2014 FQM Kevitsa Mining Oy

Kuvaus yrityksestä

FQM Kevitsa Mining Oy on kaivostoimintaa harjoittava yritys, jonka Sodankylän kaivos on kokonais- louhintamäärältään yksi Suomen suurimmista. Sen omistaa kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Malmin louhinta tapahtuu avolouhoksesta. Louhittu malmi kuormataan kiviautoihin ja kuljetetaan avolouhoksesta primäärimurskaamoon. Primäärimurskaamolta malmimurske siirretään kuljettimilla seulonnan ja sekundaarimurskaamon kautta märkäjauhatukseen. Malmilietteestä hyötymineraalit rikastetaan perinteisellä vaahdotusmenetelmällä kahdessa vaiheessa. Lopputuotteena syntyy kahta mineraalista sulfidirikastetta, joiden pääarvoaineita ovat nikkeli ja kupari. Muita arvoaineita ovat koboltti, platina, palladium ja kulta. Kaivos on aloittanut toimintansa vuonna 2012.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Yhteensä 161 256 tonnia: nikkelirikaste 99 759 tonnia, kuparirikaste 61 497 tonnia
Kokonaislouhinta: 27,9 miljoonaa tonnia (malmi 24 %, sivukivi 76 %)
Raportoidut malmivarat: 144,0 miljoonaa tonnia (nikkelisulfi 0,27 %, kupari 0,40 %, kulta 0,12 g/t, palladium 0,17 g/t, platina 0,23 g/t)
Raportoidut mineraalivarannot: 80,4 miljoonaa tonnia (nikkelisulfi 0,28 %, kupari 0,42 %, kulta 0,09 g/t, palladium 0,11 g/t, platina 0,23 g/t
Toiminnan aloitusvuosi: 2012
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 15-20 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 34
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 77 %, Kemijärvi 5 %, Rovaniemi 4 %, Inari 4 %, Kittilä 3 %
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 218 henkilöä
Käyttökate EBITDA: 72 miljoonaa euroa
Maksettu yhteisövero: 0 euroa (johtuen investointien takaisinmaksusta. Niiden ollessa edelleen käynnissä yhtiö ei maksa vielä yhteisöveroa.)

Tietoja malminetsinnästä

–

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Myöntämisvuosi: 2014
Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 28,3 miljoonaa tonnia (rikastushiekat A+B 23,1 %, sivukivi 75,0 %, pinta- maa, moreeni ja Ni-pitoinen moreeni yhteensä noin 1,8 %)
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 0 % sivukivestä hyödynnetään
Polttoaineiden kulutus: 134,6 GWh (uusiutumaton 93 %, uusiutuva 7 %)
Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 301,5 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien ener- gialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 8,34 GWh (9 % uusiutumaton, 91 % uusiutuva)
Energian kulutuksen tavoite: -
Kaivoksen CO2-päästöt: -
Veden kulutus: 26 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 4 %)
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: 1 laji
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: natriumetyyliksantaatti (SEX) 268 t, natriumisopropyyli- ksantaatti 272 t, kaliumetyyliksantaatti (PAX) 282 t
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
- Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista.
- Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseenn sijoittuvalla järvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Vuosien 2013 ja 2014 aikana on seurattu kuusi kertaa kaivoksella tapahtuvan räjäytyksen vaikutuksia Satojärven Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutus muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin on häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:

*Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: 2,5 pv/työntekijä
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,4 %
Tapaturmataajuus: 2,39 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 10:4 järjestelmä (10 töitä, 4 vapaata)
Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja siltii eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta, ja nykyään hirvet saattavat törmäillä kaivospiirin aitaan. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

Yritys järjestää epäsäännöllisesti avoimia ovia ja tupailtoja
Yritys ottaa vastaan vierailijoita muun muassa koululaisia
Yritys tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja ja opettajille harjoittelupaikkoja
Yrityksen oman arvion mukaan yhteistoiminnan muoto paliskunnan kanssa on ollut hyvää. Paliskunnan näkökulmasta yhteistoiminnan muoto on ollut melko huonoa.
Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa kuvaa se, että kaivostoimintaan suhtaudutaan rauhallisesti tai neutraalisti
Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa
Palautekanava sidosryhmien palautteelle olemassa, mutta ei varsinaisia käytänteitä palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Solutions for Control of Nitrogen Discharges at Mines and Quarries (MINIMAN)
Hiukkaset ja melu kestävässä kaivosympäristössä (HIME)
Yhteistyö erilaisissa kyselyissä ja projekteissa (kuten Sitran kestävän kaivostoiminnan verkosto ja tämä kysely)

Toiminta-alue:
Sodankylä

Yhteystiedot:

Ulla Syrjälä

ulla.syrjala@fqml.com

(016) 451 100 (vaihde)