Kuvaus yrityksestä

Suomessa toimiva Elementis Minerals B.V. Branch Finland louhii Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa talkkimalmia, rikastaa ja jatkojalostaa siitä talkkituotteita. Tuotantolaitokset sijaitsevat Sotkamossa ja Vuonoksessa (Outokumpu). Aktiivisia kaivoksia on yhteensä neljä kappaletta. Sotkamossa Punasuon ja Uutelan avolouhokset ja Polvijärvellä Hormanaho-Pehmytkiven sekä Karnukan avolouhokset.

Elementis Mineralsin omistaa Elementis plc., joka on Lontoon pörssissä listattu maailmanlaajuinen erikoiskemikaalien yritys, joka toimii globaalisti ja työllistää yli 1600 henkilöä yli 30 paikassa ympäri maailmaa.

//

Toiminta-alue: Sotkamo, Outokumpu ja Polvijärvi

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Jari Pajunen
jari.pajunen@elementis.com
050 384 3622

Yritys lukuina 2020

• Tuotantomäärä: talkkirikastetta (> 95 %) yht. 287 0000 tonnia (Sotkamo 146 000 tonnia, Vuonos 141 000 tonnia)
• Kokonaislouhinta: 3,6 miljoonaa tonnia (26 % malmia ja 74 % sivukivä)
• Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu
• Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu
• Toiminnan aloitusvuosi: Suomen talkki on perustettu 1967 ja talkkituotanto alkoi Sotkamossa 1969. Vuonoksessa tuotanto alkoi 1977, Punasuon kaivos on avattu 2010, Uutela 2006, Horsmanaho-Pehmytkivi 1981 & 1999 ja Karnukka 2015.
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: n. 30 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: Sotkamo, Punasuo, Lahnaslampi 1070 ha; Uutela 48 ha; Vuonos 420 ha; Horsmanaho-Pehytkivi 148 ha; Karnukka 106 ha
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 777 ha
• Omien työntekijöiden määrä: 132 (Sotkamo 85 ja Vuonos 47)
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sotkamo (31 %), Kajaani (27 %), Outokumpu (17 %), Joensuu (7 %)
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: Noin 40 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: Ei raportoida sivuliikkeen tasolla. Konsernin tilinpäätöstiedot saatavilla: https://www.elementis.com/financial-information/results-presentations
• Maksettu yhteisövero: Ei raportoida sivuliikkeen tasolla. Konsernin tilinpäätöstiedot saatavilla: https://www.elementis.com/financial-information/results-presentations

Tietoa malminetsinnästä

Malminetsintää tehdään Paltamossa, Polvijärvellä, Sotkamossa ja Kajaanissa. Etsittävänä mineraalina on talkkimagnesiitti. Malminetsintämenetelmiä käytetään kairausta, kenttätutkimusta, käsinäytteitä ja magneettisia mittauksia.

• Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl ja 95 ha
• Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 8 kpl ja 777 ha
• Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 0 kpl ja 0 ha
• Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl
• Malminetsintäkairaus: 0 km
• Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: 24 000€

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

	On	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella		x
Ympäristöjohtamisjärjestelmä**	x
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)	x
Mittaukset pölylle	x
Mittaukset melulle	x
Mittaukset tärinälle	x
Ympäristöriskien arviointi tehty	x
Poikkeamia ympäristöluvasta (2020)***	x
Sulkemissuunnitelma kaivokselle	x
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa		x

** Sertifioitu ISO 14001:2015 *** 2 kpl, Molemmat poikkeamat liittyvät avolouhosten vesipäästöihin. Ympäristölupa myönnetty:

• Sotkamo 2008, Uutela 2006, Vuonos 2014, Horsmanaho-Pehmytkivi 2007, Karnukka 2015. Ympäristölupiin kytkeytyy myös useita jälkeenpäin myönnettyjä lupapäätöksiä.
• Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 4,7 M€
• Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 297 000 €
• Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 30 000 €

Keskeiset tunnusluvut:

