2021 Boliden Kevitsa Mining Oy

Kuvaus yrityksestä

Sodankylässä sijaitseva Kevitsan esiintymä löydettiin vuonna 1987. Kaivoksen tuotanto käynnistyi vuonna 2012. Kevitsasta tuli osa Boliden konsernia kesäkuussa 2016. Boliden Kevitsa on tuotantomäärältään Suomen suurin avolouhos. Kaivoksen päätuotteet ovat nikkeli- ja kuparirikasteet, joiden lisäksi se tuottaa huomattavia määriä myös platinaa, palladiumia, kultaa sekä pienissä määrin kobolttia. Malmirikaste toimitetaan Bolidenin omille sulatoille Harjavaltaan ja Rönnskäriin.

Linkki yhtiön vastuullisuusraporttiin 2021

//

Toiminta-alue: Sodankylä

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Johanna Holm
johanna.holm@boliden.com
040 664 0330

Yritys lukuina 2021

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 262 500 tonnia: nikkelirikaste 144 600 tonnia, kuparirikaste 117 900 tonnia
  • Kokonaislouhinta: 33,8 miljoonaa tonnia (malmi 29%, sivukivi 71%)
  • Raportoidut malmivarat: 165 Mt 
  • Raportoidut mineraalivarannot: 43 Mt
  • Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymän löytymisvuosi 1987, kaivostoiminnan aloitusvuosi 2012
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 10-15 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
  • Malminetsintäalueen pinta-ala: 16 142 ha 
  • Omien työntekijöiden määrä: 575
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 63 %, Rovaniemi 10 %, Inari 4 %, Kemijärvi 4 %, Kittilä 3 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä: noin 300
  • Käyttökate EBITDA: 321 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 28 miljoonaa euroa

Tietoa malminetsinnästä

Boliden Kevitsan malminetsinnän keskeisimmät toiminnot vuonna 2021 sijoittuivat Keski-Lappiin, Sodankylän kunnan alueelle sekä Polvijärven, Kiuruveden, Pyhäjärven ja Kaavin kuntien alueille. Alueilta etsittiin pääasiassa nikkeliä (Ni), kuparia (Cu), kultaa (Au), sinkkiä (Zn) ja platinaryhmän (PGE) metalleja. Malminetsintä- ja tutkimusmenetelminään yhtiö käyttää syväkairausta, pohjamoreeni- ja kalliomurskenäytteenottoa, geofysikaalisia mittauksia, vasaralla tapahtuvaa palanäytteenottoa, käsityökaluilla tehtäviä geokemiallisia näytteenottomenetelmiä (moreeni, purosedimentit, kasvit jne.) sekä kallioperäkartoitusta. Keskeiset tunnusluvut (raportoitavan vuoden lopussa):
  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 2 kpl ja 151 537 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 11 kpl ja 16 142 ha
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 40 kpl ja 34 596.74 ha
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia: 2 kpl
  • Malminetsintäkairaus: 21.3 km
  • Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: 380 000 €

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:  
On Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* X
Ympäristöjohtamisjärjestelmä** X
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) X
Mittaukset pölylle X
Mittaukset melulle X
Mittaukset tärinälle X
Ympäristöriskien arviointi tehty X
Poikkeamia ympäristöluvasta (2021)*** X
Sulkemissuunnitelma kaivokselle X
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa X
* Pomokairan luonnonsuojelualue, ei aktiivista toimintaa, malminetsintälupahakemukset 4439.11 ha  ** Sertifioitu ISO 140001 järjestelmä   *** (2 kpl) Lupapoikkeamat ovat liittyneet vesien johtamiseen kaivosalueen sisällä. Kaivosalueelta pois johdettavissa vesissä ei ole tapahtunut luparajapoikkeamia.  Ympäristölupa myönnetty: 2014 (linkki: https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/891240 ) Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 67,3 M€ Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 3,13 M€ Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 44 500 euroa 

Keskeiset tunnusluvut:

