Kuvaus yrityksestä

Kittilän kaivos kuuluu kanadalaiselle kaivosyhtiö Agnico Eagle Mines Ltd:lle, joka omistaa 9 kaivosta kolmessa maassa (Kanada, Meksiko, Suomi). Malminetsintää yhtiö tekee Kanadassa, USA:ssa, Meksikossa ja Skandinaviassa. Kaikkiaan kaivosyhtiö työllistää 9 900 henkilöä mukaan lukien urakoitsijat.

Yhtiön ainoa Euroopassa sijaitseva kaivos toimii Kittilässä, minne se on myös rekisteröity. Kittilän kaivos on samalla Euroopan suurin kultakaivos. Kaivos on ollut tuotannossa noin 9 vuotta vuotuisen kultatuotannon ollessa noin 6 000 kg. Ensimmäinen kultaharkko valettiin tammikuussa 2009.

Kaivoksen toiminta alkoi vuonna 2008 avolouhoslouhinnalla, mikä päättyi vuoden 2012 lopussa. Tällä hetkellä louhintaa tehdään vain maan alla. Louhittu malmi kuljetetaan kiviautoilla maan pinnalle joko välivarastoon tai murskaamolle suoraan, mistä se edelleen jatkaa hihnakuljettimella jauhatukseen. Jauhatusta seuraavassa vaahdotuksessa sulfidit kiinnittyvät ilmakupliin ja kohoavat pintaan, mistä ne kuoritaan pois ja johdetaan autoklaavihapetukseen. Autoklaavissa korkeassa paineessa ja lämpötilassa sekä autoklaaviin syötettävän lisähapen vaikutuksesta malmissa oleva kulta saadaan vapautumaan. Saatu liete pestään, johdetaan liuotuspiiriin ja liuennut kulta adsorboidaan aktiivihiileen. Aktiivihiilestä kulta otetaan talteen happouutolla, saostetaan elektrolyyttisesti ja valetaan harkoiksi.

Kullan erotusprosessin eri vaiheissa muodostuu kahdenlaista rikastushiekkaa, jotka pumpataan rikastushiekka-altaille varastoitavaksi. Sekä malmin vaahdotus- että syanidiliuotusprosessin hiekoilla on oma rikastushiekka-altaansa.  Syanidiliuotuksesta jäljelle jäänyt liete johdetaan syanidin tuhoamisreaktoriin ennen pumppaamista altaalle, jotta mahdollisesti jäljelle jäänyt reagoimaton syanidi saadaan kemiallisesti hajotetuksi ja vaarattomaksi. Altaiden vesi kierrätetään takaisin prosessiin, ja vaahdotuksen hiekan vedestä osa pumpataan ympäristöluvan mukaisesti pintavalutuskentän kautta vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

Osa vaahdotuksen hiekasta ja malmin louhinnan yhteydessä louhitusta sivukivestä käytetään jo louhittujen louhosten täyttöön, ja osa sivukivestä kuljetetaan maan pinnalle käytettäväksi joko altaiden ja teiden rakennusmateriaalina tai läjitettäväksi.

Kittilän kaivoksella on meneillään vuonna 2018 alkanut 160 M€:n laajennusinvestointi, joka kattaa muun muassa prosessikapasiteetin noston sekä nostokuilun rakentamisen. Investoinnin tuloksena rikastamon kapasiteetti kasvaa 1,6 miljoonasta tonnista 2 miljoonaan tonniin vuodessa, ja malmin kuorma-autoilla tapahtuva kuljetus vaihtuu kuilunostoon. Rakennettava kaivoskuilu ulottuu 1044 metrin syvyyteen ja sen  avulla mahdollistuu syvemmällä sijaitsevien malmioiden parempi hyödyntäminen. Vuotuinen kullantuotanto kasvaa investoinnin myötä 1400–2000 kiloa. Hanke jakautuu neljälle vuodelle ja kuilu on määrä ottaa käyttöön vuonna 2021. Pysyviä työpaikkoja hankkeen myötä kaivokselle syntyy 20–40.

//

Toiminta-alue: Kittilä

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Anita Alajoutsijärvi
anita.alajoutsijarvi@agnicoeagle.com
040 511 1508

