Kuvaus yrityksestä

SMA Mineral Oy:llä on kalkkikivikaivokset Torniossa ja Pieksämäellä sekä kvartsikaivos Torniossa. Yritys on aloittanut myös malminetsinnän vuonna 2015. Emoyhtiö on SMA Mineral AB ja sen kotipaikka on Filipstad Ruotsissa. Toimintaa yhtiöllä on Euroopassa yhteensä 30 paikkakunnalla seitsemässä eri maassa. Suomessa SMA Mineral Oy louhii kalkkikiveä ja valmistaa siitä kalkkipohjaisia tuotteita Kalkkimaan ja Loukolammen kalkkitehtailla. Kaivostoiminta koostuu avolouhoksista sekä kalkkitehtaista, joissa tehdään tuotteesta riippuen murskausta, seulontaa, jauhatusta sekä säkitystä. Kaivostoiminnan lisäksi yhtiö valmistaa poltettua ja sammutettua kalkkia, jota ei käsitellä tässä raportissa.
Pohjoismaiden suurin dolomiittiesiintymä Kalkkimaa on otettu käyttöön jo 1500-luvulla. Raaka-aine riittää nykyisellä louhintamäärällä yli 500 vuodeksi. Ankeleen dolomiittiesiintymä on otettu käyttöön 1950-luvulla. Ristimaan louhoksella on louhittu kvartsia vuodesta 1992 lähtien.

Vastuullisuusjärjestelmän tulokset ovat saatavilla ensimmäisen todentamisen jälkeen.

Yritys lukuina

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 139 490 tonnia kalkkituotteita.
  • Kokonaislouhinta: 115 833 tonnia malmia ja 16 251 tonnia sivukiveä
  • Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
  • Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1999 (kaivostoiminta), 2015 (malminetsintä)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Yli 50 vuotta.
  • Kaivosalueen pinta-ala: 173 hehtaaria (40 % ostettu, 60 % vuokrattu
  • Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 11 henkilöä.
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kemi 9 %, Keminmaa 18 %, Tornio 27 %, Pieksämäki 45 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä (31.12.): 2 henkilöä.
  • Käyttökate EBITDA: Ei raportoitu.
  • Maksettu yhteisövero: 0 euroa.

Tietoja malminetsinnästä

SMA Mineral Oy on kaivosyritys, joka harjoittaa myös malminetsintää. Yritys on tehnyt malminetsintää vuodesta 2015 lähtien. Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 94 hehtaaria (1 kpl) Peurakallion alueella. Malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kvartsia. Malminetsintämenetelminä on käytetty syväkairausta. Syväkairausta tehtiin vuonna 2015 yhteensä 254 metriä. Valituksen alaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole.

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: -
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: -
  • Malminetsintäkairaus: -

Ympäristö

Yhtiön ympäristökäytännöt:
Kyllä ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* 
Ympäristöjohtamisjärjestelmä **
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) *
Mittaukset pölylle
Mittaukset melulle
Mittaukset tärinälle
Ympäristöriskien arviointi tehty
Poikkeamia ympäristöluvista ***
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa
  • * Erittely, millä suojelualueilla ja hehtaarit Natura 2000 -alueella. Natura-arviota toiminnan vaikutuksista ei ole tehty.
  • ** Mikä järjestelmä ja onko sertifioitu vai ei: Sertifiointi ISO 14001 -standardin mukaisesti.

  • Ympäristölupa myönnetty: kyllä
  • Myöntämisvuosi: -
  • Linkki lupaan: -
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: -
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: -

Avainluvut

  • Kaivannaisjätteen määrä: 85 t (pihansiivousjäte 100 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 100 % sivukivestä hyödynnetään
  • Polttoaineiden kulutus: 1,8 GWh
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): 3 GWh (ydinvoima 40 %, turve 49 %, uusiutuvaa energiaa11 %)
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: -
  • Veden kulutus: 0,004 miljoonaa m3. Alueelle tuleva vesi on 0,5 miljoonaa m3 ja 0,5 miljoonaa m3 johdetaan takaisin luontoon
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: -
  • Patojen lukumäärä kaivosalueella: 0 kpl
  • Toiminta-alueella esiintyvät uhanalaiset lajit: 15
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Suojeltujen kasvilajien esiintymien seuranta suunnitelmallisesti sekä mahdollinen esiintymän elinympäristön umpeen kasvamisen torjunta raivaamalla pois muuta kasvillisuutta ja/tai pienpuustoa.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yhtiön henkilöstökäytännöt:
Kyllä ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:
Henkilöstön koulutussuunnitelma:
Tasa-arvosuunnitelma:
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:
Oma pelastusyksikkö:

Avainluvut

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 2 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 6,2 %.
  • Tapaturmataajuus: 0 tapaturmaa 1 000 000 työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet).
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä
  • Naisten osuus työvoimasta (%):

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Maaseutuelinkeinoihin liittyvien sidosryhmien toimintaan osallistutaan aktiivisesti. Maaseutu- ja matkailuelinkeinojen harjoittajat eivät ole yrityksen mukaan sidosryhmiä. Maanomistajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

SMA Mineralin vaikutukset maankäyttöön kohdistuneena haittana ovat asumisviihtyvyyden ja rakennusten arvon aleneminen kaivospiirin välittömässä läheisyydessä. Toiminta-alueiden lähiympäristössä on hieman matalampi lintutiheys. Kaivostoiminnalla on yhdessä alueen muun maankäytön kanssa lievä heikentävä vaikutus alueen sienilajistoon. Suo- ja metsäalueilla on nähtävissä myös kuivatusvaikutus, mutta lähialueet on myös ojitettu. Positiivisena vaikutuksena kaivostoiminta ylläpitää eliöstön ja kasvillisuuden runsaana pitämällä myös kasvillisuutta avoimena ja maaperää ravinteikkaana.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kalkkimaan tehdasalue ja sinne johtava tie on merkitty kaavamerkinnällä sk/p eli paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Alueen perinteinen rakenne ja rakentamisen mittakaava tulee säilyttää ja tiestön linjaukset ja vanhat pihapiirit viljelyksineen on pyrittävä säilyttämään.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö

  • Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat paikallislehti, vuosiraportti, internetsivut, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet (European Minerals Day), vierailut)
  • Yritys on tukenut paikallista urheiluun liittyvää junioritoimintaa
  • Yritys tarjoaa kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille
  • Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

    • Arktisen teollisuuden sivuvirrat ATS2 – Pk-yritysten toimintaympäristön kehittämissuunnitelma
    • RAE – ”Rakeistaminen Avartaa Ekologisuutta”
    • Pohjois-Suomen UUMA2 – Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke
    • TPA- Tuotannon poikkeama analyysi

     

Yhteiskuntavastuuraportti
Toiminta-alue:
Tornio, Pieksämäki
Yhteystiedot:
Johanna Holm

Towards Sustainable Mining – TSM Suomi