Kainuu – Sotkamon tuotantolaitos, Punasuon ja Uutelan kaivokset

• Kaivannaisjätteen määrä: 1 420 000 tonnia sivukiveä, 360 000 tonnia rikastushiekkaa
• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 15 % sivukivi, 43 % rikastushiekka
• Polttoaineiden kulutus: 10,3 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella ja malmin kuljetus satelliittikaivoksilta)
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö):
  • 75,4 GWh sähköä (uusiutuvia 7,9 %)
  • 23,0 GWh lämpöä (polttoaineet aluelämmitykseen ja kuivausprosessiin)
• Kaivoksen CO2-päästöt: 26 700 tonnia CO₂ ja 0,052 tonnia CO₂/malmitonni; 66 % päästöistä epäsuoria liittyen ostetun sähkön tuotantoon.
• Vedenkulutus: 0 Mm³, (0 % osuus prosessissa)
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 0,41 Mm³
• Patojen määrä kaivosalueella: Rikastushiekka-alueella 3 kpl (2 luokka)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: –
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Tuotantoprosessissa 14 tonnia
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: –

Pohjois-Karjala – Vuonoksen tuotantolaitos, Horsmanaho-Pehmytkiven ja Karnukan kaivokset

• Kaivannaisjätteen määrä: 1 220 000 tonnia sivukiveä, 255 000 tonnia rikastushiekkaa
• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 12 % sivukivi, 6 % rikastushiekka
• Polttoaineiden kulutus:
  • 10,7 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella ja malmin kuljetus satelliittikaivoksilta)
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö):
  • 62,6 GWh sähköä (uusiutuvia 7,9%)
  • 9,7 GWh lämpöä (polttoaineet aluelämmitykseen ja kuivausprosessiin)
• Kaivoksen CO2-päästöt: 19 600 tonnia CO₂ ja 0,038 tonnia CO₂/malmitonni; 74 % päästöistä epäsuoria liittyen ostetun sähkön tuotantoon
• Vedenkulutus: 0,27 Mm³ (5 % osuus prosessissa)
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 1,82 Mm³
• Patojen määrä kaivosalueella: 4 kpl (2 luokka)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: –
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Tuotantoprosessissa 24 tonnia.
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: –

Yrityksen henkilöstökäytännöt:  

	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:	x
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:	x
Henkilöstön koulutussuunnitelma:	x
Tasa-arvosuunnitelma:	x
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:		x
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:	x
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:	x
Oma pelastusyksikkö:		x

*Sertifioitu ISO 45001:2018

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

• Koulutuspäivät keskimäärin: 1,1 päivää/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,7 %
• Tapaturmataajuus: 0 (ei poissaoloon johtaneita tapaturmia vuonna 2020)
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö 37,5 tuntia/viikko; päivätyö 40 tuntia/viikko; TAM15, TAM37, TAM36, TAM35.

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen läjitysalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa.Kaivannaisjätteiden määrää hallitaa n mm. suunnittelulla ja hyötykäyttöä kehittämällä.
Läjitysalueet maisemoidaan sulkemissuunitelmien mukaisesti.

Sidosryhmäyhteistyö: Yritys tukee erilaisia paikallisia urheiluseuroja ja yhdistyksiä. Yhteistyö koulutuslaitosten kanssa (ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, yliopistot).

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• BATCircle: “Business Finlandin rahoittama, laaja Co-Innovation-hanke, jossa tutkittiin suomalaisia energiametallien arvoketjuun ja kiertotalouteen liittyviä arvoverkostoja ja liiketoimintaa sekä kehitettiin näissä tarvittavia tuotantomenetelmiä”.
• Osana normaalia kehitystoimintaa Elementis tekee yhteistyötä ja selvityksiä useiden eri julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Vuonna 2020 Elementis on ollut muun muassa mukana tukemassa uusien erotusprosessien ja mittalaitetekniikoiden kehitystä kiertotalouteen ja vesienhallintaan liittyvissä tutkimuksissa.
• Elementis on myös perinteisesti tarjonnut opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkoja oppilaitoksille.