Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa.
Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) kymmenellä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä noin 95 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia.
Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalkin omistaa brittiläinen SigmaRoc PLC.

Yhtiön vastuullisuusraportti löytyy oheisesta linkistä: https://www.nordkalk.com/sustainability/

//

Toiminta-alue: Lappeenranta, Parainen, Tytyri

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Hanne Mäkelä
050 385 8670
hanne.makela@nordkalk.com

Yritys lukuina 2020

• Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 2,98 miljoonaa tonnia kalkkikiveä: Lappeenranta 1,12, Parainen 1,5 ja Tytyri 0,22 miljoonaa tonnia
• Kokonaislouhinta: 4,1 miljoonaa tonnia (kalkkikivi 72,2 % / sivukivi 27,8 %)
• Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
• Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
• Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 450 hehtaaria, Parainen 254,4 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: -
• Omien työntekijöiden määrä: 287
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Parainen 26 %, Lappeenranta 32 %, Lohja 14 %, Turku 9 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 50 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 23,8 miljoonaa euroa
• Maksettu yhteisövero: 14 580 euroa

Tietoa malminetsinnästä

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:  

	On	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*	on
Ympäristöjohtamisjärjestelmä**	on
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)	on Lappeenrannassa
Mittaukset pölylle	on
Mittaukset melulle	on
Mittaukset tärinälle	on
Ympäristöriskien arviointi tehty	on
Poikkeamia ympäristöluvasta (2020)***		ei
Sulkemissuunnitelma kaivokselle	on
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa	on

* Parainen: Alueen vanhat kalkkilouhosalueet (pitkänomainen muodostelma louhoksia) on luokiteltu Na-tura 2000 -alueeksi, joka on yhdestä kulmasta päällekkäinen (< 1 ha) kaivospiirin kanssa **Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin Kaikilla toimipaikoilla on voimassa oleva ympäristölupa ja monella paikkakunnalla useampia päällekkäisiä lupia. Yhteensä voimassa olevia ympäristölupia muutoslupineen on n. 35 kpl. Ympäristölupa/Päätös myönnetty 2020: Mustio; Vaasan hallinto-oikeuden päätös 15.5.2020 20/0048/3 Parainen; Vaasan hallinto-oikeuden päätös 3.3.2020 20/0011/3 Tytyri; Vaasan hallinto-oikeuden päätös 8.7.2020 20/0097/3

• Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 553 400 €
• Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 310 000 €

Keskeiset tunnusluvut:

Lappeenranta

• Sivukiven määrä 468 776 t ja rikastushiekan määrä 145 578 t
• Sivukiven hyötykäyttö: 49 %
• Rikastushiekan hyötykäyttö: 24 % (111 141 t läjitetty myöhempää käyttöä varten)
• Polttoaineiden kulutus: 10,49 GWh
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 27,679 GWh ja lämpö 0,751 GWh
• Energiatehokkuustavoite (koko Nordkalk) -1.0%: 2020: -1.03% saavutettu
• Kaivoksen CO2-päästöt: 2 956 tonnia
• Vedenkulutus: 0,48 Mm3 (0 %)
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 1,23 Mm3
• Patojen määrä kaivosalueella: 1 kpl (luokka 2)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 2 kasvilajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0kg
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Uhanalaisen Aavekämmekän (Ghost Orchid) kalkituksia ja seurantaa lähialueella.

 Parainen

• Sivukiven määrä 629 874 t ja ulkomailta tuotu kalkkikivimäärä 97 569 t
• Sivukiven hyötykäyttö: 48 %
• Polttoaineiden kulutus: 7,44 GWh
• Muu energian kulutus: Sähkö 8,47 GWh, kaukolämpö 0,24 GWh
• Energiatehokkuustavoite (koko Nordkalk) -1.0%: 2020: -1.03% saavutettu
• Kaivoksen CO2-päästöt: 2 129 tonnia
• Vedenkulutus: 0,002 miljoonaa m³. Kaivoksessa otetaan talteen noin 1 074 790 m³vettä ja saman verran vettä palautetaan luontoon.
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 1,1 Mm3
• Patojen määrä kaivosalueella: 0 kpl
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 2 kasvilajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0kg
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

Tytyri

• Sivukiven määrä 9867 t
• Sivukiven hyötykäyttö: 100 %
• Polttoaineiden kulutus: 1,09 GWh
• Muu energian kulutus: Sähkö 4,18 GWh, kaukolämpö 0,15 GWh
• Energiatehokkuustavoite (koko Nordkalk) -1.0%: 2020: -1.03% saavutettu
• Kaivoksen CO2-päästöt: 286 tonnia
• Patojen määrä kaivosalueella: 0 kpl
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 4 kasvilajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: –

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

Vuosi 2020	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:	x
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:	x
Henkilöstön koulutussuunnitelma:	x
Tasa-arvosuunnitelma:	x
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:		x
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:	x
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:	x
Oma pelastusyksikkö:		x

* ISO 45001, on sertifioitu

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

• Koulutuspäivät keskimäärin: n. 1,5 päivää/henkilö
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,61%
• Tapaturmataajuus: Suomi (LTA1)10,5 ja koko Nordkalk 8,3
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö (työaikajoustot: liukuva työ ja joustotyöaika), kaksivuorotyö, keskeytymätön kaksivuorotyö, keskeytyvä kolmivuorotyö, keskeytymätön kolmivuorotyö.

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan ja uudet kuntoportaat Paraisilla sekä mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan Lohjalla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana.
Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.
Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, voidaan hyödyntää voimalaitostuhkan loppusijoituspaikka-na, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa
• Naapuri-illat, avoimien ovien tapahtumat, tutustumiskäynnit koululaisille ja opiskelijoille (rajoitettu vuonna 2020 Covid 19-pandemian vuoksi)
• Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille
• Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
• Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt niiden käsittelylle
• Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat nettisivut ja sosiaalisen median ka-navat, paikallislehdet, vastuullisuusraportti, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut)

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

· CircVol ja CircVol 2 -hanke: suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa (mm. Turku Science Parkin kanssa)
· Urban Infra Revolution -hanke: metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitel-lään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali korvaamaan betonia (mm. Lappeenran-nan teknillisen yliopiston kanssa)
· UUMA3-ohjelma: Uusiomaarakentaminen osana kiertotaloutta
· 3C-klusteri – Circular Materials and Solutions for Construction Industry (mm. Turku Science Parkin kanssa)
· Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa