Kuvaus yrityksestä

Sodankylässä sijaitseva Kevitsan esiintymä löydettiin vuonna 1987. Kaivoksen tuotanto käynnistyi vuonna 2012. Kevitsasta tuli osa Boliden konsernia kesäkuussa 2016. Boliden Kevitsa on tuotantomäärältään Suomen suurin avolouhos. Kaivoksen päätuotteet ovat nikkeli- ja kuparirikasteet, joiden lisäksi se tuottaa huomattavia määriä myös platinaa, palladiumia, kultaa sekä pienissä määrin kobolttia. Malmirikaste toimitetaan Bolidenin omille sulatoille Harjavaltaan ja Rönnskäriin.
Yhtiön vastuullisuusraportti 2020 

//

Toiminta-alue: Sodankylä

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Johanna Holm
johanna.holm@boliden.com
040 664 0330

Yritys lukuina 2020

• Tuotantomäärä: Yhteensä 238 600 tonnia: nikkelirikaste 129 100 tonnia, kuparirikaste 109 500 tonnia
• Kokonaislouhinta: 39,5 miljoonaa tonnia (malmi 24 %, sivukivi 76 %)
• Raportoidut malmivarat: 128,2 miljoonaa tonnia (nikkeli sulfideissa 0,21 %, kupari 0,32 %, kulta 0,09 g/t, palladium 0,12 g/t, platina 0,18 g/t, koboltti sulfideissa 0,01 %)
• Raportoidut mineraalivarannot: 179,3 miljoonaa tonnia (nikkeli sulfideissa 0,22 %, kupari 0,33 %, kulta 0,07 g/t, palladium 0,08 g/t, platina 0,14 g/t, koboltti sulfideissa 0,01 %)
• Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymän löytymisvuosi 1987, kaivostoiminnan aloitusvuosi 2012
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 10-15 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: Ei malminetsintää, ks. erillinen malminetsintäyhtiö
• Omien työntekijöiden määrä: 530 (mukana myös määräaikaiset)
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 67 %, Rovaniemi 9 %, Kemijärvi 4 %, Inari 4 %, Kittilä 3 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 300-400 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 137miljoonaa euroa
• Maksettu yhteisövero: 0,02 miljoonaa euroa

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:  

	On	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*		X
Ympäristöjohtamisjärjestelmä**	X
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)	X
Mittaukset pölylle	X
Mittaukset melulle	X
Mittaukset tärinälle	X
Ympäristöriskien arviointi tehty	X
Poikkeamia ympäristöluvasta (2020)***	X
Sulkemissuunnitelma kaivokselle	X
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa	X

** Ei sertifioitu *** Lupapoikkeamat ovat liittyneet vesien johtamiseen kaivosalueen sisällä. Kaivosalueelta pois johdettavissa vesissä ei ole tapahtunut luparajapoikkeamia. Ympäristölupa myönnetty: 2014 (linkki: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240 ) Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 67,3 M€ Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 0,77 M€

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 38 miljoonaa tonnia (rikastushiekat A ja B 24 %, sivukivi 76 %)
• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 7 % sivukivestä hyödynnetään kaivosalueella
• Polttoaineiden kulutus: 313 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.)
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 424 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 28 GWh (5 % uusiutumaton, 95 % uusiutuva)
• Kaivoksen CO2-päästöt: 92 232 CO₂ ekvivalenttitonnia (lämpö, sähkö, liikkuva kalusto ja räjähdysaineet, scope 1 ja 2), eli 0,009 t CO₂/louhittu malmitonni
• Vedenkulutus: 20 miljoonaa m³ (josta luonnon raakavettä 10 %)
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 4,8 Mm³
• Patojen määrä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: Viitasammakko
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: natriumisopropyyli-ksantaatti (SIPX) 386 t, kaliumetyyliksantaatti (PAX) 23 t
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista.Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla Satojärvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä on seurattu yhteensä 17 kertaa, vuoden 2020 aikana yhden kerran. Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutus arvioidaan muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin on häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:	X
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:	X
Henkilöstön koulutussuunnitelma:	X
Tasa-arvosuunnitelma:	X
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:		X
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:	X
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:	X
Oma pelastusyksikkö:	X

* Ei sertifioitu

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2020

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 2 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,9 %
• Tapaturmataajuus: 9,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: keskeytymätön 3-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 6 vapaata), jatkuva 1-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 5 vapaata ja 10 h, 5 töitä 5 vapaata), päivätyö (8 h ja 7,5 h)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja toisinaan silti eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Yritys järjestää epäsäännöllisesti avoimia ovia ja tupailtoja
• Yritys ottaa vastaan vierailijoita muun muassa koululaisia
• Yritys tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja ja opiskelijoille harjoittelupaikkoja
• Yrityksen oman arvion mukaan yhteistoiminnan muoto paliskunnan kanssa on ollut hyvää.
• Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa kuvaa se, että kaivostoimintaan suhtaudutaan rauhallisesti tai neutraalisti
• Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa
• Palautekanava sidosryhmien palautteelle olemassa, mutta ei varsinaisia käytänteitä palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Integrated mineral technologies for more sustainable raw material supply (ITERAMS)
• Development, Evaluation and Optimization of Measures to Reduce the Impact on the Environment from Mining Activities in Northern Regions (MIN-NORTH)
• Passive hybrid treatment solutions for arctic runoff nitrofen and heavy metal cleaning (HybArkt)
• Treatment of nitrogen and heavy metal runoff in artic areas with hybrid purification solution (TypArkt)
• Nutrient recycling and future technologies demonstration environment (CircLab)
• Drones in support of mining control (LeKaT)