Kuvaus yrityksestä

Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa myös malminetsintää. Dragon Mining Oy:n omistaa australialainen Dragon Mining Ltd. Yhtiöllä on Orivedellä sekä Huittisten Jokisivulla toimivat kaivokset, joista louhitaan kultamalmia maanalaisesti. Kaivoksista louhitut malmit rikastetaan yhtiön omistamalla Vammalan rikastamolla Sastamalassa. Rikastusmenetelmänä käytetään vaahdotusta sekä painovoimaan perustuvaa tärypöytää. Yhtiön päätuote on kultarikaste.

Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt vastaukset koskevat ainoastaan Jokisivun ja Oriveden kaivoksia sekä Vammalan rikastamoa. Vastauksissa ei huomioida malminetsintää kaivoksien ympäristössä tai muualla. Yhtiötä yleisemmin koskevista luvuista (henkilöstö, talous, työsuojelu) ei ole kuitenkaan poistettu malminetsintään kohdistuvia osuuksia.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 7 158, 05 tonnia kultarikastetta: 7 158 tonnia vaahdotusrikastetta sekä 0,05 tonnia tärypöytärikastetta
  • Kokonaislouhinta: 528 015 tonnia (malmi 269 832 tonnia, sivukivi 258 183 tonnia)
  • Raportoidut malmivarat: -
  • Raportoidut mineraalivarannot: 1 801 000 tonnia: 1 480 000 t Jokisivu (measured 354 000 t 5.10 g/t, indicated 681 000 t 4.5 g/t, inferred 445 000 t 4.5 g/t); 321 000 t Orivesi (measured 115 000 t 5.60 g/t, indicated 152 000 t 6.40 g/t, inferred 54 000 t 8.10 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: Orivesi 2006 (kaivostoiminnan uudelleenaloitus vuonna 2006, vuodet 2003-2006 seisakki, kaivos avattu ensimmäisen kerran vuonna 1994 toisen yhtiön toimesta. Vammalan rikastamo 2007 (rikastamon uudelleenkäynnistys vuonna 2007, rikastamo ollut kiinni 2003-2007, avattu alun perin 70-luvun puolivälissä toisen yhtiön toimesta). Jokisivu 2009 (uusi kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Yhteensä 266,97 ha (omistuksessa hieman alle 70 %): Orivesi 39,82 ha (100 % vuokrattu), Jokisivu 69,62 ha (vuokrattu 47 %, omistettu 53 %; Kaivoslupapäätös kaivospiirin laajennukselle (21,3 ha) saatiin elokuussa, kaivospiiritoimitus loppuunsaatettiin helmikuussa 2016). Rikastamo sijaitsee suljetun Vammalan nikkelikaivoksen kaivospiirin alueella, joka on kooltaan 157,53 ha (vuokrattu noin 12 %, omistettu noin 88 %).
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 86 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sastamala, Tampere, Nokia
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 57 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 8,8 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 0 euroa

