Kuvaus yrityksestä

Suomessa toimiva Elementis Minerals B.V. Branch Finland louhii Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa talkkimalmia, rikastaa ja jatkojalostaa siitä talkkituotteita. Tuotantolaitokset sijaitsevat Sotkamossa ja Vuonoksessa (Outokumpu).

Aktiivisia kaivoksia on yhteensä neljä kappaletta. Sotkamossa Punasuon ja Uutelan avolouhokset ja Polvijärvellä Hormanaho-Pehmytkiven sekä Karnukan avolouhokset. Talkkituotteita käytetään monessa eri teollisudessa, esimerkiksi paperi- ja selluteollisuudessa, muovi-, maali-, ja keraamisessa teollisuudessa. Elementis Mineralsin omistaa Elementis plc., joka on Lontoon pörssissä listattu maailmanlaajuinen erikoiskemikaalien yritys, joka toimii globaalisti ja työllistää yli 1600 henkilöä yli 30 paikassa ympäri maailmaa.

//

Toiminta-alue: Sotkamo, Outokumpu ja Polvijärvi

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Jari Pajunen
etunimi.sukunimi@elementis.com
050 384 3622

Yritys lukuina 2021

• Tuotantomäärä: talkkirikastetta (> 95 %) tuotettu yhteensä 300 000 tonnia. (Sotkamossa 157 000 tonnia ja Vuonoksessa 143 000 tonnia.)
• Kokonaislouhinta: 3,5 miljoonaa tonnia (29 % malmia ja 71 % sivukiveä)
• Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu
• Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu
• Toiminnan aloitusvuosi: Suomen talkki on perustettu 1967 ja talkkituotanto alkoi Sotkamossa 1969. Vuonoksessa tuotanto alkoi 1977, Punasuon kaivos on avattu 2010, Uutela 2006, Horsmanaho-Pehmytkivi 1981 & 1999 ja Karnukka 2015.
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: n. 30 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: Sotkamo, Punasuo, Lahnaslampi 1070 ha; Uutela 48 ha; Vuonos 420 ha; Horsmanaho-Pehytkivi 148 ha; Karnukka 106 ha
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 624 ha
• Omien työntekijöiden määrä: 135 (Sotkamo 86 ja Vuonos 49)
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sotkamo (31 %), Kajaani (27 %), Outokumpu (17 %), Joensuu (7 %)
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 55 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: Ei raportoida sivuliikkeen tasolla. Konsernin tilinpäätöstiedot saatavilla: https://www.elementis.com/financial-information/results-presentations
• Maksettu yhteisövero: Ei raportoida sivuliikkeen tasolla. Konsernin tilinpäätöstiedot saatavilla: https://www.elementis.com/financial-information/results-presentations

Tietoa malminetsinnästä

• Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0 kpl ja 0 ha  
• Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 6 kpl ja 624 ha 
• Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl ja 153 ha 
• Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl 
• Malminetsintäkairaus: 1,4 km 
• Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: 27 000€ raportointivuonna. 

Ympäristö

• Sotkamo 2008, Uutela 2006, Vuonos 2014, Horsmanaho-Pehmytkivi 2007, Karnukka 2015. Ympäristölupiin kytkeytyy myös useita jälkeenpäin myönnettyjä lupapäätöksiä. 
• Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 5 M€  
• Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 277 000 € 
• Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 14 000 € 

Keskeiset tunnusluvut:

Kainuu – Sotkamon tuotantolaitos, Punasuon ja Uutelan kaivokset 

• Kaivannaisjätteen määrä:  
  • 1 230 000 tonnia sivukiveä 
  • 433 000 tonnia rikastushiekkaa  

• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö:  
  • 18 % sivukivi 
  • 49 % rikastushiekka 

• Polttoaineiden kulutus:  
  • 9,1 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella ja malmin kuljetus satelliittikaivoksilta) 

• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): 
  • 78,3 GWh sähköä (uusiutuvia 100 %) 
  • 21,9 GWh lämpöä (polttoaineet aluelämmitykseen ja kuivausprosessiin) 

• Kaivoksen CO2-päästöt:  
  • 8 600 tonnia CO2 ja 0,014 tonnia CO2/malmitonni 
  • 0 % päästöistä epäsuoria liittyen ostetun sähkön tuotantoon.  

• Vedenkulutus: –  

• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 1,96 Mm3 

• Patojen määrä kaivosalueella: –  

• Rikastushiekka-alueella 3 kpl (2 luokka) 

• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä:  – 

• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Tuotantoprosessissa 13 tonnia  

• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: – 

Pohjois-Karjala – Vuonoksen tuotantolaitos, Horsmanaho-Pehmytkiven ja Karnukan kaivokset  

• Kaivannaisjätteen määrä:
  • 1 250  000 tonnia sivukiveä 
  • 273 000 tonnia rikastushiekkaa  

• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö:  
  • 27 % sivukivi 
  • 19 % rikastushiekka 

• Polttoaineiden kulutus:  11,9 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella ja malmin kuljetus satelliittikaivoksilta) 

• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö):  
  • 62,1 GWh sähköä (uusiutuvia 100%) 
  • 10,8 GWh lämpöä (polttoaineet aluelämmitykseen ja kuivausprosessiin) 

• Kaivoksen CO2-päästöt: 
  • 5 470 tonnia CO2 ja 0,005 tonnia CO2/malmitonni 
  • 0 % päästöistä epäsuoria liittyen ostetun sähkön tuotantoon 

• Vedenkulutus: 0,15 Mm3 (3 % osuus prosessissa)
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle:  1,21 Mm3 

• Patojen määrä kaivosalueella: 4 kpl (2 luokka) 

• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä:  – 

• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Tuotantoprosessissa 19 tonnia.  

• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: – 

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

• Koulutuspäivät keskimäärin: 1,4 päivää/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,0 % 
• Tapaturmataajuus: 3,3 ja urakoitsijat 4,5 
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö 37,5 tuntia/viikko; päivätyö 40 tuntia/viikko; TAM15, TAM37, TAM36, TAM35. 
• Naisten osuus henkilöstöstä: 19 % (toimihenkilöistä 40% ja työntekijöistä 1,4%)

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen läjitysalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa.Kaivannaisjätteiden määrää hallitaa n mm. suunnittelulla ja hyötykäyttöä kehittämällä.
Läjitysalueet maisemoidaan sulkemissuunitelmien mukaisesti.

Sidosryhmäyhteistyö: Yritys tukee paikallisia urheiluseuroja ja yhdistyksiä. Yhteistyö koulutuslaitosten kanssa (ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, yliopistot) muun muassa tarjoamalla tuotannossaan opinnäytetyö- ja harjoittelupaikkoja oppilaitoksille.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Osana normaalia kehitystoimintaa Elementis tekee yhteistyötä ja selvityksiä useiden eri julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Vuonna 2021 Elementis on ollut muun muassa mukana tukemassa uusien mittalaitetekniikoiden kehitystä. Useiden eri tahojen kanssa yhteistyössä on tehty myös tuotannon tehostamiseen, kiertotalouteen, energiatehokkuuteen ja vesienhallintaan liittyviä tutkimuksia.
• 2021 Elementis on ottanut osaa Elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimaan keskusteluun ja työryhmiin, joiden yhteisenä tavoitteena on edistää kaivosympäristön kiertotalouden muutosta ja elinkeinorakenteen monipuolistamista luoden valtakunnan ja jopa EU:n tasolla merkittäviä kiertotaloushankkeita.