Kuvaus yrityksestä

Keliber on suomalainen kaivos- ja akkukemikaaliyhtiö, jonka tavoitteena on tuottaa akkulaatuista litiumhydroksidia omista malmivaroista vuonna 2024.

Keliber toimii Keski-Pohjanmaalla, jossa sijaitsevat litiumesiintymät kuuluvat Euroopan merkittävimpiin. Vuonna 2001 perustetulla yhtiöllä on kuusi pitkälle tutkittua litiumesiintymää, kaivosluvat Kokkolan Syväjärven ja Läntän esiintymiin sekä malminetsintälupia moniin spodumeenipegmatiittiesiintymiin Kaustisen, Kokkolan ja Kruunupyyn alueella. Potentiaali malmivarojen kasvattamiseen ja uusien esiintymien löytymiseen on erinomainen.

Keliberin litiumhankkeen rakennusvaiheen on määrä käynnistyä vuonna 2022. Kaivoksista avataan ensimmäiseksi Syväjärvi ja sen jälkeen Rapasaari, jonka välittömään läheisyyteen Päivänevan turvesuoalueelle rakennetaan rikastamo. Akkukemikaalitehdas sijoittuu Kokkolan suurteollisuusalueelle.

Keliberin suurimmat omistajat ovat Suomen Malmijalostus Oy, maailmanlaajuinen jalometallituottaja Sibanye Stillwater Limited ja norjalainen kaivosalan sijoitusyhtiö Nordic Mining ASA. Lisäksi omistajiin kuuluu suomalaisia sijoitusyhtiöitä ja kymmeniä yksityisiä sijoittajia.

//

Toiminta-alue: Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Kari Wiikinkoski
kari.wiikinkoski@keliber.fi
050 375 3204

Yritys lukuina 2020

• Tuotantomäärä: -
• Kokonaislouhinta: -
• Raportoidut malmivarat: todennetut ja todennäköiset, 9,4 Mt (Li₂O-pitoisuus 0,98 %)
• Raportoidut mineraalivarannot: 14,2 Mt (1,08 % Li₂O) sisältäen mitatut, osoitetut ja mahdolliset mineraalivarannot
• Toiminnan aloitusvuosi: Spodumeenimineraali tunnistettiin pegmatiittilohkareista 1959, ensimmäiset esiintymät löytyivät kairauksin 1961–1962, Keliber perustettiin 2001, malmin louhinta alkaa 2024
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: -
• Kaivosalueen pinta-ala: Länttä 37,49 ha + Syväjärvi 183,36 ha = 220,85 ha
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 10 kpl ja 1324,28 ha
• Omien työntekijöiden määrä: 16 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kokkola
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 6 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: -
• Maksettu yhteisövero: -

Tietoa malminetsinnästä

Keliberin malminetsintä keskittyy pääasiassa Kaustisen, Kokkolan ja Kruunupyyn alueille. Tutkimusalueilta etsitään spodumeenipegmatiitteja, joita voidaan hyödyntää litiumin raaka-ainelähteinä. Keliber käyttää malminetsintä- ja tutkimusmenetelminään syväkairausta, kalliomurskeporausta, muita lohkare- ja maaperänäytteenottomenetelmiä (näytteenottoa mm. minikairalla, kivisahalla, vasaralla ja lapiolla), geofysikaalisia mittauksia ja geokemiallisia tutkimuksia.

• Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl ja 88,68 ha
• Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 10 kpl ja 1324,28 ha
• Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 27 kpl ja 8439,61 ha
• Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0 kpl
• Malminetsintäkairaus: 11,3 km
• Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: 51 192 €

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

	On	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*	x
Ympäristöjohtamisjärjestelmä		x
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)	x
Mittaukset pölylle **		x
Mittaukset melulle **		x
Mittaukset tärinälle		x
Ympäristöriskien arviointi tehty	x
Poikkeamia ympäristöluvasta (2020)		x
Sulkemissuunnitelma kaivokselle
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa

* Keliberin toiminnot eivät sijoitu luonnonsuojelualueille, mutta toiminnan läheisyydessä sijaitsee Vionnevan Natura 2000 -alue. Toiminnan vaikutuksista alueeseen on tehty natura-arviointi. ** Pöly- ja meluvaikutukset on mallinnettu YVAn yhteydessä Ympäristölupa myönnetty: Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 2019, nähtävillä osoitteessa https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1480025 (ja Vaasan hallinto-oikeuden päätös 16.6.2021, nähtävillä osoitteessa https://oikeus.fi/material/collections/20210616083706/7R6IDia7F/Vaasan_hallinto-oikeuden_paatos_16.6.2021_nro_21_0097_3,_valitukset_ymparistolupa-asiassa_ja_vesiasiassa,_Kokkola_ja_Kaustinen.pdf)

• Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus:  1 672 027 €
• Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 30000 € (Länttä) + 50 000 € (Syväjärvi) = 80 000 €
• Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 32 000 €

   

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: –
• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: –
• Polttoaineiden kulutus: –
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): –
• Energian kulutuksen tavoite: –
• Kaivoksen CO2-päästöt: –
• Vedenkulutus: –
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: –
• Patojen määrä kaivosalueella: –
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 5 (viitasammakko, maakotka, saukko, liito-orava, suursukeltajakuoriaiset)
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: –

 

• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet tehdään ennakoivasti:
  • Yhtiö on jatkanut alueella sijaitsevan maakotkan reviirin laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, mm. jatkamalla kotkien talviruokintaa. Tarkoitus on turvata ja parantaa kotkan pesinnän onnistumisen edellytyksiä.
  • Alueella esiintyvän viitasammakon suotuisan suojelutason turvaamiseksi on kaivettu sammakoiden lisääntymiseen ja talvehtimiseen sopivia lammikoita, joiden toimivuutta seurataan vuosittain.
  • Liito-oravien esiintymistä toiminnan läheisyydessä on selvitetty. Selvityksin varmistetaan, että kaivos- ja rikastamotoiminnan suunnitelmat eivät vaaranna liito-oravalle sopivien alueiden tilaa.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:  

	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:	x
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:	x
Henkilöstön koulutussuunnitelma:		x
Tasa-arvosuunnitelma:		x
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:		x
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:		x
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:	x
Oma pelastusyksikkö:		x

 

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2020

• Koulutuspäivät keskimäärin: 0,2
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,6 %
• Tapaturmataajuus: 0
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: Päivätyö, liukuva työaika, joustotyö

 

