Kuvaus yrityksestä

Dragon Mining Oy on suomalainen kaivosyritys, joka harjoittaa myös malminetsintää. Dragon Mining Oy:n omistaa australialainen Dragon Mining Ltd. Yhtiöllä on Orivedellä sekä Huittisten Jokisivulla toimivat kaivokset, joista louhitaan kultamalmia maanalaisesti. Kaivoksista louhitut malmit rikastetaan yhtiön omistamalla Vammalan rikastamolla Sastamalassa. Rikastusmenetelmänä käytetään vaahdotusta sekä painovoimaan perustuvaa tärypöytää. Yhtiön päätuote on kultarikaste.

Yhteiskuntavastuuraportissa esitetyt vastaukset koskevat ainoastaan Jokisivun ja Oriveden kaivoksia sekä Vammalan rikastamoa.

//

Toiminta-alue: Huittinen, Orivesi, Sastamala

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Elina Arponen
elina.arponen@dragonmining.com
040 300 7800

Yritys lukuina 2016

• Tuotantomäärä: Yhteensä 7 865 tonnia kultarikastetta, josta 7 865 tonnia vaahdotusrikastetta sekä 0,068 tonnia tärypöytärikastetta
• Kokonaislouhinta: Jokisivu: malmia 232 870 t ja sivukiveä 191 114 t. Orivesi: malmia 88 050 t ja sivukiveä 131 424 t
• Raportoidut malmivarat: Jokisivu: todetut 176 000 t / 3,5 g/t Au, todennäköiset 324 000 t / 3,60 g/t Au. Orivesi: todetut 12 000 t / 5,20 g/t Au, todennäköiset 34 000 t / 5,40 g/t Au
• Raportoidut mineraalivarannot: 1 801 000 tonnia, josta Jokisivu: mitatut 504 000 t / 4,40 g/t Au; osoitetut 1 265 000 t / 4,00 g/t Au ja mahdolliset 743 000 t / 3,0 g/t Au. Orivesi: mitatut 37 000 t / 6,10 g/t Au; osoitetut 85 000 t / 7,70 g/t Au ja mahdolliset 35 000 t / 7,70 g/t Au
• Toiminnan aloitusvuosi: Jokisivu 2009 (uusi kaivostoiminta). Orivesi 2006 (kaivostoiminnan uudelleenaloitus). Vuonna 2003 - 2006 seisokki, kaivos avattu ensimmäisen kerran vuonna 1994 toisen yhtiön toimesta. Vammalan rikastamo 2007 (rikastamon uudelleenkäynnistys). Rikastamo ollut kiinni 2003 - 2007, avattu alun perin 70-luvun puolivälissä toisen yhtiön toimesta.
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: Yhteensä 267 ha (omistuksessa hieman alle 70 %), josta Jokisivu 70 ha (vuokrattu 47 %, omistettu 53 %; Kaivoslupapäätös kaivospiirin laajennukselle (21 ha) saatiin elokuussa, kaivospiiritoimitus loppuunsaatettiin helmikuussa 2016). Orivesi 40 ha (100 % vuokrattu). Vammalan rikastamo sijaitsee suljetun entisen Vammalan nikkelikaivoksen kaivospiirin alueella, joka on kooltaan 157 ha (vuokrattu noin 12 %, omistettu noin 88 %).
• Malminetsintäalueen pinta-ala: Ei raportoitu
• Omien työntekijöiden määrä: 70 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sastamala, Tampere, Nokia
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 65 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 8,7 miljoonaa euroa
• Maksettu yhteisövero: 0 euroa

Ympäristö

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 301 255 t rikastushiekkaa, sivukiveä 322 528 t.
• Sivukiven hyödynnys: Sivukivistä on hyödynnetty 54 % louhostäyttöön. Orivedellä saatiin joulukuussa 2016 lupa pysyväksi jätteeksi luokitellun sivukiven tilapäiselle murskaukselle. Jokisivulta louhittavan sivukiven murskaamiselle saatiin ympäristölupa kesäkuussa 2016.
• Polttoaineiden kulutus: –
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 26 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa)

• Veden käyttö: Jokisivulla vedenottoa ei ollut lainkaan, kaikki tarvittava vesi saatiin kierrätettävästä kuivanapitovedestä (juoksutus alapuoliseen vesistöön 150 000 m3). Orivedellä järvivettä otettiin kaivoksen käyttövedeksi 28 531 m3, muutoin käyttövesi saatiin kierrätysvedestä. Alueelta juoksutettiin pois 115 149 m3 vettä. Vammalan rikastamon toiminnassa vettä käytettiin1 231 005 m3. Vettä kierrätetään prosessissa alueella olevan suljetun maanalaisen kaivoksen kautta. Prosessiin ei ole tarvittu lisävettä. Alueelta juoksutettiin pois noin 231 000 m3 vettä. Osa juoksutetusta vedestä koostuu ympäristön valuma-alueelta tulleista pintavesistä. Talven sääolosuhteet kasvattivat juoksutusmäärää.

• Patojen määrä: 1 kpl Vammalan rikastamon rikastushiekka-alueella (luokka 2)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 1 lajia (Jokisivun kaivosalueella elää liito-orava)
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg. Kaivoksilla ei käytetä ympäristövaarallisia kemikaaleja. Rikastamon vaahdotusprosessissa käytetään kokoojakemikaaleja, joista osa on määritelty ympäristölle vaaralliseksi. Kemikaalit sitoutuvat lopputuotteeseen (rikasteeseen).
• Jokisivun kaivosalueelle on liito-oravalle rakennettu pesäpönttöjä kompensaationa liito-oravan pesäpuun poistosta. Liito-oravia on alueella nyt enemmän kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista.

Henkilöstö ja turvallisuus

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2016

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 1,5 pv/työntekijä
• Yksi poissaoloon johtanut tapaturma vuonna 2016.
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 1,7%
• Tapaturmataajuus: 3,81 miljoonaa työtuntia kohden vuonna 2016.
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 2-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika.

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoiminta ei sijaitse poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinon harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön Oriveden kaivosta lukuunottamatta. Oriveden kahden alapuolisen järven kalakannoissa näkyy kaivoksen kuivanapitovesien vaikutus.

Oriveden kaivosta lähinnä olevassa Ala-Jalkajärvessä kesän 2015 kalataloudellisessa tarkkailussa järvestä saatiin runsas ahvensaalis. Ahvenista tehtiin metallimääritykset, ja havaitut pitoisuudet olivat joko matalia suhteessa sallittuihin enimmäispitoisuusrajoihin tai alle määritysrajojen. Ala-Jalkajärveä seuraavassa Peräjärvessä on kalasto normaalia suppeampi ja se koostuu tyypillisimmistä pienten järvien kalalajeista. Peräjoessa on saatu hyviä tuloksia taimenten mätirasiaistutuksissa.

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on osittain vaikutusta maankäyttöön kaivos- ja rikastamoalueiden ollessa poissa muusta käytöstä. Alueilla ei ole kuitenkaan tiettävästi ollut sellaista virkistyskäyttöä, johon toiminnalla olisi ollut vaikutusta.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa sivukivikasojen sijainnin suunnittelussa ja tarvittavien metsähakkuiden tarkassa suunnittelussa.