Kuvaus yrityksestä

Yara Suomi Oy on lannoitealan yritys, joka harjoittaa myös kaivostoimintaa ja malminetsintää. Yaran kaivos sijaitsee Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Sen omistaa norjalainen Yara ASA International. Kaivoksen arvokkaimmat tuotteet ovat apatiitti, kalkki, biotiitti sekä erilaiset kiilletuotteet. Siilinjärven kaivos oli vuonna 2014 tuotantomääriltään Suomen suurin.

Yaran Siilinjärven toimipaikalla sijaitsevat apatiittikaivoksen lisäksi pasutto, rikkihappotehtaat, fosfori- happotehdas, typpihappotehdas, lannoitetehdas, lannoitteiden pakkaamo ja fosforin tutkimuskeskus. Tehtaat ovat käynnistyneet vuonna 1969, kun taas kaivos on käynnistynyt vuonna 1979. Kaivoksen apatiittimalmin pitoisuus on maailman hyödynnetyistä apatiittiesiintymistä alhaisin (noin 4,2 % P₂O₅ in situ). Apatiittirikaste erotetaan  malmista  vaahdotusprosessissa,  jolloin P₂O₅ -pitoisuus  nousee 36,5 %:iin. Noin 80 % apatiitista käytetään Siilinjärven fosforihappotehtaalla, jossa apatiitti liuotetaan rikkihappoon, jolloin fosforihapon lisäksi syntyy kipsiä. Fosforihappoa ja apatiittia käytetään fosforin raaka-aineina valmistettaessa lannoitteita niin Siilinjärven lannoitetahtaalla kuin myös yhtiön muilla lannoitetehtailla.

//

Toiminta-alue: Siilinjärven kaivos

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Teija Kankaanpää
teija.kankaanpaa@yara.com
050 568 6001

Yritys lukuina 2014

• Tuotantomäärä: Yhteensä 1 042 227 tonnia: apatiitti 946 234 tonnia, kalkki 42 023 tonnia, biotiitti 41 997 tonnia, kiilletuotteet 11 973 tonnia
• Kokonaislouhinta: 32,2 miljoonaa tonnia (malmi 36,4 %, sivukivi 63,6 %)
• Raportoidut malmivarat: 218 miljoonaa tonnia (3,70 % P2O5)
• Raportoidut mineraalivarannot: 888 miljoonaa tonnia (3,77 % P2O5)
• Toiminnan aloitusvuosi: 1979 (kaivostoiminta)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 15-20 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 2 648 hehtaaria (100% Yaran omistuksessa)
• Malminetsintäalueen pinta-ala: -
• Omien työntekijöiden määrä: 85 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Siilinjärvi 53 %, Kuopio 36 %, muut 11 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 230 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: Siilinjärven kaivoksen taloudellisia tunnuslukuja ei raportoida erikseen, vaan ne sisältyvät Yara Suomi Oy:n ja Yara International ASA:n taloudellisiin tunnuslukuihin.
• Maksettu yhteisövero: Ei raportoitu

Tietoa malminetsinnästä

Yara Suomi Oy on harjoittaa kaivosalueellaan kaivostoiminnan lisäksi myös malminetsintää. Yrityksen voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita Siilinjärven toimipisteen ympäris- tössä ei ole erikseen raportoitu. Yara Suomi Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta, geofysikaalisia mittauksia, RC-kairausta sekä kallioperäkartoitusta. Syväkairausta tehtiin 2014 yhteensä 33 km, ainoastaan kaivosalueella.

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

• Sijainti luonnonsuojelualueella: ei
• Ympäristöjohtamisjärjestelmä*: on
• Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen): on
• Mittaukset pölylle: on
• Mittaukset melulle: on
• Mittaukset tärinälle: on
• Ympäristöriskien arviointi tehty: on
• Poikkeamia ympäristöluvasta (2014): ei
• Ympäristövakuudet olemassa: on
• Sulkemissuunnitelma kaivokselle: on
• Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: on

* Sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti.

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 29 549 306 t (sivukivi 66,3 %, rikastushiekka 33,7 %)
• Sivukiven hyödynnys: 33 % sivukivestä hyödynnetään
• Polttoaineiden kulutus: 209,7 GWh (uusiutumattomia 100 %)
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 168,6 GWh (ydinvoima 43 %, uusiutuvaa 2 %, uusiutu- matonta 8 %, rikkihappotuotannon reaktiolämmöstä omalla voimalaitoksella 47 %), lämpö 55,4 GWh
• Vedenkulutus: 11 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 20 %)
• Patojen määrä kaivosalueella: 5 kpl (3 kpl luokka 1, 2 kpl luokka 3)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 2 lajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: vaahdotuskemikaali 1 373,7 t
• Luonnon monimuotoisuutta kompensoidaan kalaistutuksilla. Lisäksi Kolmisopenjärven kunnostus alkaa kesällä 2015 sisältäen hoito- ja tehokalastusta, vesikasvillisuuden poistoa ja ruoppausta.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

• Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
• Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on
• Henkilöstön koulutussuunnitelma: on
• Tasa-arvosuunnitelma: on
• Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: on
• Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
• Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
• Oma pelastusyksikkö: on

* Sertifiointi OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2014

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 2 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,4 %
• Tapaturmataajuus: 4,4 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinojen harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen ja retkeilyyn.

Kaivoksen perustamisvaiheessa ja toiminnan laajentuessa kaivos on hankkinut omistukseensa alueita (nykyään yhteensä 3 800 ha), jolloin nämä alueet ovat poistuneet virkistyskäytön piiristä. Toiminnalla on ollut myös vaikutusta kaivosalueen ulkopuolella oleviin Syrjänlampeen ja Kolmisopen järveen, joissa järvien virkistyskäyttöarvo on heikentynyt järvien rehevöitymisen myötä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Huomioituja seikkoja ovat muun muassa läjitysten maisemointisuunnitelmat ja sovittaminen muuhun maisemaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Yritys on järjestänyt tupailtoja, tiedostustilaisuuksia ja avoimien ovien päiviä
• Yhdessä Kolmisopen kyläyhdistyksen kanssa on tehty Kolmisopenjärven kunnostussuunnitelma
• Kaivoksella käy paljon vierailijaryhmiä oppilaitoksista, eri seuroista ja yhdistyksistä
• Yritys on järjestänyt vierailuita lannoiteliiketoimintaan liittyen (asiakkaat, jakelijat, tutkimuslaitokset)
• Sidosryhmäyhteistyö ei ole niinkään säännöllistä vaan tarpeen mukaan suunniteltua
• Palautekanava sidosryhmien palautteelle on olemassa ja käytänteet palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Ei raportoitu