2020 Agnico Eagle Finland Oy

Kuvaus yrityksestä

Kittilän kaivos kuuluu kanadalaiselle kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines Ltd:lle, joka omistaa 9 kaivosta kolmessa maassa (Kanada, Meksiko, Suomi). Malminetsintää yhtiö tekee Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa ja Skandinaviassa. Kaikkiaan kaivosyhtiö työllistää 8774 henkilöä (2020) mukaan lukien urakoitsijat.

Yhtiön ainoa Euroopassa sijaitseva kaivos toimii Kittilässä, minne se on myös rekisteröity. Kittilän kaivos on samalla Euroopan suurin kultakaivos. Kaivos on ollut tuotannossa noin 12 vuotta ja kullan tuotanto on noin 6 800 kg vuodessa. Kaivoksen toiminta alkoi vuonna 2008 avolouhoslouhinnalla, mikä päättyi vuoden 2012 lopussa ja siitä alkaen on louhittu maanalaisessa kaivoksessa.

Lisätietoja www.agnicoeagle.fi , www.agnicoeagle.com

Vastuullisuusraportti

//

Toiminta-alue: Kittilä

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Anita Alajoutsijärvi
anita.alajoutsijarvi@agnicoeagle.com
040 511 1508

Yritys lukuina 2020

  • Tuotantomäärä: 208 125 unssia kultaa
  • Kokonaislouhinta: 3 314 573 t (malmia 55,8 %,1 848 666 t; sivukiveä 44,2 %, 1 465 907 t)
  • Raportoidut malmivarat: Mineraalivarat 30,4 Mt (4,16 g/t): todetut 3,0 Mt (4,23 g/t), todennäköiset 27,4 Mt (4,15 g/t)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 22,9 Mt (2,50 g/t): mitatut 4,7 Mt (2,44 g/t), osoitetut 18,2 Mt (2,52 g/t), mahdolliset 12,0 Mt (3,77 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 2006 (malminetsintä), 2008 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: noin 14 vuotta (kaivoksen toiminta jatkuu ainakin 2030-luvun puoliväliin saakka)
  • Kaivosalueen pinta-ala: 1 700 hehtaaria
  • Malminetsintäalueen pinta-ala: 12 714 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä: 488 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kittilä 54,1 %, Rovaniemi 10,8 %, Sodankylä 9,9 %, Muonio 3,6 %, Oulu3,2 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 671 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 167 269 472 €
  • Maksettu yhteisövero: 865 165 € tilikaudelta 2019 (maksettu 2020), vuodelta 2020 yhteisöveroa maksetaan 12,4 M € (menee maksuun vuoden 2021 lopussa)

Tietoa malminetsinnästä

Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Kittilässä ja Iissä sijaitsevilla malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta, kallio- ja maaperänäytteiden ottoa iskuvasara-porausmenetelmällä, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua näytteenottoa  (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluilla tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa. Keskeiset tunnusluvut: Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 2, 633 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 40, 12 714 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 35, 13 286 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
  • Malminetsintäkairaus: 9,7 km
  • Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: 301 068 € (kaivoslain mukaisia malminetsintäkorvauksia)

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:  
On Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella x
Ympäristöjohtamisjärjestelmä** x
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) x
Mittaukset pölylle x
Mittaukset melulle x
Mittaukset tärinälle x
Ympäristöriskien arviointi tehty x
Poikkeamia ympäristöluvasta (2020)   x
Sulkemissuunnitelma kaivokselle x
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa x
** RMMS – Responsible Mining Management system, Agnico Eaglen oma johtamisjärjestelmä (ei  sertifioitu), kattaa eri kriteeristöjen vaatimukset, mm. MAC TSM – Towards Sustainable Mining (ei sertifioitu), ICMC – International Cyanide Management Code (sertifioitu). Kaivosvastuujärjestelmä, todentaminen syyskuussa 2021. Vastuullinen malminetsintäjärjestelmä, itsearviointi tehty.
  • Ympäristölupa myönnetty: 29.5.2020 https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1465367
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 71 000 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 1 568 700 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 54 508,33 €

Keskeiset tunnusluvut:

  • Kaivannaisjätteen määrä: 3 155 553 t (sivukivi 46,5 %, NP-rikastushiekka 45,1 %, CIL-rikastushiekka 8,4 %)
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 87,3 %, NP-rikastushiekka 40,5 %
  • Polttoaineiden kulutus: 21 GWh (kaivoskoneet, ajoneuvot; ei sisällä urakoitsijoiden kulutusta)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Ostettu sähkö 247 GWh (uusiutuvia 29,7%); prosessin, tilojen ja kaivosilman lämmitys 10,3 GWh, ostettua lämpöenergiaa. Lisäksi hukkalämpöä tilojen lämmitykseen.
  • Energian kulutuksen tavoite: Motivan Energiatehokkuussopimus vuosille 2017-25: Vuonna 2020 säästö ollut 40 700 MWh (lämpö ja sähkö), saavutimme sopimuksen mukaisen tavoitteen.
  • Kaivoksen CO2-päästöt
  • Vedenkulutus: 5,99 Mm3 (raakavettä joesta 1,9 Mm3, 31,8 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 5,58 Mm3 18.12.2020 saakka, siitä 4,08 Mm3 kuivatusvettä ja 1,50 Mm3 käsiteltyä prosessivettä. 19.-31.12.2020 vesien yhteispurku Loukiseen 224 503 m3 (purku Seurujokeen päättyi 18.12.2020).
  • Patojen määrä kaivosalueella: 6
  • Toiminta-alueella esiintyvien suojeltavat lajit: lettosara, lettorikko, lapinkämmekkä, lapinleinikki, pohjansirvikäs
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: typpihappo 121 t, natriumhydroksidi 263 t, natriumsyanidi 493 t, kuparisulfaatti 1331 t.
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • lapinleinikin suojelualueen perustaminen ja siirtoistutus (2018), siirtoistutuksen vuosittainen seuranta (siirtoistutus on onnistunut)
    • Parvajoen 3-vuotinen vesistökunnostushanke (ekologinen kompensaatio, taimenkannan lisääntymisedellytysten elvyttäminen), aloitettu 2019
    • vuosittaiset kalaistutukset: Seurujokeen 1-vuotisia taimenenpoikasia 5000 kpl ja Loukiseen 7000 kpl
    • kaivosaluetta ympäröivien aitojen korjaus, kunnossapito ja tarkastus erityisesti porojen pääsyn estämiseksi alueelle
    • porojen seurantaan hankittu GPS-pantoja Kuivasalmen paliskunnalle porojen liikkumisen seuraamiseksi
    • sääksen pesän seurantakameran hankinta

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:
On Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä: x  
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: x  
Henkilöstön koulutussuunnitelma: x  
Tasa-arvosuunnitelma: x  
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: x  
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: x  
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: x  
Oma pelastusyksikkö: x  
*Järjestelmää ei ole sertifioitu

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2020

Keskeiset tunnusluvut:

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,5 pv / työntekijä (10,6 tuntia), kun yksi koulutuspäivä on 7 h.
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 6,21 % (vuonna 2020)
  • Tapaturmataajuus: LTA (Lost time accident) + LD (Light duty) taajuus oli 1,52 ja TRI (Total recordable injuries = LTA + LD + Medical treatment) 2,43 (200 000 työtuntia kohti)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät:
    • 5/5 työaika on joko 10 h tai 10,5 h, tehdään joko yksi- tai kaksivuoroa
    • 4/6 työaika on 12 h, tehdään yksi- tai kaksivuoroa
    • 5/2 työaika on 7,5 h tai 8 h päivätyö

