)

Yritys lukuina 2014

• Tuotantomäärä: Yhteensä 161 256 tonnia: nikkelirikaste 99 759 tonnia, kuparirikaste 61 497 tonnia
• Kokonaislouhinta: 27,9 miljoonaa tonnia (malmi 24 %, sivukivi 76 %)
• Raportoidut malmivarat: 144,0 miljoonaa tonnia (nikkelisulfi 0,27 %, kupari 0,40 %, kulta 0,12 g/t, palladium 0,17 g/t, platina 0,23 g/t)
• Raportoidut mineraalivarannot: 80,4 miljoonaa tonnia (nikkelisulfi 0,28 %, kupari 0,42 %, kulta 0,09 g/t, palladium 0,11 g/t, platina 0,23 g/t
• Toiminnan aloitusvuosi: 2012
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 15-20 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: Ei malminetsintää, ks. erillinen malminetsintäyhtiö
• Omien työntekijöiden määrä: 34
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 77 %, Kemijärvi 5 %, Rovaniemi 4 %, Inari 4 %, Kittilä 3 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 218 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 72 miljoonaa euroa
• Maksettu yhteisövero: 0 euroa (johtuen investointien takaisinmaksusta. Niiden ollessa edelleen käynnissä yhtiö ei maksa vielä yhteisöveroa.)

Ympäristö

• Sijainti luonnonsuojelualueella: ei
• Ympäristöjohtamisjärjestelmä: ei
• Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen): on
• Mittaukset pölylle: on
• Mittaukset melulle: on
• Mittaukset tärinälle: on
• Ympäristöriskien arviointi tehty: on
• Poikkeamia ympäristöluvasta (2014)*: ei
• Ympäristövakuudet olemassa: on
• Sulkemissuunnitelma kaivokselle: on
• Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: on

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 28,3 miljoonaa tonnia (rikastushiekat A+B 23,1 %, sivukivi 75,0 %, pinta- maa, moreeni ja Ni-pitoinen moreeni yhteensä noin 1,8 %)
• Sivukiven hyödynnys: 0 % sivukivestä hyödynnetään
• Polttoaineiden kulutus: 134,6 GWh (uusiutumaton 93 %, uusiutuva 7 %)
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 301,5 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien ener- gialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 8,34 GWh (9 % uusiutumaton, 91 % uusiutuva)
• Vedenkulutus: 26 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 4 %)
• Patojen määrä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 1 laji
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: natriumetyyliksantaatti (SEX) 268 t, natriumisopropyyli- ksantaatti 272 t, kaliumetyyliksantaatti (PAX) 282 t
• Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista.
• Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseenn sijoittuvalla järvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Vuosien 2013 ja 2014 aikana on seurattu kuusi kertaa kaivoksella tapahtuvan räjäytyksen vaikutuksia Satojärven Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutus muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin on häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen.

Henkilöstö ja turvallisuus

• Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
• Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on
• Henkilöstön koulutussuunnitelma: ei
• Tasa-arvosuunnitelma: ei
• Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: ei
• Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
• Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
• Oma pelastusyksikkö: on

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 2,5 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,4 %
• Tapaturmataajuus: 2,39 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 10:4 järjestelmä (10 töitä, 4 vapaata)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Poroja saattaa eksyä kaivosalueelle. Mahdollisia poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta, ja nykyään hirvet saattavat törmäillä kaivospiirin aitaan. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Yritys järjestää epäsäännöllisesti avoimia ovia ja tupailtoja
• Yritys ottaa vastaan vierailijoita muun muassa koululaisia
• Yritys tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja ja opettajille harjoittelupaikkoja
• Yrityksen oman arvion mukaan yhteistoiminnan muoto paliskunnan kanssa on ollut hyvää. Paliskun- nan näkökulmasta yhteistoiminnan muoto on ollut melko huonoa.
• Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa kuvaa se, että kaivostoimintaan suhtaudutaan rauhallisesti tai neutraalisti
• Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa
• Palautekanava sidosryhmien palautteelle olemassa, mutta ei varsinaisia käytänteitä palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Solutions for Control of Nitrogen Discharges at Mines and Quarries (MINIMAN)
• Hiukkaset ja melu kestävässä kaivosympäristössä (HIME)
• Yhteistyö erilaisissa kyselyissä ja projekteissa (kuten Sitran kestävän kaivostoiminnan verkosto ja tämä kysely)