Kuvaus yrityksestä

Boliden Kevitsa Mining Oy on kaivostoimintaa harjoittava yritys, jonka Sodankylän kaivos on kokonaislouhintamäärältään yksi Suomen suurimmista. Vuonna 2015 yhtiö toimi nimellä FQM Kevitsa Mining Oy ja sen omisti kanadalainen First Quantum Minerals Ltd. Vuonna 2016 tehtyjen yrityskauppojen myötä yhtiön omistus siirtyi ruotsalaiselle Boliden-konsernille.

//

Toiminta-alue: Sodankylä

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Ulla Syrjälä
ulla.syrjala@boliden.com
(016) 451 100 (vaihde)

Yritys lukuina 2016

• Tuotantomäärä: Yhteensä 200 233 tonnia: nikkelirikaste 120 118 tonnia, kuparirikaste 80 115 tonnia
• Kokonaislouhinta: 39,6 miljoonaa tonnia (malmi 19 %, sivukivi 81 %)
• Raportoidut malmivarat: 146,7 miljoonaa tonnia (nikkelisulfidi 0,22 %, kupari 0,34 %, kulta 0,1 g/t, palladium 0,13 g/t, platina 0,20 g/t)
• Raportoidut mineraalivarannot: 166,2 miljoonaa tonnia (nikkelisulfidi 0,22 %, kupari 0,35 %, kulta 0,07 g/t, palladium 0,07 g/t, platina 0,12 g/t)
• Toiminnan aloitusvuosi: 2012
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 15-20 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 1 420 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: Ei malminetsintää, ks. erillinen malminetsintäyhtiö
• Omien työntekijöiden määrä: 393
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sodankylä 70 %, Kemijärvi 5 %, Rovaniemi 6 %, Inari 5 %, Kittilä 3 %, Oulu 2% ja muut 14 %.
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 345 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 44 miljoonaa dollaria (USD)
• Maksettu yhteisövero: 0 euroa (johtuen investointien takaisinmaksusta. Niiden ollessa edelleen käynnissä yhtiö ei maksa vielä yhteisöveroa.)

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

• Sijainti luonnonsuojelualueella: ei
• Ympäristöjohtamisjärjestelmä: ei
• Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen): on
• Mittaukset pölylle: on
• Mittaukset melulle: on
• Mittaukset tärinälle: on
• Ympäristöriskien arviointi tehty: on
• Poikkeamia ympäristöluvasta (2016)*: kyllä
• Ympäristövakuudet olemassa: on
• Sulkemissuunnitelma kaivokselle: on
• Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: on

* Lupapoikkeamat ovat liittyneet saniteettivedenpuhdistukseen (kaivosalueelta pois johdettavissa vesissä ei ole tapahtunut luparajojen ylityksiä).  

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 38 miljoonaa tonnia (rikastushiekat A+B 17,6 %, sivukivi 82,1 %, pintamaa, moreeni ja Ni-pitoinen moreeni yhteensä noin 0,3 %)
• Sivukiven hyödynnys: 5 % sivukivestä hyödynnetään kaivosalueellaVuoden 2016 luvut:
• – Polttoaineiden kulutus: 230,16 GWh
  – Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 340 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 11,49 GWh (4 % uusiutumaton, 96 % uusiutuva)
• Vedenkulutus: 14,8 miljoonaa m³ (josta luonnon raakavettä 6,1 %)
• Polttoaineiden kulutus: 295,41 GWh
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 329 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 12,32 GWh (6 % uusiutumaton, 94 % uusiutuva)
• Vedenkulutus: 26,4 miljoonaa m³ (josta luonnon raakavettä 3,6 %)
• Patojen määrä kaivosalueella: 5 kpl (2kpl luokka 1, 2 kpl luokka 2, 1 kpl luokka 3)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 1 laji
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: natriumetyyliksantaatti (SEX) 207 t, natriumisopropyyli-ksantaatti (SIPX) 260 t, kaliumetyyliksantaatti (PAX) 97 t
• Uiveloiden ja kotkan kompensointi sijoittamalla pönttöjä ja pesintälavoja läheiselle Natura2000-alueelle. Asetettujen pönttöjen ja niitä käyttävien lintujen pesimämenestystä seurataan vuosittain sekä kevättalvisten pönttöjen huoltokäyntien yhteydessä, että pesimäaikaisilla käynneillä, jolloin myös pesimämenestyksen seuranta on mahdollista.
• Läheisellä Koitelaisen Natura-alueeseen sijoittuvalla Satojärvellä seurataan myös räjäytysten vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Kaivosalueella suoritettujen räjäytyksien aikana lintujen käyttäytymistä on seurattu 11 kertaa. Satojärven pohjois- ja koillisosassa räjäytysmelun vaikutus arvioidaan muuttolintuihin ja vesilintujen poikueisiin on häiriöttömän/lievien häiriövaikutusten välillä ja järven eteläosassa räjäytyksen suoria vaikutuksia ei ole havaittu. Tuotannon aikaisilla räjäytyksillä ei ole havaittu olevan vaikutusta pesimälinnustoon tai pesintöjen onnistumiseen.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

• Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
• Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on
• Henkilöstön koulutussuunnitelma: ei
• Tasa-arvosuunnitelma: ei
• Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: ei
• Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
• Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
• Oma pelastusyksikkö: on

* Ei sertifioitu, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2016

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 2,6 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,8 %
• Tapaturmataajuus: 3,99 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 10:4 järjestelmä (10 töitä, 4 vapaata)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoimintaa on 1 420 hehtaarin alueella Oraniemen paliskunnan poronhoitoalueella (0,4 % paliskunnan alasta). Kaivosalue on aidattu, mutta poroja siltii eksyy kaivosalueelle. Poroaitaa tarkistetaan ja kunnostetaan säännöllisesi paikallisten poromiesten toimesta. Poronhoitoon kohdistuvia haittoja kompensoidaan rahallisesti vuosittain kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat, ammattikalastajat, ympäristöjärjestöt sekä paliskunnat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut pääasiassa marjastukseen ja metsästykseen. Kaivosalue on ennen ollut ja on hirvenmetsästysaluetta, ja nykyään hirvet saattavat törmäillä kaivospiirin aitaan. Marjastuksen oletetaan vähentyneen aivan kaivospiirin vieressä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaivoksen sulkemissuunnitelmassa on esitetty maisemointisuunnitelma.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Yritys järjestää epäsäännöllisesti avoimia ovia ja tupailtoja
• Yritys ottaa vastaan vierailijoita muun muassa koululaisia
• Yritys tarjoaa nuorille kesätyöpaikkoja ja opettajille harjoittelupaikkoja
• Yrityksen oman arvion mukaan yhteistoiminnan muoto paliskunnan kanssa on ollut hyvää. Oraniemen paliskunnan näkökulmasta vuorovaikutus on ollut melko hyvää.
• Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa kuvaa se, että kaivostoimintaan suhtaudutaan rauhallisesti tai neutraalisti
• Yritys tukee paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- tai harrastustoimintaa sekä ympäristö- ja kulttuuritoimintaa
• Palautekanava sidosryhmien palautteelle olemassa, mutta ei varsinaisia käytänteitä palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmien ja hyötykäytön edistäminen (KaiHaMe-projekti)
• Development, Evaluation and Optimization of Measures to Reduce the Impact on the Environment from Mining Activities in Northern Regions (MIN-NORTH)
• Regional innovations in Nordic Arctic and Scotland with special focus on regions with large scale projects (REGINA)