Kuvaus yrityksestä

Kaivosyhtiö Hannukainen Mining Oy on perustettu vuonna 2015 Kolarin kunnassa sijaitsevan Hannukaisen esiintymän malmivarantojen hyödyntämiseksi. Kaivostoiminta on tarkoitus toteuttaa pääsääntöisesti alueilla, joilla on jo aiemmin ollut kaivostoimintaa eri kaivosyhtiöiden toimesta. Yhtiön tavoitteena on hyödyntää alueella sijaitseva rautaoksidi-kupari-kulta -esiintymä ja tuottaa rauta-, kupari-kulta- ja pyriittirikastetta. Louhinta tapahtuu avolouhintana. Hanke on lupa- ja suunnitteluvaiheessa ja varsinainen tuotanto ei ole vielä alkanut.

Yrityksen omistaa kolarilainen perheyritys Tapojärvi Oy. Tapojärvellä on pitkä historia monipuolisessa kaivosurakoinnissa, materiaalinkäsittelyssä sekä tehdas- ja teollisuusprosessien hoidossa. Hannukainen Miningin toiminnan tukena on hankevaiheessa koko Tapojärven organisaatio.

Kotisivut: https://www.hannukainenmining.fi/

//

Toiminta-alue: Kolari

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Maria Mäntylä
040 1835 599
maria.mantyla@hannukainenmining.fi

Yritys lukuina 2021

• Tuotantomäärä: -
• Kokonaislouhinta: -
• Raportoidut malmivarat: 115 Mt (Fe 30,5 %, Cu 0,185 %, Au 0,112 ppm)
• Raportoidut mineraalivarannot: 159 Mt (Fe 30%, Cu 0,18%)
• Toiminnan aloitusvuosi: 2015 (yritys aloittanut, ei vielä tuotantoa)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 20 vuotta vuotta toiminnan aloittamisesta
• Kaivosalueen pinta-ala: 3000 ha
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 650,02 ha
• Omien työntekijöiden määrä: 6 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Tornio ja Kolari
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: -
• Käyttökate EBITDA: -
• Maksettu yhteisövero: -

Tietoa malminetsinnästä

Malminetsintää tehdään Kolarissa suunnitellun kaivoksen ympärillä, sekä Kittilässä Kelontekemässä. Kolarissa malminetsintä painottuu IOCG-malminetsintään, jossa tärkeimpinä mineraaleina ovat magnetiitti ja kuparikiisu. Kittilän Kelontekemässä malminetsintä painottuu kultaan ja kupariin. Malminetsintää tehdään mallintamalla ja tulkitsemalla vanhoja aineistoja, suorittamalla geofysikaalisia mittauksia ja timanttikairaamalla.  Keskeiset tunnusluvut (raportoitavan vuoden lopussa):  

• Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: –
• Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl, 650,02 ha 
• Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 5 kpl, 2726,4 ha 
• Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl 
• Malminetsintäkairaus: 0 km 
• Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: 19 501,2 € 
• Valtauskorvaukset maanomistajille: 80 826,78 € 

Yrityksen ympäristökäytannöt:

	On	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella		x
Ympäristöjohtamisjärjestelmä		x
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)	x
Mittaukset pölylle		x
Mittaukset melulle		x
Mittaukset tärinälle		x
Ympäristöriskien arviointi tehty	x
Poikkeamia ympäristöluvasta (2021)		x
Sulkemissuunnitelma kaivokselle	x
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa		x

Ympäristölupa myönnetty: – Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: – Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: – Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: nykyisen lain mukaisia malminetsintälupia ei vielä myönnetty. Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 2500 € 

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: –  
• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: – 
• Polttoaineiden kulutus: – 
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): –  
• Energian kulutuksen tavoite: – 
• Kaivoksen CO2-päästöt: – 
• Vedenkulutus: – 
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: – 
• Patojen määrä kaivosalueella: 0 kpl 
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä:
  • 13 valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalaiseksi ja erittäin uhanalaiseksi luokiteltua lintulajia hömötiainen, lapinsirri, mustakurkku-uikku, piekana, suokukko, tervapääsky, tukkasotka, törmäpääsky, varpunen, viherpeippo, mehiläishaukka, niittysuohaukka, räystäspääsky + 2 muuta uhanalaista lintulajia) 
  • 2 valtakunnallisesti uhanalaista kalalajia (meritaimen ja merilohi) 
  • 3 luontodirektiivin liitteen IV lajia (saukko, pohjanlepakko ja lapinleinikki) 
  • 2 valtakunnallisesti uhanalaista kasvilajia (lapinkämmekkä ja lettosara) 
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: –  
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: – 

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:	x
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:	x
Henkilöstön koulutussuunnitelma:	x
Tasa-arvosuunnitelma:	x
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:		x
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:	x
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:	x
Oma pelastusyksikkö:		x

*Toiminta ISO 45001 mukaista Keskeiset tunnusluvut:

• Koulutuspäivät keskimäärin: 2,9 pv/hlö
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 1,13 %
• Tapaturmataajuus: 0
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: Päivätyö

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

• Koulutuspäivät keskimäärin: 5,25 päivää per koulutettu henkilö
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 1,37
• Tapaturmataajuus: 0
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: Päivätyö

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Yhtiön toiminnalla ei ole hankeaikana ollut merkittävää vaikutusta alueen elinkeinoihin. Paikallisten elinkeinoharjoittajien kanssa pyritään käymään keskusteluja toimintojen yhteen saattamiseksi.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yhtiön toiminnalla ei ole hankeaikana ollut merkittävää vaikutusta lähialueen virkistyskäyttöön, koska alueella ei ole vielä toimintaa.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Yhtiön toiminnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta alueen maisema-arvoon.

