Kuvaus yrityksestä

Kittilän kaivos kuuluu kanadalaiselle kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines Ltd:lle, joka omistaa 9 kaivosta kolmessa maassa (Kanada, Meksiko, Suomi). Malminetsintää yhtiö tekee Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa ja Skandinaviassa. Kaikkiaan kaivosyhtiö työllistää noin 6 700 henkilöä mukaan lukien urakoitsijat.

Yhtiön ainoa Euroopassa sijaitseva kaivos toimii Kittilässä, minne se on myös rekisteröity. Kittilän kaivos on samalla Euroopan suurin kultakaivos. Kaivos on ollut tuotannossa noin 7 vuotta vuotuisen kultatuotannon ollessa tähän mennessä noin 5 300 kg. Ensimmäinen kultaharkko valettiin tammikuussa 2009.

Kaivoksen toiminta alkoi vuonna 2008 avolouhoslouhinnalla, mikä päättyi vuoden 2012 lopussa. Tällä hetkellä louhintaa tehdään vain maan alla. Louhittu malmi kuljetetaan kiviautoilla maan pinnalle joko välivarastoon tai murskaamolle suoraan, mistä se edelleen jatkaa hihnakuljettimella jauhatukseen. Jauhatusta seuraavassa vaahdotuksessa sulfidit kiinnittyvät ilmakupliin ja kohoavat pintaan, mistä ne kuoritaan pois ja johdetaan autoklaavihapetukseen. Autoklaavissa korkeassa paineessa ja lämpötilassa sekä autoklaaviin syötettävän lisähapen vaikutuksesta malmissa oleva kulta saadaan vapautumaan. Saatu liete pestään, johdetaan liuotuspiiriin ja liuennut kulta adsorboidaan aktiivihiileen. Aktiivihiilestä kulta otetaan talteen happouutolla, saostetaan elektrolyyttisesti ja valetaan harkoiksi.

Kullan erotuksen jälkeen malmilietteestä jäljelle jäävät rikastushiekat pumpataan rikastushiekka-altaille varastoitavaksi. Sekä malmin vaahdotus- että syanidiliuotusprosessin hiekoilla on oma altaansa.

Syanidiliuotuksesta jäljelle jäänyt liete johdetaan syanidin tuhoamisreaktoriin ennen pumppaamista altaalle, jotta mahdollisesti jäljelle jäänyt reagoimaton syanidi saadaan kemiallisesti hajotetuksi ja vaarattomaksi. Altaiden vesi kierrätetään takaisin prosessiin, ja vaahdotuksen hiekan vedestä osa pumpataan ympäristöluvan mukaisesti pintavalutuskentän kautta vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

Osa vaahdotuksen hiekasta ja malmin louhinnan yhteydessä louhitusta sivukivestä käytetään jo louhittujen louhosten täyttöön, ja osa sivukivestä kuljetetaan maan pinnalle käytettäväksi joko altaiden ja teiden rakennusmateriaalina tai läjitettäväksi.

//

Toiminta-alue: Kittilä

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Anita Alajoutsijärvi
anita.alajoutsijarvi@agnicoeagle.com
040 511 1508

Yritys lukuina 2015

• Tuotantomäärä: Yhteensä 5 517 kg, 177374 oz (kultaa, Au)
• Kokonaislouhinta: 2,7 miljoonaa tonnia (malmi 54 %, sivukivi 46 %)
• Raportoidut malmivarat: 28,2 miljoonaa tonnia: 1,1 miljoonaa tonnia todettuja (kulta 4,28 g/t) ja 27,6 miljoonaa tonnia todennäköisiä (kulta 4,82 g/t)
• Raportoidut mineraalivarannot: 15,9 miljoonaa tonnia: 1,0 miljoonaa tonnia mitattuja (kulta 2,58 g/t) ja 14,9 miljoonaa tonnia osoitettuja (kulta 3,05 g/t). Lisäksi 11,8 miljoonaa tonnia arvioituja (kulta 4,64 g/t).
• Toiminnan aloitusvuosi: 2006 (malminetsintä), 2008 (kaivostoiminta)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 20-30 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 1 147 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 26 345 hehtaaria
• Omien työntekijöiden määrä: 442 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kittilä 54 %, Rovaniemi 12 %, Sodankylä 10 %, Kolari 4 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 361 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 64,5 miljoonaa euroa
• Maksettu yhteisövero: 0 euroa (johtuen tuotantokapasiteetin nostoon liittyvästä investoinnista)

Tietoa malminetsinnästä

Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 26 345 hehtaaria (228 kappaletta). Malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta, geologista vasaraa ja maaperännäytteenottoa, uranäytteenottoa, minikairalla  toteutettua  näytteenottoa  (kivinäytteenotto),  geofysikaalisia  mittauksia,  käsityökaluilla tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa. Syväkairausta tehtiin 2015 yhteensä 73 km. Valituksen alaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole tiedossa.

