2019 Boliden Kevitsa Mining Oy

Kuvaus yrityksestä

Boliden Kevitsa Mining Oy on kaivostoimintaa harjoittava yritys, jonka Sodankylän kaivos on kokonaislouhintamäärältään yksi Suomen suurimmista. Vuonna 2015 yhtiö toimi nimellä FQM Kevitsa Mining Oy ja sen omisti kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Vuonna 2016 tehtyjen yrityskauppojen myötä yhtiön omistus siirtyi ruotsalaiselle Boliden-konsernille.

//

Toiminta-alue: Sodankylä

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Johanna Holm
johanna.holm@boliden.com
040 664 0330

Yritys lukuina 2019

  • Tuotantomäärä: Nikkelirikaste 104 800 tonnia, kuparirikaste 80 200 tonnia
  • Kokonaislouhinta: 39,9 miljoonaa tonnia (malmi 19 %, sivukivi 81 %)
  • Raportoidut malmivarat: 140,2 miljoonaa tonnia (nikkelisulfidi 0,24 %, kupari 0,32 %, kulta 0,11 g/t, palladium 0,14 g/t, platina 0,22 g/t)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 157,2 miljoonaa tonnia (nikkelisulfidi 0,23 %, kupari 0,33 %, kulta 0,08 g/t, palladium 0,09 g/t, platina 0,14 g/t)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 2012
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 15-20 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
  • Malminetsintäalueen pinta-ala: Ei malminetsintää, ks. erillinen malminetsintäyhtiö
  • Omien työntekijöiden määrä: 509 (mukana myös määräaikaiset)
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 67 %, Rovaniemi 9 %, Kemijärvi 4 %, Inari 4 %, Kittilä 3 %, Oulu 2%, Salla 2% ja muut 9 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 300-400 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 102 miljoonaa dollaria (USD)
  • Maksettu yhteisövero: 0,03 miljoonaa euroa

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:
  • Sijainti luonnonsuojelualueella: ei
  • Ympäristöjohtamisjärjestelmä: ei
  • Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen): on
  • Mittaukset pölylle: on
  • Mittaukset melulle: on
  • Mittaukset tärinälle: on
  • Ympäristöriskien arviointi tehty: on
  • Poikkeamia ympäristöluvasta (2018)*: kyllä
  • Ympäristövakuudet olemassa: on
  • Sulkemissuunnitelma kaivokselle: on
  • Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: on
* Lupapoikkeamat ovat liittyneet vedenpuhdistukseen kaivosalueen sisällä (kaivosalueelta pois johdettavissa vesissä ei ole tapahtunut luparajojen ylityksiä).  

Keskeiset tunnusluvut:

  • Kaivannaisjätteen määrä: 41,57 miljoonaa tonnia (rikastushiekat A ja B 18%, sivukivi 77%, pintamaa, moreeni ja Ni-pitoinen moreeni yhteensä noin 5%) 
  • Sivukiven hyödynnys: 11 % sivukivestä hyödynnetään kaivosalueella  
  • Vedenkulutus: 16 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 12 %) 
  • Polttoaineiden kulutus258 GWh 
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 342 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 21 GWh (12 % uusiutumaton, 88 % uusiutuva) 
  • Patojen määrä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3) 
  • Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 1 laji 
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: natriumisopropyyli-ksantaatti (SIPX) 286 t, kaliumetyyliksantaatti (PAX) 42 t 
  • Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista. 
  • Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla Satojärvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä on seurattu yhteensä 16 kertaa, vuoden 2019 aikana yhden kerran. Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutus arvioidaan muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin on häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen. 
  • Hiilidioksidipäästöt: 98 700 CO2 ekvivalenttitonnia (lämpö, sähkö, liikkuva kalusto ja räjähdysaineet, scope 1 ja 2), eli 0,013 t CO2/louhittu malmitonni 

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:
  • Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
  • Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on
  • Henkilöstön koulutussuunnitelma: on
  • Tasa-arvosuunnitelma: on
  • Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: ei
  • Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
  • Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
  • Oma pelastusyksikkö: on
* Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2019

  • Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 3,8 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,8 %
  • Tapaturmataajuus: 7,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: Keskeytymätön 3-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 6 vapaata), jatkuva 1-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 5 vapaata ja 10 h, 5 töitä 5 vapaata), päivätyö (8 h ja 7,5 h)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja toisinaan silti eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon: Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Yritys järjestää epäsäännöllisesti avoimia ovia ja tupailtoja
  • Yritys ottaa vastaan vierailijoita muun muassa koululaisia
  • Yritys tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja ja opettajille harjoittelupaikkoja
  • Yrityksen oman arvion mukaan yhteistoiminnan muoto paliskunnan kanssa on ollut hyvää. Oraniemen paliskunnan näkökulmasta vuorovaikutus on ollut melko hyvää.
  • Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa kuvaa se, että kaivostoimintaan suhtaudutaan rauhallisesti tai neutraalisti
  • Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa
  • Palautekanava sidosryhmien palautteelle olemassa, mutta ei varsinaisia käytänteitä palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Integrated mineral technologies for more sustainable raw material supply (ITERAMS)
  • Development, Evaluation and Optimization of Measures to Reduce the Impact on the Environment from Mining Activities in Northern Regions (MIN-NORTH)
  • Passive hybrid treatment solutions for arctic runoff nitrofen and heavy metal cleaning (HybArkt) 
  • Treatment of nitrogen and heavy metal runoff in artic areas with hybrid purification solution (TypArkt) 
  • Nutrient recycling and future technologies demonstration environment (CircLab) 
  • Drones in support of mining control (LeKaT)