Yritys lukuina 2018

• Tuotantomäärä: Yhteensä 5 877 kg, 188 979 oz (kultaa, Au)
• Kokonaislouhinta: 3,59 miljoonaa tonnia (malmi 46 %, sivukivi 54 %)
• Raportoidut malmivarat: 30,5 miljoonaa tonnia: 0,5 miljoonaa tonnia todettuja (kulta 4,12 g/t) ja 30,0 miljoonaa tonnia todennäköisiä (kulta 4,50 g/t). Todetut/todennäköiset malmivarat 4 414 000 oz. Todennäköiset ja mahdolliset mineraalivarannot 4,5 g/t.
• Raportoidut mineraalivarannot: 18,8 miljoonaa tonnia: 1,8 miljoonaa tonnia mitattuja (kulta 2,62 g/t) ja 17,0 miljoonaa tonnia osoitettuja (kulta 2,65 g/t). Lisäksi 8,3 miljoonaa tonnia arvioituja (kulta 3,84 g/t).
• Toiminnan aloitusvuosi: 2006 (malminetsintä), 2008 (kaivostoiminta)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Noin 16 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 1 147 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 28 876 hehtaaria
• Omien työntekijöiden määrä: 486 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kittilä 54 %, Rovaniemi 10 %, Sodankylä 10 %, Oulu 4 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 482 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 57 miljoonaa euroa
• Maksettu yhteisövero: 0 euroa (inv. projekti)

Tietoa malminetsinnästä

Agnico Eagle Finland Oy on tehnyt malminetsintää vuodesta 2006 lähtien. Yrityksen malminetsintäalueen suuruus on 28 876 ha, joka koostuu yhteensä 83:sta voimassa olevasta tai jatkoaikahakemus-käsittelyssä olevasta valtauksesta ja malminetsintälupa-alueesta. Malminetsintäalueilla arvioidaan olevan ainakin kultaa. Agnico Eagle Finland Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta, kallio- ja maaperänäytteiden ottoa iskuvasara-porausmenetelmällä, uranäytteenottoa, minikairalla toteutettua näytteenottoa  (kivinäytteenotto), geofysikaalisia mittauksia, käsityökaluilla tehtyjä tutkimuskaivantoja, kaivinkoneella tehtyjä tutkimuskaivantoja, kallioperäkartoitusta sekä pohjamoreeninäytteenottoa. Syväkairausta tehtiin vuonna 2018 yhteensä 7,0 km. Valituksen alaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole tiedossa.

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

Vuosi 2018	On	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella		X
Ympäristöjohtamisjärjestelmä*	X
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)	X
Mittaukset pölylle	X
Mittaukset melulle	X
Mittaukset tärinälle	X
Ympäristöriskien arviointi tehty	X
Poikkeamia ympäristöluvasta (2018)**	X	X
Ympäristövakuudet olemassa		X
Sulkemissuunnitelma kaivokselle		X
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa		X

* Järjestelmää ei ole sertifioitu ** Lupapoikkeamat ovat koskeneet purettavan prosessijäteveden epäorgaanisen typen virtaamapainotteisia kuukausikeskiarvopitoisuuksien lieviä ylityksiä (6 kpl) sekä kuivanapitoveden purkumäärien ylityksiä (4 kpl).

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 3 877 206 t (sivukivi 50,4 %, NP-rikastushiekka 42,8 %, CIL-rikastushiekka 6,8 %)
• Sivukiven hyödynnys: 105 % sivukivestä hyödynnetty; osa otettu sivukiviläjityksestä.
• NP-rikastushiekan hyödynnys: 25,4 % NP-rikastushiekasta hyödynnettiin maanalaisen kaivoksen pastatäytössä.
• Polttoaineiden kulutus: 32,1 GWh (uusiutumattomia 100 %)
• Nestekaasun kulutus: 1,2 GWh (propaani)
• Sähkön kulutus: 233 GWh (ostettu sähkö)
• Vedenkulutus: raakaveden otto 2,0 Mm³, prosessiveden purku 1 Mm³; kuivanapitoveden pumppaus 3,2 Mm³
• Patojen määrä kaivosalueella: 4 kpl (luokka 1)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 5 lajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Natrium/kaliumamyyliksantaatti (Na/KIAX) 288 t, natriumsyanidi (NaCN) 485 t, kuparisulfaatti (CuSO4) 2 089 t
• Kaivosyhtiö haki luonnonsuojelulain 49 §:n mukaista poikkeamislupaa lapinleinikkiesiintymien (Ranunculus lapponicus) heikentämiseksi tai hävittämiseksi liittyen NP4-rikastushiekka-altaan sekä mahdollisen purkuputken rakennustöihin. Lapin ELY-keskus lähetti asiasta päätöksensä 1.2.2018 (LAPELY/1495/2017). Kompensaatiotoimenpiteenä kaivosyhtiö perusti lapinleinikille suojelualueen (noin 8 ha) Lapin ELY-keskuksen päätöksen LAPELY/2895/2017 mukaisesti ja siirtoistutti suojelualueelle lapinleinikkejä mahdollisesti tuhoutuvilta esiintymiltä poikkeusluvan määräyksen 6 mukaisesti.

