Kuvaus yrityksestä

Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa malminetsintää kaivostensa ympäristössä. Dragon Mining Oy:n omistaa australialainen Dragon Mining Ltd, joka on listattu Hong Kongin pörssissä.

Yhtiöllä on Huittisten Jokisivulla ja Valkeakosken Kaapelinkulmalla toimivat kaivokset. Oriveden kaivoksen tuotantotoiminta päättyi kesäkuussa 2019, ja kaivoksella on käynnissä sulkemistoimet. Jokisivulla kultamalmin louhinta tapahtuu maanalaisesti, ja Kaapelinkulman kaivoksen louhintaa suoritetaan avolouhintana. Kaivoksista louhitut malmit rikastetaan yhtiön omistamalla Vammalan rikastamolla Sastamalassa. Rikastusmenetelmänä käytetään vaahdotusta sekä painovoimaan perustuvaa tärypöytää. Yhtiön päätuote on kultarikaste.

Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt vastaukset koskevat Jokisivun, Kaapelinkulman ja Oriveden kaivoksia sekä Vammalan rikastamoa.

//

Toiminta-alue: Huittinen, Valkeakoski, Orivesi, Sastamala

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Tuomo Etelämäki
tuomo.etelamaki@dragonmining.com
040 3007 800

Yritys lukuina 2019

• Tuotantomäärä: Yhteensä 4750 t kultarikastetta
• Kokonaislouhinta: Jokisivu: malmia 256 000 t ja sivukiveä 187 000 t. Kaapelinkulma: malmia 29 000 t ja sivukiveä 372 000 t. Orivesi: malmia 30 000 t ja sivukiveä 0 t.
• Raportoidut malmivarat: Jokisivu: todetut 230 000 t / 2,8 g/t Au, todennäköiset 830 000 t / 2,8 g/t Au. o Kaapelinkulma: todetut 37 000 t / 4,3 g/t Au, todennäköiset 23 000 t / 4,2 g/t Au.
• Raportoidut mineraalivarannot: Jokisivu: mitatut 490 000 t / 4,0 g/t Au; osoitetut 1 400 000 t / 3,6 g/t Au ja mahdolliset 320 000 t / 4,1 g/t Au. o Kaapelinkulma: mitatut 55 000 t / 4,0 g/t Au; osoitetut 62 000 t / 4,0 g/t Au ja mahdolliset 33 000 t / 3,0 g/t Au. o Orivesi: mitatut 93 000 t / 5,0 g/t Au; osoitetut 110 000 t / 5,9 g/t Au ja mahdolliset 71 000 t / 4,8 g/t Au
• Toiminnan aloitusvuosi: Jokisivu 2009 (uusi kaivostoiminta). Orivesi 2006 (kaivostoiminnan uudelleenaloitus). Vuonna 2003 - 2006 seisokki, kaivos avattu ensimmäisen kerran vuonna 1994 toisen yhtiön toimesta. Vammalan rikastamo 2007 (rikastamon uudelleenkäynnistys). Rikastamo ollut kiinni 2003 - 2007, avattu alun perin 1970-luvun puolivälissä toisen yhtiön toimesta.
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta, Oriveden kaivoksen tuotantotoiminta päättyi kesäkuussa 2019
• Kaivosalueen pinta-ala: Yhteensä 341 ha
• Malminetsintäalueen pinta-ala: Ei raportoitu
• Omien työntekijöiden määrä: 48 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sastamala, Tampere, Nokia
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: Noin 53 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 11,2 miljoonaa euroa
• Maksettu yhteisövero: 0 euroa

Ympäristö

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrät: Sivukiveä 560 000 t ja rikastushiekkaa 299 000 t
• Sivukiven hyödynnys: Sivukivistä on hyödynnetty 164 000 t louhostäyttöön ja murskattiin omaan käyttöön 15 000 t.
• Polttoaineiden kulutus :
o Polttoöljy 616 t
o Diesel 326 t
• Polttoaineiden CO2-päästöt: 3519 t.
• Muu energian kulutus: sähkö 18,6 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö maanalaisten kaivosten raitisilman lämmitykseen 2,72 GWh (nestekaasu).
• Veden käyttö: Jokisivulla vedenottoa ei ollut lainkaan, kaikki tarvittava käyttövesi saatiin kierrätettävästä kuivanapitovedestä. Kaapelinkulmalla ei vedenottoa. Orivedellä järvivettä otettiin kaivoksen käyttövedeksi 11 960m3. Vammalan rikastamon toiminnassa vettä käytettiin 1,1 Mm3.
• Patojen määrä: 1 kpl Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella (luokka 2).
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 2 lajia (Jokisivun kaivosalueella elää liito-orava ja osa Kaapelinkulman kaivosaluetta on mahdollisesti Kirjopapurikko-perhosen esiintymisaluetta).
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: Kaivoksilla ei käytetä ympäristövaarallisia kemikaaleja. Rikastamon vaahdotusprosessissa käytetään kokoojakemikaaleja, joista osa on määritelty ympäristölle vaaralliseksi. Kemikaalit sitoutuvat pääosin lopputuotteeseen (rikasteeseen).
• Jokisivun kaivosalueelle on liito-oravalle rakennettu pesäpönttöjä kompensaationa liito-oravan pesäpuun poistosta. Asiantuntijaselvitysten mukaan liito-oravia on alueella enemmän kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista.
• Kaapelinkulmalla tuotanto alkoi helmikuussa 2019. Tuotannossa oli tauko huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun, koska ympäristöluvan mukaisesti meluisat työt olivat kiellettyjä avolouhinnan alkuvaiheessa lintujen pesimäaikaan.

Henkilöstö ja turvallisuus

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2019
• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 1,5 pv/työntekijä.
• Yksi poissaoloon johtanut tapaturma vuonna 2019.
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,3 %.
• Tapaturmataajuus: 4,85 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (sisältäen urakoitsijat) vuonna 2019.
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 2-vuorojärjestelmä, 7,5 / 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 10 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika.

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoiminta ei sijaitse poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinon harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön Oriveden kaivosta lukuunottamatta. Oriveden kahden alapuolisen järven (Ala-Jalkajärvi ja Peräjärvi) kalakannoissa näkyy kaivoksen kuivanapitovesien vaikutus. Kaivoksen kuivanapitoveden metallipitoisuudet ovat alkaloinnin tarkentumisen ansiosta kuitenkin olleet laskusuunnassa jo useita vuosia ennen toiminnan loppumista, ja metallikuormitukset ovat jääneet selvästi aiempaa vähäisemmäksi.
Oriveden kaivosta lähinnä olevan Ala-Jalkajärven koekalastuksissa kesällä 2015 järvestä saatiin runsas ahvensaalis. Kesän 2018 tulosten pohjalta voidaan sanoa ahvenen lisääntymisen onnistuneen ainakin kahtena vuonna. Ahvenista tehtiin metallimääritykset vuonna 2013, ja havaitut pitoisuudet olivat joko matalia suhteessa sallittuihin enimmäispitoisuusrajoihin tai alle määritysrajojen. Ala-Jalkajärveä seuraavassa Peräjärvessä on kalasto normaalia suppeampi ja se koostuu tyypillisimmistä pienten järvien kalalajeista. Peräjärven alapuolisessa Peräjoessa on saatu hyviä tuloksia taimenten mätirasiaistutuksissa. Peräjoen täplärapusaalis oli poikkeuksellisen hyvä kesän 2018 tutkimuksissa, Ala-Jalkajärvestä tai Peräjärvestä ei rapuja ole tavattu tarkkailuhistorian aikana. Seuraava koekalastusvuosi on 2021.
Ala-Jalkajärvi kalkittiin kaivosyhtiön toimesta loppuvuonna 2018 sekä vuonna 2019. Kalkituksen tavoitteena oli parantaa järven alkaliteettia ja sedimentin kykyä pidättää siihen sitoutuneita metalleja.
Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella on ympäri vuoden lukuisia lintulajeja. Rikastamoa lähinnä olevan Rautaveden koekalastuksessa kesällä 2017 ahventen osuus kokonaissaaliista oli yli 50 %. Rautaveden verkkokoekalastussaaliin koostumus on tyypillistä suurehkolle ja rehevälle reittivedelle. Rikastamon toiminnalla ei ole havaittu olevan vaikutusta kalastoon. Koekalastukset suoritetaan jälleen kesällä 2020.
Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on osittain vaikutusta maankäyttöön kaivos- ja rikastamoalueiden ollessa poissa muusta käytöstä. Alueilla ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut sellaista virkistyskäyttöä, johon toiminnalla olisi ollut vaikutusta.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnan suunnittelussa. Toiminnan päättyessä alueet maisemoidaan sulkemissuunnitelmien mukaisesti.