Tietoja malminetsinnästä

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • ***Määrä (kpl) ja mihin liittyy, ei tarkempaa selostusta Orivedellä lupapoikkeamat ovat liittyneet veteen (2 kpl: yksi alumiini- sekä yksi kiintoainepitoisuuden ylitys poisjuoksutettavassa vedessä). Jokisivulla tai Vammalassa ei lupapoikkeamia ole ollut.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 517 222 t (sivukivi 50 %, rikastushiekka 50 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: lähes 60 % on mennyt louhostäyttöön. Orivedellä saatiin joulukuussa lupa pysyväksi jätteeksi luokitellun sivukiven tilapäiselle murskaukselle. Jokisivulta louhittavana sivukiven murskaamiselle haettiin ympäristölupaa (lupa saatii kesäkuussa 2016).
  • Polttoaineiden kulutus: -
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 29 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa)
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: Vammalan rikastamon toiminnassa vettä tarvittiin 1 200 000 m3. Vettä kierrätetään prosessissa alueella olevan suljetun maanalaisen kaivoksen kautta eikä lisävettä prosessiin ole tarvittu. Alueelta juoksutettiin pois noin 340 000m3 vettä, mutta lukuun sisältyy ympäristön vesiä. Jokisivulla vedenottoa ei ollut lainkaan, kaikki tarvittava vesi saatiin kierrätettävästä kuivanapitovedestä (juoksutus alapuoliseen vesistöön 103 000 m3). Orivedellä järvivettä otettiin kaivoksen käyttövedeksi 3 500 m3, muutoin käyttövesi saatiin kierrätysvedestä (juoksutus 61 000 m3).
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 1 kpl Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella (luokka 2).
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: 2 lajia (Jokisivun kaivosalueella elää liito-orava, Oriveden kaivosalueen vieressä havaittu 3 kpl sirolampikorentoja kesällä 2014)
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg. Kaivoksilla ei käytetä ympäristövaarallisia kemikaaleja. Rikastamon vaahdotusprosessissa käytetään kokoojakemikaaleja, joista osa on määritelty ympäristölle vaaralliseksi. Kemikaalit sitoutuvat lopputuotteeseen (rikasteeseen).
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Jokisivun kaivosalueelle on liito-oravalle rakennettu pesäpönttöjä kompensaationa liito-oravan pesäpuun poistosta. Liito-oravia on alueella nyt enemmän kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:
  • *Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,5 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 1,7%
  • Tapaturmataajuus: 11,66 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivostoiminta ei sijaitse poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinon harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön Oriveden kaivosta lukuunottamatta. Oriveden kahden alapuolisen järven kalakannoissa näkyy kaivoksen kuivanapitovesien vaikutus.

Oriveden kaivosta lähinnä olevassa Ala-Jalkajärvessä ei kaloja ole tavattu aiempina vuosina muutamia yksilöitä lukuun ottamatta, mutta kesän 2015 kalataloudellisessa tarkkailussa järvestä saatiin runsas ahvensaalis. Ahvenista tehtiin metallimääritykset, ja havaitut pitoisuudet olivat joko matalia suhteessa sallittuihin enimmäispitoisuusrajoihin tai alle määritysrajojen. Ala-Jalkajärveä seuraavassa Peräjärvessä on kalasto normaalia suppeampi ja se koostuu tyypillisimmistä pienten järvien kalalajeista. Aiemmin (v.2013) tehdyn selvityksen mukaan Peräjärven ahventen metallipitoisuudet ovat matalia sallittuihin enimmäispitoisuuksiin nähden tai alle määritysrajojen.

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on vaikutusta maankäyttöön siinä mielessä, että kaivos- ja rikastamoalueet ovat pois muusta käytöstä. Alueilla ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut sellaista virkistyskäyttöä, johon toiminnalla olisi ollut vaikutusta.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa sivukivikasojen sijainnin suunnittelussa.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

 

  • Yritys seuraa sosiaalisia vaikutuksia seuraamalla yleistä mielipideilmastoa maassa sekä tarkemmin toiminta-alueillaan.
  • Jokisivun kaivoksella järjestettiin avoimien ovien päivä.
  • Orivedellä muutama paikallinen koululuokka kävi tutustumassa kaivoksen toimintaan. Lisäksi kaivoksen henkilökuntaa kävi kertomassa yläasteikäisille kaivoksen toiminnasta naapurikunnassa. Myös Oriveden kaupungin yhdyskuntatekninen lautakunta kävi tutustumassa kaivokseen.
  • Vammalassa paikallisen ala-asteen oppilaita kävi tutustumassa rikastamon toimintaan.
  • Yritys tukee paikallisyhteisön toimintaa; esimerkiksi urheilu- tai harrastustoimintaa, kulttuuritoimintaa tai muuta. Tukemisen kohde vaihtelee vuosittain.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Green Mining -hankkeet Seeway, SoLiMi.
  • NordMin Wascious (water conscious mining)
  • SUSMIN (tools for sustainable gold mining in EU)
Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Huittinen, Orivesi, Sastamala
Yhteystiedot:
Elina Arponen

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi