Kuvaus yrityksestä

Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.

Yhtiö on sitoutunut ottamaan kaivosvastuujärjestelmän käyttöön.

Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromitehtaan tuotteena syntyvän ferrokromin sisältämä kromi tekee Tornion terästehtaalla valmistettavasta teräksestä ruostumatonta.

Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana ja avolouhinnalla päästiinkin noin 200 metrin syvyyteen. Vuonna 2003 aloitettiin maanalainen louhinta ja vuodesta 2005 on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta. Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut yksittäiset louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan maanalaiselle murskaamolle, mistä murskattu malmi nostetaan nostokuilun kautta maanpäälliseen rikastusprosessiin.

Rikastamolla esimurskattu malmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Ensin malmi murskataan edelleen jatkoprosessia varten. Palarikastamolla malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste. Hienorikastamolla malmi jauhetaan tankomyllyllä ja rikastetaan ominaispainoon perustuvilla spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Rikasteet kuljetetaan kuorma-autoilla Tornion ferrokromitehtaalle. Hienorikastamolta rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan läjitettäväksi rikastushiekka-altaaseen, mistä kiintoaineista puhdistettu vesi pumpataan selkeytysaltaiden kautta takaisin rikastamolle prosessivedeksi.

Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta prosessiveden suljetusta vesikierrosta.

//

Toiminta-alue: Keminmaa

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Samuli Nikula
samuli.nikula@outokumpu.com
(016) 4521 (vaihde)

Yrityksen vastuullisuusraportti: http://www.outokumpu.com/fi astuullisuus/Sivut/default.aspx

Yritys lukuina 2015

• Tuotantomäärä: Yhteensä 946 188 tonnia kromirikasteita: palarikaste 269 914 tonnia, hienorikaste 676 274 tonnia.
• Kokonaislouhinta: 3,04 miljoonaa tonnia (malmi 65,3 %, sivukivi 34,7 %)
• Raportoidut malmivarat: 44,6 miljoonaa tonnia (Cr2O3 25,9 %) (FRB-standardi & JORC-koodi)
• Raportoidut mineraalivarannot: 101 miljoonaa tonnia (Cr2O3 29,5 %) (FRB-standardi & JORC-koodi)
• Toiminnan aloitusvuosi: 1968
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 30-50 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 990 hehtaaria (kaivospiiri)
• Malminetsintäalueen pinta-ala: -
• Omien työntekijöiden määrä: 191 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kemi 51 %, Keminmaa 27 %, Tornio 13 %, Tervola 2 %, Rovaniemi 2 %, muut yhteensä 5 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 215 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: Ei raportoitu
• Maksettu yhteisövero: Ei raportoitu

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

• Sijainti luonnonsuojelualueella*: kyllä
• Ympäristöjohtamisjärjestelmä**: kyllä
• Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen): kyllä, viimeisin v. 2009
• Mittaukset pölylle: kyllä
• Mittaukset melulle: kyllä
• Mittaukset tärinälle: kyllä
• Ympäristöriskien arviointi tehty: kyllä
• Poikkeamia ympäristöluvasta (2015): ei
• Ympäristövakuudet olemassa: kyllä
• Sulkemissuunnitelma kaivokselle: kyllä
• Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: kyllä.

* Osittain soidensuojeluohjelma-alueella SSO120497 Elijärvenviia. Suojelualue on tullut kaivoksen jälkeen. ** Sertifiointi ISO 14001:2004 -standardin mukaisesti.

Keskeiset tunnusluvut:

2015

• Kaivannaisjätteen määrä: 996 248 t (sivukivi 0 %, rikastushiekka 83,4 %, palakivi 16.6 %)
• Sivukiven hyödynnys: 100 % sivukivestä hyödynnetään. Vanhoja sivukivikasoja purettiin 42 390 tonnia.
• Polttoaineiden kulutus: 21,5 GWh (uusiutumattomia 100 %)
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 70,3 GWh (uusiutuvaa 24 %, uusiutumatonta 76 %), lämpö 10,5 GWh (uusiutuvaa 69 %, uusiutumatonta 27 %, turve 4 %)
• Vedenkulutus: 2,7 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 0,1 miljoonaa m3)
• Patojen määrä kaivosalueella: 8 kpl (luokka 2)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 0 lajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kevyt polttoöljy (H4111) 1 658 tonnia; raskas polttoöljy (R52/53, H412) 238 tonnia; diesel (H411) 150 tonnia
• Kaivoksen prosessivesien kierrätysaltaat ovat luoneet runsaan kala- ja vesilintukannan kaivosalueelle, mikä on lisännyt luonnon monimuotoisuutta

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

• Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
• Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut Henkilöstön koulutussuunnitelma: on
• Tasa-arvosuunnitelma: on
• Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: on
• Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
• Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
• Oma pelastusyksikkö: on.

* Ei sertifioitu, sovelletaan urakoitsijoihin

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2015

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 2,3 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,81 %
• Tapaturmataajuus: LTi: 4,2; Tri: 16,9
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, urakoitsijat, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä ympäristöjärjestöt ja yhdistykset on tunnistettu yrityksen keskeisiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Ei ole. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi istutetaan vuosittain 6 000 kuhaa Kemin edustan merialueelle.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Jätehuoltosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota sivukivialueen maisemointiin.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Yritys järjestää sidosryhmille naapuripäivät (1-2 kertaa/v.), joissa esitellään kaivoksen toimintaa ja käydään keskusteluja
• Yritys tekee jatkuvasti yhteistyötä oppilaitosten kanssa (työharjoittelut, koulutukseen osallistumi- nen), minkä kautta on onnistuttu tuomaan käytännönläheisyyttä koulutukseen
• Kuntien hallinnot ovat vierailleet yrityksessä 1-3 kertaa vuodessa (kaivostoimintaa on tehty tunne- tuksi päättäjille)
• Palautekanava on olemassa sidosryhmien palautteelle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Developing environmental and geodynamical safety related to mine closure in the Barents region (ENVIMINE)
• Solutions for Control of Nitrogen Discharges at Mines and Quarries (MINIMAN)
• Yhteistyö ja avoimuus erilaisissa kyselyissä ja projekteissa (kuten Kestävän kaivostoiminnan verkosto ja tämä kysely)
• Hiukkaset ja melu kestävässä kaivosympäristössä (HIME)