Kittilän kaivos kuuluu kanadalaiselle kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines Ltd:lle, joka omistaa 9 kaivosta kolmessa maassa (Kanada, Meksiko, Suomi). Malminetsintää yhtiö tekee Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa ja Skandinaviassa. Kaikkiaan kaivosyhtiö työllistää noin 6 700 henkilöä mukaan lukien urakoitsijat.
Yhtiön ainoa Euroopassa sijaitseva kaivos toimii Kittilässä, minne se on myös rekisteröity. Kittilän kaivos on samalla Euroopan suurin kultakaivos. Kaivos on ollut tuotannossa noin 7 vuotta vuotuisen kultatuotannon ollessa tähän mennessä noin 5 300 kg. Ensimmäinen kultaharkko valettiin tammikuussa 2009.
Kaivoksen toiminta alkoi vuonna 2008 avolouhoslouhinnalla, mikä päättyi vuoden 2012 lopussa. Tällä hetkellä louhintaa tehdään vain maan alla. Louhittu malmi kuljetetaan kiviautoilla maan pinnalle joko välivarastoon tai murskaamolle suoraan, mistä se edelleen jatkaa hihnakuljettimella jauhatukseen. Jauhatusta seuraavassa vaahdotuksessa sulfidit kiinnittyvät ilmakupliin ja kohoavat pintaan, mistä ne kuoritaan pois ja johdetaan autoklaavihapetukseen. Autoklaavissa korkeassa paineessa ja lämpötilassa sekä autoklaaviin syötettävän lisähapen vaikutuksesta malmissa oleva kulta saadaan vapautumaan. Saatu liete pestään, johdetaan liuotuspiiriin ja liuennut kulta adsorboidaan aktiivihiileen. Aktiivihiilestä kulta otetaan talteen happouutolla, saostetaan elektrolyyttisesti ja valetaan harkoiksi.
Kullan erotuksen jälkeen malmilietteestä jäljelle jäävät rikastushiekat pumpataan rikastushiekka-altaille varastoitavaksi. Sekä malmin vaahdotus- että syanidiliuotusprosessin hiekoilla on oma altaansa.
Syanidiliuotuksesta jäljelle jäänyt liete johdetaan syanidin tuhoamisreaktoriin ennen pumppaamista altaalle, jotta mahdollisesti jäljelle jäänyt reagoimaton syanidi saadaan kemiallisesti hajotetuksi ja vaarattomaksi. Altaiden vesi kierrätetään takaisin prosessiin, ja vaahdotuksen hiekan vedestä osa pumpataan ympäristöluvan mukaisesti pintavalutuskentän kautta vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).
Osa vaahdotuksen hiekasta ja malmin louhinnan yhteydessä louhitusta sivukivestä käytetään jo louhittujen louhosten täyttöön, ja osa sivukivestä kuljetetaan maan pinnalle käytettäväksi joko altaiden ja teiden rakennusmateriaalina tai läjitettäväksi.
Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 26 345 hehtaaria (228 kappaletta). Malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta, geologista vasaraa ja maaperännäytteenottoa, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua näytteenottoa (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluilla tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa. Syväkairausta tehtiin 2015 yhteensä 73 km. Valituksen alaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole tiedossa.
| Kyllä | ei | |
|---|---|---|
| Sijainti luonnonsuojelualueella* | ||
| Ympäristöjohtamisjärjestelmä ** | ||
| Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) * | ||
| Mittaukset pölylle | ||
| Mittaukset melulle | ||
| Mittaukset tärinälle | ||
| Ympäristöriskien arviointi tehty | ||
| Poikkeamia ympäristöluvista *** | ||
| Sulkemissuunnitelma kaivokselle | ||
| Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa |
Uhanalaisia kasveja on siirtoistutettu Oulun ja Joensuun yliopiston kasvitieteellisiin puutarhoihin. Lisäksi kaivosyhtiö istuttaa vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).
| Kyllä | ei | |
|---|---|---|
| Henkilöstöaloitejärjestelmä: | ||
| Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: | ||
| Henkilöstön koulutussuunnitelma: | ||
| Tasa-arvosuunnitelma: | ||
| Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: | ||
| Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: | ||
| Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: | ||
| Oma pelastusyksikkö: |
Paliskunnat, joiden alueella on kaivostoimintaa ja malminetsintää, ovat Kuivasalmi (24 470 ha), Sattasniemi (1 558 ha) ja Oijärvi (2 018 ha). Kuivasalmen paliskunnan alasta noin 0,024 % (1 163 ha) jää kaivospiirin alle. Kunta, lähialueen asukkaat, maanomistajat, matkailuelinkeinojen harjoittajat, ympäristöjärjestöt ja paliskunnat tunnistetaan yrityksen tärkeimmiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan sidosryhmätyössä. Kaivosyritys istuttaa istutusvelvoitteen mukaisesti vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).
Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.
Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Sivukiven läjitysalueiden maksimiläjityskorkeudet on suhteutettu alueen muihin vertailupisteiden korkeuksiin. Uhanalaisia kasveja on siirtoistutettu Oulun ja Joensuun yliopiston kasvitieteellisiin puutarhoihin. Kaivospiirin alueella puiden kaataminen on pyritty minimoimaan.
Erilaiset tutkimus- ja yhteistyöhankkeet mm. yliopistojen, korkeakoulujen ja alan tutkimuslaitosten sekä muiden kaivostoimijoiden kanssa.
