2014 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Kuvaus yrityksestä

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on Sotkamossa Kainuussa sijaitsevan kaivoksen (Talvivaara Sotkamo Oy) konkurssipesä ja emoyhtiö. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n pääkonttori on Helsingissä. Talvivaaran kaivos meni konkurssiin vuonna 2014. Toimintaa johtaa konkurssihallinto, joka on antanut monet tehtävistä emoyhtiön henkilöstölle. Yhtiö vastasi kyselyyn siinä laajuudessa, kun tietoa oli saatavissa.

//

Toiminta-alue: Sotkamo

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Tuomas Vanhanen
tuomas.vanhanen@talvivaara.com
040 831 6719

Yritys lukuina 2014

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 34 185 tonnia: nikkelisulfi 9 848 tonnia, sinkkisulfi 24 337 tonnia
  • Kokonaislouhinta: 0 tonnia
  • Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu
  • Raportoidut mineraalivarannot: 1 121 000 000 tonnia
  • Toiminnan aloitusvuosi: 2008
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Yli 50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 42 000 hehtaaria
  • Malminetsintäalueen pinta-ala: Ei malminetsintää
  • Omien työntekijöiden määrä: 454 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kajaani 48 %, Sotkamo 28 %, muu Suomi 14 %, muu Kainuu 7 %, pääkaupunkiseutu 3 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 50 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: -774,9 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 0 euroa (johtuen yrityksen tappiollisesta tuloksesta)

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:
  • Sijainti luonnonsuojelualueella: ei.
  • Ympäristöjohtamisjärjestelmä*: on.
  • Henkilöstö ja turvallisuus: on.
  • Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen): on.
  • Mittaukset pölylle: on.
  • Mittaukset melulle: on.
  • Mittaukset tärinälle: ei.
  • Ympäristöriskien arviointi tehty: on.
  • Poikkeamia ympäristöluvasta (2014)**: on.
  • Ympäristövakuudet olemassa: on.
  • Sulkemissuunnitelma kaivokselle: on.
  • Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa***: on.
* Sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti ** Lupapoikkeamat ovat liittyneet veteen (6 kpl) *** Kaivos on varautunut aggregaateilla pitämään toiminnan yllä ja turvallisena minimissään 72 tuntia . Altaiden pinnan korkeuksien ohjaus ja suunnittelu tehdään huomioiden myös varavirtajärjestelmä, jotta varotilavuuksia on aina tarpeeksi huomioiden melko suuret sateetkin.

Keskeiset tunnusluvut:

  • Kaivannaisjätteen määrä: 528,2 t (puhdistamoliete 55,1 %, sekajäte 28,6 %, voiteluöljyt 5,9 %, muovi- jäte 3,7 %, biojäte 2,5 %, muut 4,2 %)
  • Sivukiven hyödynnys: 100 % sivukivestä hyödynnetään
  • Polttoaineiden kulutus: 75,2 GWh (uusiutumattomia 100 %)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 230 GWh (uusiutuvaa 30 %, uusiutumatonta 70 %)
  • Vedenkulutus: 4,2 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 36 %)
  • Patojen määrä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 2)
  • Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: –
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: rikkihappo (93 %) 190 946 t, nestemäinen typpi 3 649 t, natriumhydroksidi (50 %) 46 060 t, vetyperoksidi (50 %) 4 191 t. Talvivaaran kaivoksella toimii metallisuoloja valmistava tehdas, jonka kemikaalien käyttö sisältyy näihin lukuihin. Varsinaiseen kaivostoimintaan kemikaaleista menee noin 0,1 %.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:
  • Henkilöstöaloitejärjestelmä: on.
  • Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on.
  • Henkilöstön koulutussuunnitelma: on.
  • Tasa-arvosuunnitelma: on.
  • Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: ei.
  • Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on.
  • Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on.
  • Oma pelastusyksikkö: on.
* Ei sertifioitu

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2014

  • Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: –
  • Sairauspoissaolot: –
  • Tapaturmataajuus: 26,4 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 3-vuorojärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika.

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, matkailuelinkeinojen harjoittajat sekä ympäristöjärjestöt huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Paikalliset kalastajat eivät saa imagosyistä kalojaan myytyä helposti.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Vesistövuodoista johtuen mielikuva vesien puhtaudesta on kärsinyt merkittävästi. Vesistöstä annetut viranomaisen suositukset kertovat, että vettä ei tulisi käyttää saunavetenä eikä juomavetenä. Tämä on aiheuttanut suurta epätietoisuutta asukkaille, vaikkei vesissä ylitetty juomaveden laatuarvoja.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Alue maisemoidaan toiminnan loputtua ja toiminnan aikana noudatamme ympäristöluvan ehtoja liuote- tun malmin ja sivukiven loppusijoituspaikoista.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Kaivos on järjestänyt tupailtoja, tiedotustilaisuuksia, maakuntakierroksia ja avoimien ovien tapahtumia.
  • Pois lukien yllä mainitut, yritys tapaa vuodessa keskimäärin 2 500-4 000 paikallista ihmistä eri tapahtumissa.
  • Lähialueen asukkaille on oma ryhmätekstiviesti-järjestelmä onnettomuuksista tiedottamiseen. Samoin omalle henkilökunnalle.
  • Yritys on tukenut paikallista urheilu- tai harrastustoimintaa.
  • Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Taloudellisista syistä johtuen vuonna 2014 ei ole voitu osallistua tutkimus- ja yhteistyöhankkeisiin.
  • Ennen 2014 konkurssia teetetty vuosittain kysely/selvitys sidosryhmien asenteista ja mielipiteistä kaivosta kohtaan.

Jaa Facebookissa

Jaa Twitterissä