Sidosryhmäyhteistyö:

• Yhtiö tukee paikallista sekä ympäristökuntien seuratoimintaa panostaen etenkin lasten ja nuorten alueelliseen hyvinvointiin ja monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Yritys tukee ympäristö- ja kulttuuritoimintaa ja huolehtii työntekijöiden perheiden vapaa-ajantoiminnasta. 
• Yhteyttä sidosryhmiin ylläpidetään jatkuvasti. Viestintä- ja vuorovaikutuskanavina ovat puhelin, sähköposti, keskustelut, sähköiset uutiskirjeet (5 kpl), lehti-ilmoitukset, tiedotteet (6 kpl), www-sivut (16 verkkosivutiedotetta), videot, aluetalousselvitys ja hankkeen esitelehti. Covid-19 -pandemian vuoksi iso osa sidosryhmätapaamisista suoritettiin Teamsin välityksellä. Isoja väkimäärätapahtumia ei järjestetty, eikä niihin osallistuttu pandemiasta johtuen. Pienempiä esittely- ja sidosryhmätilaisuuksia järjestettiin 10 kappaletta. Kolarin toimisto, Vänkätupa, oli avoinna 39 kertaa vuoden aikana ja kävijöitä oli yhteensä 1265.  
• Sidosryhmille on luotu useita palautekanavia, kuten www-sivut, sähköposti sekä tapahtumissa kerätyt palautteet. Palautteiden käsittelyyn on luotu järjestelmä, ja kaikkiin asiallisiin palautteisiin vastataan ja toimintaa pyritään kehittämään saadun palautteen mukaisesti.  

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Closurematic-projekti, joka kehittää ja parantaa kaivosten sulkemista digitalisaation avulla. Projekti kestää neljä vuotta ja sitä koordinoi Geologian tutkimuskeskus (GTK). Muita yhteistyökumppaneita ovat Hannukainen Mining Oy French Geological Survey (BRGM), DMT konsultointiryhmä (TÜV Nord Group osasto) ja M-solutions R&D Oy. 
• Kierroksia biopeittoon – Kiertotaloutta edistävät uudet alueelliset toimintamallit ja biopeittoratkaisut kaivosten jälkihoidossa. Projektin toteuttavat Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus 1.10.2020-30.6.2023 välisenä aikana. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, GTK, Luke, Boliden Kevitsa Mining Oy, Hannukainen Mining Oy, Napapiirin kuljetus Oy, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, Sodankylän kunta, Kittilän kunta. 
• Dig_IT- hankkeessa kehitetään digitaalisia ratkaisuja kestävän kaivostoiminnan tarpeisiin. Hankkeen aikana seurataan online mittareilla Hannukaisen kaivosalueen ympärillä olevia vesistöjä ja kehitetään ratkaisuja tämän tiedon hyödyntämiseksi. Projekti on Horisontti2020 rahoitteinen ja se kestää neljä vuotta. Hankekumppaneita on mukana hankkeessa 15kpl ja niitä ovat mm. Tapojärvi Oy, Tampereen yliopisto ja Sintef Norlab AS. 
• TYPKI-hankkeessa edistetään ravinteiden talteenottoa ja jalostamista teollisuuskemikaalien, rakennusmateriaalien ja lannoitteiden lisäaineiksi. Hankkeessa kehitetään uusia teknistaloudellisesti järkeviä ja pilotointivalmiita ratkaisuja jätevesien puhdistukseen ja ravinteiden talteenottoon sekä teollisuuden sivuvirroista uusia ravinneinnovaatioita ja kiertotaloustuotteita. Ensimmäisenä hyödynnettäisiin sivuvirtoja kaivossektorilta ja sitten muilta teollisuudenaloilta, kuten kemian- ja metsäteollisuudesta. Business Finlandin osarahoittaman kolmevuotisen (2021-2023) julkisen TYPKI – Typen kierto -yhteistyöhankkeen (Resource-wise nutrient recovery from industrial wastewaters) kokonaisbudjetti on 1,03 milj. euroa. Hanketta koordinoi VTT ja konsortiossa ovat mukana Oulun yliopisto, Tapojärvi, Aquaminerals, BioSO4, Brightplus, Teollisuuden Vesi, Agnico Eagle, Gasum, Hannukainen Mining, Valmet ja Yara Suomi.