Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään monilla teollisuudenaloilla, maataloudessa ja ympäristönhoidossa, kuten vedenkäsittelyssä. Yhtiöllä on toimintaa yhdeksässä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) yhdeksällä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä 87 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia. Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalk kuuluu suomalaiseen Rettig Group -konserniin.

//

Toiminta-alue: Lappeenranta, Parainen, Tytyri

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Anne Foley
etunimi.sukunimi@nordkalk.com
puhelin 020 753 7101

Yritys lukuina 2014

• Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 3,3 miljoonaa tonnia kalkkikiveä: Lappeenranta 1,22, Parainen 1,25 ja Tytyri 0,24 miljoonaa tonnia kalkkikiveä
• Kokonaislouhinta: 4,8 miljoonaa tonnia (malmi 70 %, sivukivi 30 %).
• Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
• Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
• Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 412 hehtaaria, Parainen 254,4 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: Nordkalk Suomi 71,5 hehtaaria
• Omien työntekijöiden määrä: Nordkalk Suomi 432 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Parainen 33 %, Lappeenranta 33 %, Lohja 16 %, Turku 11 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: Lappeenranta 28 henkilöä, Parainen 10 henkilöä, Tytyri 0 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 18,9 miljoonaa euroa
• Maksettu yhteisövero: 9 274 euroa

Tietoa malminetsinnästä

Ympäristö

• Sijainti luonnonsuojelualueella*: on
• Ympäristöjohtamisjärjestelmä**: on
• Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen), vain Lappenrannassa: on
• Mittaukset pölylle: on
• Mittaukset melulle: on
• Mittaukset tärinälle: on
• Ympäristöriskien arviointi:
• Poikkeamia ympäristöluvasta (2014): ei
• Ympäristövakuudet olemassa: on
• Sulkemissuunnitelma kaivokselle: on
• Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: on

Keskeiset tunnusluvut:

Lappeenranta

• Sivukiven määrä: 508 185 t ja rikastushiekan määrä 170 352 t
• Sivukiven hyödynnys: 54 % (272 546 t läjitetty myöhempää käyttöä varten)
• Rikastushiekan hyödynnys: 7 prosenttia (157 123 t läjitetty myöhempää käyttöä varten)
• Polttoaineiden kulutus: 10,2 GWh (uusiutumattomia 100 %).
• Muu energian kulutus: (sähkö ja lämpö): sähkö 25,1 GWh (uusiutuvaa 30%, uusiutumatonta 51%,
  energialähde ei tiedossa 19%)
• Vedenkulutus: 0,05 miljoonaa m3. Alueelle tulee 1,6 miljoonaa m3 vettä ja saman verran johdetaan
  takaisin luontoon. Rikastamoilla käytetään suljetussa kierrossa prosessivettä noin 6 miljoonaa m3 – Patojen määrä kaivosalueella: 1 kpl (luokka 2)
• Toiminta-alueella tiedossa olevien uhanalaisten lajien määrä: 4 kasvilajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg

Parainen

• Ulkomailta tuotu kalkkikivimäärä: 87 177 t
• Sivukiven määrä: 808 731 t
• Sivukiven hyödynnys: 50 % (403 283 t läjitetty myöhempää käyttöä varten)
• Polttoaineiden kulutus: 10,9 GWh (uusiutumattomia 100 %).
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 9,3 GWh (uusiutuvaa 30 %, uusiutumatonta 51 %, energialähde ei tiedossa 19 %), lämpö 0,5 GWh (kaukolämpö)
• Vedenkulutus: 0,002 miljoonaa m3. Kaivoksessa otetaan talteen noin miljoona m3 pohjavettä ja saman verran vettä palautetaan luontoon.
• Patojen määrä kaivosalueella: 0
• Toiminta-alueella tiedossa olevien uhanalaisten lajien määrä: 2 kasvilajia – Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg

Tytyri

• Sivukiven määrä: 16 197 t
• Sivukiven hyödyntäminen: 100 %, josta 23 % kaivostäyttöön
• Polttoaineiden kulutus: 1,4 GWh (uusiutumattomia 100 %).
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 4,4 GWh (uusiutuvaa 30 %, uusiutumatonta 51 %,energialähde ei tiedossa 19 %), lämpö 0,2 GWh (kaukolämpö)
• Vedenkulutus: 0,03 miljoonaa m3. Kaivoksessa otetaan talteen 1,1 miljoonaa m3 pohjavettä, josta 0,65 miljoonaa m3 myydään kaupungille raaka-vetenä ja noin 0,5 miljoonaa m3 johdetaan takaisin luontoon.
• Patojen määrä kaivosalueella: 0
• Toiminta-alueella tiedossa olevien uhanalaisten lajien määrä: 4 kasvilajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg

Henkilöstö ja turvallisuus

• Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
• Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on
• Henkilöstön koulutussuunnitelma: on
• Tasa-arvosuunnitelma: on
• Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: ei
• Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
• Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
• Oma pelastusyksikkö: on

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

• Koulutuspäivät keskimäärin: 1,5 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,6 %
• Tapaturmataajuus: 13 / miljoona työtuntia
• Työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä, 6:4 järjestelmä, keskeytymätön 2-vuorojärjestelmä

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palve- luiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan, mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan ja konserttien järjestämisen kaivosalueilla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.

Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, hyödynnetään täyttämällä ne asiakkailta tulevalla loppusijoitettavalla voimalaitostuhkalla, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää. Yritys on tehnyt siirtoistutuksen (Vimpelissä 2012, Ketokatkero). Lappeenrannassa tehtiin v. 2012-2013 ympäristövaikutusarviointi läjitysalueiden mahdollisesta laajentamisesta. Toteutuessaan hankkeella olisi vaikutusta maisemaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa.
• järjestää naapuri-iltoja, avoimien ovien tapahtumia (European Minerals Day), tutustumiskäyntejä koululaisille ja opiskelijoille
• Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille.
• Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
• Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt sen käsittelylle
• Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat paikallislehti, vuosiraportti, internetsivut, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut)

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• BSAG-sitoumus Itämeren fosforikuormituksen vähentämiseksi
• Fosforin poistoa maatalouden valumavesistä kalkkisuodattimessa (Pyhäjärvi-instituutin kanssa)
• Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (mm. Suomen
  ympäristökeskuksen ja Åbo Akademin kanssa)
• Happamien sulfaattimaiden vesistökuormituksen vähentäminen
• Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa
• Osallistuminen Kestävän kaivostoiminnan verkoston työryhmiin
• Green Mining -hanke: Solutions for Control of Nitrogen Discharges at Mines and Quarries (MINIMAN)