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Malminetsintää ei harjoiteta poronhoitoalueella. Kunnat, lähiseudun asukkaat, maanomistajat ja ympäristöjärjestöt ovat yrityksen keskeisiä sidosryhmiä ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Tällä hetkellä yhtiö hankkii palveluita pääosin suomalaisilta yrityksiltä ja paikallisesti aina kun mahdollista. Yhtiön hankintapolitiikan mukaan kaikkien hankintojen tulee olla kokonaisratkaisultaan tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Hankintoja tehdään vain luotettavilta ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavilta toimittajalta ja yhteistyökumppaneilta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius julkaisi alkukeväästä 2019 Kaustisen seutukunnan (KASE-alue) kaivos- ja tuulivoimahankkeiden taloudellisten kokonaisvaikutusten ennakkoarvioinnin. Rakentamisen, kaivannaistoiminnan ja metallien jalostuksen ohella Keliberin tulevan toiminnan vaikutus heijastuu muun muassa kuljetukseen, erilaisiin kuluttajapalveluihin sekä kauppaan ja majoitus- ja ravitsemustoimintaan. Keliberin henkilöstömäärä kasvaa litiumhankkeen edetessä. Rakennusvaiheessa hanke työllistää jopa 500 henkilöä, ja tuotannon alettua yhtiön henkilöstömäärä on 150–200.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Ympäristövaikutusten arvioinnin (Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin laajennus) yhteydessä selvitettiin tulevan toiminnan vaikutukset alueen virkistyskäyttöön. Alueella ei sijaitse virallisia luonto- tai ulkoilureittejä, marjastukselle ja metsästykselle koettiin aiheutuvan pientä haittaa. Vaikutusten merkittävyys ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen arvioitiin pieneksi.
Osana arviointia toteutettiin syksyllä 2020 asukaskysely, jolla selvitettiin hankkeen mahdollisia vaikutuksia lähialueen asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen. Yli puolet (51 %) vastaajista koki Keliberin toiminnan tulevan vaikuttamaan yksilötasolla myönteisesti, 34 % koki kielteisen vaikutuksen ja 15 % koki, ettei toiminnalla ole vaikutusta. Vastaajista 49 % piti erityisen tärkeänä Keliberin toiminnassa työllistäviä vaikutuksia Keski-Pohjanmaalla, 42 % ympäristöasioiden hallintaa ja kestävää kehitystä ja 7 % vähäpäästöisemmän liikennemuodon kehittämistä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Suuri osa toiminnasta sijoittuu nykyiselle turvetuotantoalueelle, jossa toiminta on päättymässä ja maisema-arvot ovat pienet. Metsätalousalueelle sijoittuvilla louhosalueilla maisemaa havainnoivien ja muutoksen kokevien ihmisten määrä on pieni, eikä lähialueella ole arvokkaita maisema-alueita tai merkittäviä kulttuuriympäristön kohteita. Näin ollen maiseman ja kulttuuriympäristön herkkyys on arvioitu vähäiseksi muutosten näkyessä vain tulevilla tuotantoalueilla ja niiden lähiympäristössä.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö: Keliberin sidosryhmätyö on aktiivista ja suunnitelmallista sidosryhmien tiedonsaannin varmistamiseksi. Yhtiön toiminnasta ja ajankohtaisista asioista tiedotetaan ajantasaisesti yhtiön internet-sivuilla, Facebook-sivuilla ja Linkedinissä. Vuonna 2020 tapahtumien ja niihin osallistuneiden määrä jäi Covid-19-pandemian takia normaalivuotta pienemmäksi. Maanomistaja- ja asukastilaisuuksia järjestettiin seitsemän ja päättäjä- ja viranomaistapaamisia yhdeksän. Vuonna 2020 jätettiin kaksi ympäristövaikutusten arviointiselostusta (YVA), joista toinen koski Kokkolan kemiantehdasta ja toinen Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin laajennusta. YVAan kuuluvat yleisötilaisuudet järjestettiin webinaareina ja jaettiin videotallenteina. Lisäksi yhtiön edustaja oli puhujana tai yhtiö oli näytteilleasettajana neljässä seminaarissa ja/tai messutapahtumassa, joissa oli satoja kävijöitä. Osin hyödynnettiin virtuaalitapaamisia.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Keliber tekee laajaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä omana työnään ja yhdessä laitetoimittajiensa kanssa sekä yhteistyössä julkisten toimijoiden kanssa. Yhtiön tutkimus- ja kehityspanostukset olivat vuoden 2020 aikana yhteensä 1,94 milj. euroa (malminetsintä mukaan lukien).

• Oman tuotantonsa kehittämiseksi Keliber suoritti vuosina 2019–2020 kolmivaiheisen litiumhydroksidin pilotointiohjelman, joka sisälsi rikastamisen, lämpökäsittelyn ja litiumhydroksidin valmistuksen. Riippumaton kolmas osapuoli, saksalainen Anzaplan varmisti, että Keliberin litiumhydroksidimonohydraatti (LiOH.H₂O) täyttää akkulaadun vaatimukset. Pilotointiohjelma liittyi läheisesti Summer IPCEI (EU/Business Finland) ja BATCircle (Business Finland) -kehityshankkeisiin.
• Yhtiön on toteuttanut T&K-hankkeita mm. seuraavien kumppaneiden kanssa: Geologian tutkimuskeskus, Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Aalto yliopisto sekä useat muut julkiset ja teolliset toimijat.
• Vuoden 2020 aikana yhtiö osallistui useisiin kiertotaloutta edistäviin tutkimuskonsortioihin, joissa kehitetään ja testataan teollisten prosessien sivuvirtojen hyödyntämistä. Tällaisia projekteja olivat mm. BATTRACE (Business Finland), MIMEPRO (Business Finland), DECARBONATE (Business Finland), BIOFEGG (ERA NET), LIBRES (EIT RM) ja MAA-kierto (EAKR).

Muita T&K-projekteja, joissa yhtiö oli mukana vuoden 2020 aikana olivat mm. IPCEI, LiRef (EIT RM), MIMEPRO, Morecovery (EIT RM).