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kittilän kaivoksen tärkeimmät sidosryhmät ovat omat työntekijät ja urakoitsijat, lähinaapurit, lähikylät, Kittilän kunta, Kuivasalmen paliskunta (sen alasta, 3474 km2, noin 0,5 % jää kaivospiirin alle), maanomistajat, alueen matkailu ja yksityiset matkailuelinkeinojen harjoittajat, Metsähallitus. Kaivostoiminnan yhteensovittaminen muiden elinkeinojen kanssa on toiminnan elinehto ja kaivosyhtiö käykin aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Lisäksi kaivosyhtiöllä on yhteisiä sidosryhmien kanssa toteutettavia projekteja muun muassa luonnon monimuo-toisuuteen liittyen, ks. yllä. Kaivoksen taloudelliset vaikutukset alueella ja koko Lapissa ovat varsin merkittävät maksettujen verojen ja maksujen sekä työllistämisen kautta. Kaivoksen työntekijöistä yli 50 % on Kittilästä ja yli 90 % Lapin alueelta. Hankinnat pyritään tekemään lähialueilta aina kun se on  mahdollista. Kaivostoiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset selvitetään aina ennen hankkeen käynnistämista, ja suuremmissa hankkeissa toteutetaan hankekohtainen ympäristö-lainsäädäntöön perustuva ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely. Kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia ehkäistään, lievennetään ja seurataan muun muassa viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti sekä omin vapaaehtoisin toimin.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Alueellisia virkistyskäyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa.

Projekteja toteutetaan yhteisinä sidosryhmäprojekteina, joita ovat esimerkiksi uuden kodan rakentaminen NP4-rikastushiekka-altaan pohjoispuolelle moottorikelkkareitin varteen ja Parvajoen vesistökunnostushanke taimenten elinympäristön palauttamiseksi otollisemmaksi ja taimenkannan elvyttämiseksi.

Vesienhallinnan pitkäjänteistä suunnittelua tukee Agnico Eaglen kaivosten vesienhallintastandardin käyttöönotto, mikä vahvistaa kaivosvastuujärjestelmän mukaisia vesienhallinnan käytäntöjä. Vesitasehallintaa niin ikään parantaa purkuputkilinjan rakentaminen Loukiseen ja sen käyttöönotto viime vuoden lopussa samalla päättäen käsiteltyjen vesien purun Seurujokeen.

Ympäristö- ja kalataloustarkkailu on jatkuvaa, ja kalanpoikasia istutetaan vuosittain Seurujokeen ja Loukiseen.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema- ja luontoarvot otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa kaivoksen koko elinkaaren ajan, ja ne arvioidaan merkittävien rakennushankkeiden luvituksessa, esimerkkinä meneillään olevaan laajennusprojektiin liittyvä nostotornin rakentaminen.

Maisemallisista tekijöistä mainittakoon myös sivukiven läjitysalueen korkeus, mikä ympäristöluvan mukaisesti määräytyy suhteutettuna alueen muihin vertailupisteisiin.

Puiden kaataminen kaivosalueella minimoidaan mahdollisuuksien mukaan.

Kaivoksen sulkemissuunnitelma sisältää muun muassa periaatteet ja toimenpiteet maisemoinnille ja ympäristöön sopeuttamiselle. Suunnitelmassa on huomioitu myös luonnon monimuotoisuuden asettamat tarpeet.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö: Sidosryhmäyhteistyö: Agnico Eagle Finland (Kittilän kaivos ja malminetsintä) käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa muun muassa tapaamalla heitä säännöllisesti eri yhteyksissä, joita ovat

  • avoimet ovet –tapahtuma
  • yhteistyöryhmä (mukana paikallisten sidosryhmien edustajat kaivoksen edustajien lisäksi)
  • luvituksiin liittyvät tapaamiset ja kuulemiset (YVA)
  • kyläillat
Tuemme paikallista urheilua ja kulttuuria sekä lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja hyvinvointia. Kaivosyhtiöllä on Twitter-tili ja Facebook-sivu, joiden kautta kerrotaan ajankohtaisista asioista ja suunnitelmista sekä sidosryhmien esittämistä huolenaiheista. Agnico Eagle Finlandin verkkosivuilla on yhteydenottolomake palautteen antamista varten. Sidosryhmiä rohkaistaan keskusteluun ja yhteydenottoon näissä kanavissa: Koronapandemia rajoitti vuoden 2020 tapaamisia ja yhteistyöryhmän kokoukset jouduttiin toteuttamaan Teamsin välityksellä. Avoimet ovet -tapahtumaa ei myöskään koronan vuoksi voitu järjestää.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa (Lapin yliopisto, Oulun yliopisto ja Oulu Mining School, Lapin AMK, ammatilliset oppilaitokset).