  • Kaivannaisjätteen määrä: 33 miljoonaa tonnia (rikastehiekat A ja B 30 %, sivukivi 70 %) 
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: 9 % sivukivestä hyödynnetään kaivosalueella 
  • Polttoaineiden kulutus: 229 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.) 
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 450 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 36 GWh (96,4 % uusiutuva, 3,6 % uusiutumaton). 
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 100 318 tonnia CO2 (lämpö, sähkö, liikkuva kalusto ja räjähdysaineet, scope 1 ja 2), eli 0,010 tonnia CO2/malmitonni. 
  • Vedenkulutus: 22 Mm3, josta 9,5 % luonnon raakavettä.
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 4,56 Mm3 
  • Patojen määrä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3) 
  • Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: Viitasammakko 
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: natriumisopropyyli-ksantaatti (SIPX) 277 t, kaliumisoamyyliksantaatti (PIAX) 33 t 
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
    • Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista. 
  • Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla Satojärvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä on seurattu yhteensä 17 kertaa, vuoden 2021 aikana ei tarkkailukierros ajoittunut räjäytysten aikaan ja siten vaikutuksia ei voitu seurata. Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutuksen arvioidaan muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin olevan häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen. 
  • Malminetsinnässä tutkimustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan mahdollisten uhanalaisten lajien esiintyminen. Esimerkiksi kosteilla suoalueilla etsintätoimet toteutetaan pääasiassa talviaikaan, tiedossa oleviin uhanalaisiin kasvilajeihin jätetään suojaetäisyydet ja huomioitavien lintulajien pesimäaikoina ei tehdä koneellisia tutkimuksia. Yhtiö myös tarkkailee tutkimustoimiensa vaikutusta ympäristöön.  

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:
On Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä: X
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: X
Henkilöstön koulutussuunnitelma: X
Tasa-arvosuunnitelma: X
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: X
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: X
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: X
Oma pelastusyksikkö: X
* Ei sertifioitu

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 3,7 päivää / henkilö / vuosi 
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,1 % 
  • Poissaoloon johtaneet tapaturmat: 7,7 tapaturmaa (oma henkilöstö+urakoitsijat) miljoonaa työtuntia kohti, eriteltynä 8,3 (urakoitsijat) ja 7,3 (oma henkilöstö) tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti 
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: keskeytymätön 3-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 6 vapaata), jatkuva 1-vuorojärjestelmä (12 h, 4 töitä 5 vapaata ja 10 h, 5 töitä 5 vapaata), päivätyö (8 h ja 7,5 h) 
  • Koko henkilöstöstä naisia 16,2 %.

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja toisinaan silti eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Malminetsinnässä käytetään ensisijaisesti paikallisia palveluntarjoajia alihankintaurakoissa.  Malminetsintätoiminta on Sodankylässä keskittynyt erityiselle poronhoitoalueelle, pääasiassa Oraniemen ja Sattasniemen paliskuntiin. Yhtiö kommunikoi tutkimustoimistaan paliskunnille ja porotyöt alueella huomioidaan töiden ajoittamisessa.    

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö: Kevitsassa aloitti toimintansa joulukuussa 2020 sidosryhmäyhteistyöryhmä. Yhteydenpito ja vuoropuhelu on palautteen mukaan ollut erittäin tai melko hyvää. Yritys on saanut kiitosta yrityksen reagoinnista ja tehdyistä toimenpiteistä sidosryhmien esittämiin kysymyksiin.  Yleisesti ottaen sidosryhmien huolenaiheita olivat pölyäminen ja kemikaalit. Vallitsevassa tilanteessa vierailuja kaivosalueella ei ole nyt sallittu eikä avoimien ovien tilaisuuksia ole voinut järjestää. Kaivoksen vaikutusalueella toimivan paliskunnan kanssa vuoropuhelu on ollut aktiivista ja yhteistyökokouksia on pidetty säännöllisesti. Yhteistyö aloitettiin myös mahdollisen maa-ainesten ottotoiminta-alueella toimivan paliskunnan kanssa. 

  • Yritys on tarjonnut kesätyö- ja harjoittelupaikkoja sekä lopputyöprojekteja.  
  • Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa.  
  • Kyselytutkimuksen mukaan Sodankylässä paikkakuntalaiset arvostavat kaivostoiminnasta syntyneitä työpaikkoja ja haluavat pitää kaivostoiminnan Suomessa  

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Passive hybrid treatment solutions for arctic runoff nitrogen and heavy metal cleaning (HybArkt) 
  • Treatment of nitrogen and heavy metal runoff in artic areas with hybrid purification solution (TypArkt) 
  • Nutrient recycling and future technologies demonstration environment (CircLab) 
  • Drones in support of mining control (LeKaT) 
  • Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II) 
  • Kierroksia biopeittoon – Kiertotaloutta edistävät uude talueelliset toimintamallit ja biopeittoratkaisut kaivosten jälkihoidossa 
  • Deposit to Regional scale Exploration (D-REX)