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

Vuosi 2015	On	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella		X
Ympäristöjohtamisjärjestelmä*	X
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)	X
Mittaukset pölylle	X
Mittaukset melulle	X
Mittaukset tärinälle	X
Ympäristöriskien arviointi tehty	X
Poikkeamia ympäristöluvasta (2014)**	X
Ympäristövakuudet olemassa	X
Sulkemissuunnitelma kaivokselle	X
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa	X

* Järjestelmää ei ole sertifioitu ** Lupapoikkeamat ovat koskeneet purettavan veden tilapäisiä purkurajojen ylityksiä (7 kpl), sekä rikastamon poistokaasun hiukkaspitoisuuden niukkaa luparajan ylitystä (1kpl).

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 1 814 050 t (läjitetty sivukivi 34,6 %, NP-rikastushiekka 53,6 %, CIL-rikastushiekka 11,8 %)
• Sivukiven hyödynnys: 141 % sivukivestä hyödynnetään eli osa hyödynnetystä kivestä otettiin sivukivikasalta.
• NP-rikastushiekan hyödynnys: 21 % NP-rikastushiekasta hyödynnettiin maanalaisen kaivoksen pastatäytössä.
• Polttoaineiden kulutus: 32,6 GWh (uusiutumattomia 100 %)
• Nestekaasun kulutus: 2,6 GWh (propaani)
• Sähkön kulutus: 195 GWh (ostettu sähkö)
• Vedenkulutus: 5,0 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 28 %)
• Patojen määrä kaivosalueella: 4 kpl (luokka 1)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 5 lajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kaliumiso-amyyliksantaatti (PIAX) 385 t, natriumsyanidi (NaCN) 350 t, kuparisulfaatti (CuSO4) 1 836 t
• Uhanalaisia kasveja on siirtoistutettu Oulun ja Joensuun yliopiston kasvitieteellisiin puutarhoihin

 

Lisäksi kaivosyhtiö istuttaa vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

 

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

Vuosi 2015	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä	X
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut	X
Henkilöstön koulutussuunnitelma	X
Tasa-arvosuunnitelma	X
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa	X
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*	X
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä	X
Oma pelastusyksikkö	X

* Järjestelmää ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin    

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2015

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 2,4 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 7,7 %
• Tapaturmataajuus (LTIFR): 7,90 (tapaturmien määrä jaettuna 1 000 000 työtunnilla, yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
• Käytössä olevat työaikajärjestelmät: 7,5 t, 8 t, 10 t, 10,5 t, 11,5 t ja 12 t
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö, 1-vuorojärjestelmä (5 pv töissä/5 pv vapaata),  2-vuorojärjestelmä (5 pv töissä/5 pv vapaata), 1-vuorojärjestelmä (4 pv töissä/6 pv vapaata), 2-vuorojärjestelmä (4pv töissä/6 pv vapaata), keskeytymätön 3-vuorojärjestelmä (6 pv töissä/4 pv vapaata) ja 1-vuorojärjestelmä (7 pv töissä/7 pv vapaata)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Paliskunnat, joiden alueella on kaivostoimintaa ja malminetsintää, ovat Kuivasalmi (24 470 ha), Sattasniemi (1 558 ha) ja Oijärvi (2 018 ha). Kuivasalmen paliskunnan alasta noin 0,024 % (1 163 ha) jää kaivospiirin alle. Kunta, lähialueen asukkaat, maanomistajat, matkailuelinkeinojen harjoittajat, ympäristöjärjestöt ja paliskunnat tunnistetaan yrityksen tärkeimmiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan sidosryhmätyössä. Kaivosyritys istuttaa istutusvelvoitteen mukaisesti vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Sivukiven läjitysalueiden maksimiläjityskorkeudet on suhteutettu alueen muihin vertailupisteiden korkeuksiin. Uhanalaisia kasveja on siirtoistutettu Oulun ja Joensuun yliopiston kasvitieteellisiin puutarhoihin. Kaivospiirin alueella puiden kaataminen on pyritty minimoimaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Tupaillat ja avoimet ovet (1 kerta/vuosi)
• Yhteistyöryhmän, kaivoksen ja sen lähimpien sidosryhmien kokoontuminen 2-3 kertaa/vuosi (mukana ryhmässä kunnan eri tahot, elinkeinonharjoittajat, lähinaapurit, lähikylien asukkaat, poronhoitajat, kirkko, seurakunta, matkailu, paikallinen luonnonsuojelujärjestö)
• Jatkuva yhteistyö mm. poronhoitajien ja matkailun kanssa. Kuivasalmen paliskunnan mielestä vuorovaikutus on ollut hyvää
• Kaivosvierailut
• Kaivossanomat (2-3 kertaa/vuosi), mediatiedotteet lähialueen lehtiin
• Yritys tukee muun muassa paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- ja harrastustoimintaa, ympäristö- ja kulttuuritoimintaa sekä työntekijöidensä perheiden vapaa-ajantoimintaa
• Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Erilaiset tutkimus- ja yhteistyöhankkeet mm. yliopistojen, korkeakoulujen ja alan tutkimuslaitosten sekä muiden kaivostoimijoiden kanssa