Lisäksi kaivosyhtiö istuttaa vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

 

 

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

Vuosi 2018	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä	X
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut	X
Henkilöstön koulutussuunnitelma	X
Tasa-arvosuunnitelma	X
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa	X
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*	X
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä	X
Oma pelastusyksikkö	X

* Järjestelmää ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin    

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2018

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 18,3 h/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,67 %
• Tapaturmataajuus (LTIFR): 8,55 (tapaturmien määrä jaettuna miljoonalla työtunnilla, yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
• Käytössä olevat työaikajärjestelmät: 7,5 t, 8 t, 10 t, 10,5 t, 11,5 t ja 12 t
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö (5 pv töissä/ 2 pv vapaata), 1-vuorojärjestelmä (5 pv töissä/5 pv vapaata),  2-vuorojärjestelmä (5 pv töissä/5 pv vapaata), 1-vuorojärjestelmä (4 pv töissä/6 pv vapaata), 2-vuorojärjestelmä (4pv töissä/6 pv vapaata) ja 1-vuorojärjestelmä (7 pv töissä/7 pv vapaata).

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Paliskunnat, joiden alueella on kaivostoimintaa ja malminetsintää, ovat Kuivasalmi (27 226 ha) ja Oijärvi (1 641 ha). Kuivasalmen paliskunnan alasta noin 0,024 % (1 144 ha) jää kaivospiirin alle. Kunta, lähialueen asukkaat, maanomistajat, matkailuelinkeinojen harjoittajat, ympäristöjärjestöt ja paliskunnat tunnistetaan yrityksen tärkeimmiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan sidosryhmätyössä. Kaivosyritys istuttaa istutusvelvoitteen mukaisesti vuosittain taimenenpoikasia vastaanottavaan vesistöön (Seurujoki).

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Kaivosvesien vaikutus voidaan havaita Seurujoessa ja Loukisessa kaivosvesien alapuolisella purkureitillä selvimmin lähinnä sulfaattipitoisuuden seurauksena kohonneena sähkönjohtavuutena ja pääosin räjähdysaineista peräisin olevien typpiyhdisteiden seurauksena pintavesien typpipitoisuuden kasvuna.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna metallipitoisuuksien osalta kaivoksen vaikutus voidaan havaita kaivosvesien purkupaikkojen alapuolisilla pisteillä lähinnä kohonneena antimonipitoisuutena sekä satunnaisesti määritysrajan ylittävinä nikkelipitoisuuksina. Nikkelin määritysrajaa laskettiin vuonna 2018, jolloin määritysrajojen ylittäviä pitoisuuksia on esiintynyt aiempaa enemmän, mutta pitoisuudet ovat olleet alhaisia. Seurujoella myös mangaanipitoisuuksien on havaittu olleen purkuvesien alapuolisilla näytteenottopisteillä hieman suurempia kuin kaivoksen yläpuolisilla näytteenottopisteillä. Vesistöistä mitatut metallipitoisuudet olivat vuonna 2018 vesieliöstölle haitattomalla tasolla. Kaivoksen toiminnasta aiheutuneet pitoisuusnousut eivät ole nousseet tasolle, jossa voitaisiin ekotoksikologisten tutkimustulosten perusteella arvioida aiheutuvan merkittäviä haittoja vesieliöstölle. Vesieliöstön näkökulmasta ympäristö on kuitenkin muuttunut kaivoksen alapuolisella Seurujoella vedenlaadun muutosten myötä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Sivukiven läjitysalueiden maksimiläjityskorkeudet määritelty ympäristöluvassa ja ne on suhteutettu alueen muihin vertailupisteiden korkeuksiin. Uhanalaisia kasveja on siirtoistutettu Oulun ja Joensuun yliopiston kasvitieteellisiin puutarhoihin. Kaivospiirin alueella puiden kaataminen on pyritty minimoimaan.

Lapinleinikille on perustettu kaivosyhtiön toimesta suojelualue kompensaatiotoimenpiteenä liittyen uuden NP4-rikastushiekka-altaan rakentamiseen sekä mahdolliseen rakennettavaan purkuputkilinjaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Avoimet ovet (1 kerta/vuosi)
• Yhteistyöryhmän, kaivoksen ja sen lähimpien sidosryhmien kokoontuminen 2-4 kertaa/vuosi (mukana ryhmässä kunnan eri tahot, Lapin koulutuskeskus, paikalliset elinkeinonharjoittajat, lähinaapurit, lähikylien asukkaat, poronhoitajat, seurakunta, matkailu, paikallinen luonnonsuojelujärjestö)
• Jatkuva yhteistyö mm. poronhoitajien ja matkailun kanssa. Kuivasalmen paliskunnan mielestä vuorovaikutus on ollut hyvää.
• Kaivosvierailut
• Kaivossanomat (1-2 kertaa/vuosi), proaktiiviset mediatiedotteet lähialueen lehtiin
• Yritys tukee muun muassa paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- ja harrastustoimintaa, ympäristö- ja kulttuuritoimintaa sekä työntekijöidensä perheiden vapaa-ajantoimintaa
• Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Erilaiset tutkimus- ja yhteistyöhankkeet mm. yliopistojen, korkeakoulujen ja alan tutkimuslaitosten sekä muiden kaivostoimijoiden kanssa.