2015 Boliden Kevitsa Mining Oy

Kuvaus yrityksestä

Boliden Kevitsa Mining Oy on kaivostoimintaa harjoittava yritys, jonka Sodankylän kaivos on kokonaislouhintamäärältään yksi Suomen suurimmista. Vuonna 2015 yhtiö toimi nimellä FQM Kevitsa Mining Oy ja sen omisti kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Vuonna 2016 tehtyjen yrityskauppojen myötä yhtiön omistus siirtyi ruotsalaiselle Boliden-konsernille.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

Tuotantomäärä: Yhteensä 151 481 tonnia: nikkelirikaste 90 034 tonnia, kuparirikaste 61 447 tonnia
Kokonaislouhinta: 37,0 miljoonaa tonnia (malmi 18 %, sivukivi 82 %)
Raportoidut malmivarat: 141,1 miljoonaa tonnia (nikkelisulfi 0,27 %, kupari 0,41 %, kulta 0,12 g/t, palladium 0,17 g/t, platina 0,23 g/t)
Raportoidut mineraalivarannot: 103,1 miljoonaa tonnia (nikkelisulfi 0,29 %, kupari 0,43 %, kulta 0,10 g/t, palladium 0,11 g/t, platina 0,15 g/t)
Toiminnan aloitusvuosi: 2012
Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 15-20 vuotta
Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 372
Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 75 %, Kemijärvi 3 %, Rovaniemi 6 %, Inari 5 %, Kittilä 3 %. Oulu 2%
Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 345 henkilöä
Käyttökate EBITDA: 42 miljoonaa dollaria (USD)
Maksettu yhteisövero: 0 euroa (johtuen investointien takaisinmaksusta. Niiden ollessa edelleen käynnissä yhtiö ei maksa vielä yhteisöveroa.)

Tietoja malminetsinnästä

–

Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:

	Kyllä	ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta Lupapoikkeamat ovat liittyneet saniteettivedenpuhdistukseen (4 kpl) ja kaivoksen sisäisten vesien nikkelirajan ylitykseen sivukivialueella (1 kpl). Ei päästörajojen ylityksiä kaivokselta poisjohdettavissa vesissä.

Ympäristölupa myönnetty: kyllä
Myöntämisvuosi: 2014
Linkki lupaan: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240
Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

Kaivannaisjätteen määrä: 37 miljoonaa tonnia (rikastushiekat A+B 17,6 %, sivukivi 82,1 %, pintamaa, moreeni ja Ni-pitoinen moreeni yhteensä noin 0,3 %)
Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 2 % sivukivestä hyödynnetään
Polttoaineiden kulutus: 295,41 GWh
Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 329 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 12,32 GWh (6 % uusiutumaton, 94 % uusiutuva)
Energian kulutuksen tavoite: -
Kaivoksen CO2-päästöt: -
Veden kulutus: 26,4 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 3,6 %)
Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
Patojen lukumäärä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: 1 laji
Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: natriumetyyliksantaatti (SEX) 270 t, natriumisopropyyli-ksantaatti 220 t, kaliumetyyliksantaatti (PAX) 135 t
Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
- Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista.
- Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla järvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä tarkkailtiin ja videoitiin kolme kertaa lintulaskentojen yhteydessä pesimä- ja muuttokauden 2015 aikana. Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutus arvioidaan muuttolintuihin ja vesi-lintujen poikueisiin on häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:

	Kyllä	ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:

*Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

Koulutuspäivät keskimäärin: 2,5 pv/työntekijä
Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,1 %
Tapaturmataajuus: 4,68 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 10:4 järjestelmä (10 töitä, 4 vapaata)
Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja siltii eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta, ja nykyään hirvet saattavat törmäillä kaivospiirin aitaan. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

Yritys järjestää epäsäännöllisesti avoimia ovia ja tupailtoja
Yritys ottaa vastaan vierailijoita muun muassa koululaisia
Yritys tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja ja opettajille harjoittelupaikkoja
Yrityksen oman arvion mukaan yhteistoiminnan muoto paliskunnan kanssa on ollut hyvää. Oraniemen paliskunnan näkökulmasta vuorovaikutus on ollut melko hyvää.
Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa kuvaa se, että kaivostoimintaan suhtaudutaan rauhallisesti tai neutraalisti
Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa
Palautekanava sidosryhmien palautteelle olemassa, mutta ei varsinaisia käytänteitä palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaMe)
Development, Evaluation and Optimization of Measures to Reduce the Impact on the Environment from Mining Activities in Northern Regions (MIN-NORTH)
Regional innovations in Nordic Arctic and Scotland with special focus on regions with large scale projects (REGINA)

Toiminta-alue:
Sodankylä

Yhteystiedot:

Ulla Syrjälä

ulla.syrjala@boliden.com

(016) 451 100 (vaihde)