2019 Nordkalk Oy Ab

Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään monilla teollisuudenaloilla, maataloudessa ja ympäristönhoidossa, kuten vedenkäsittelyssä. Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) kymmenellä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä noin 95 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia. Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalkin omistaa suomalainen Rettig Group.
Yhtiön vastuullisuusraportti löytyy oheisesta linkistä https://www.nordkalk.fi/document/1/1995/f121adb/b32d_upload_0a11c4c_nordkalk_sustainability_report_2019.pdf

//

Toiminta-alue: Lappeenranta, Parainen, Tytyri

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Håkan Pihl
etunimi.sukunimi@nordkalk.com
puh: +358 40 7626 092

Yritys lukuina 2019

  • Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 2,94 miljoonaa tonnia kalkkikiveä: Lappeenranta 1,14, Parainen 1,40 ja Tytyri 0,25 miljoonaa tonnia kalkkikiveä
  • Kokonaislouhinta: 4,1 miljoonaa tonnia (malmi 72 %, sivukivi 28 %)
  • Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
  • Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 450 hehtaaria, Parainen 254,4 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
  • Malminetsintäalueen pinta-ala: Nordkalk Suomi 31,1 hehtaaria
  • Omien työntekijöiden määrä: Nordkalk Suomi 342 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Parainen 26 %, Lappeenranta 32 %, Lohja 14 %, Turku 9 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä: noin 50 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: 14,2 miljoonaa euroa
  • Maksettu yhteisövero: 19 710 euroa

Tietoa malminetsinnästä

Nordkalk käyttää malminetsintämenetelminään geologisia kartoitustietoja, geofysikaalisia mittauksia sekä syväkairausta. Lisäksi Nordkalk suorittaa malmitutkimuksia kaivosten ympäristössä tarkoituksena tutkia malmiota. Syväkairausta ei tehty vuonna 2019. Valituksenalaisia lupia malminetsintäalueilla ei ole.

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:
  • Sijainti luonnonsuojelualueella*: on
  • Ympäristöjohtamisjärjestelmä**: on
  • Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen), vain Lappenrannassa: on
  • Mittaukset pölylle: on
  • Mittaukset melulle: on
  • Mittaukset tärinälle: on
  • Ympäristöriskien arviointi:
  • Poikkeamia ympäristöluvasta (2019): ei
  • Ympäristövakuudet olemassa: on
  • Sulkemissuunnitelma kaivokselle: on
  • Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: on
* Parainen: Alueen vanhat kalkkilouhosalueet (pitkänomainen muodostelma louhoksia) on luokiteltu Natura 2000 -alueeksi, joka on yhdestä kulmasta päällekkäinen (< 1 ha) kaivospiirin kanssa. ** Sertifioitu ISO 14001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.  

Keskeiset tunnusluvut:

Lappeenranta

  • Sivukiven määrä: 361 562 t ja rikastushiekan määrä 138 985 t
  • Sivukiven hyödynnys: 243 %
  • Rikastushiekan hyödynnys: 19,42 % (111 989 t läjitetty myöhempää käyttöä varten)
  • Polttoaineiden kulutus: 12,2 GWh
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö):
    – sähkö 25,4 GWh (sisältää rikastamot)
    – lämpö 0,81 GWh
  • Vedenkulutus: 0,5 miljoonaa m3. Alueelle tulee 1,7miljoonaa m3 vettä ja saman verran johdetaan takaisin luontoon. Rikastamoilla käytetään suljetussa kierrossa prosessivettä noin 6 miljoonaa m3.
  • Patojen määrä kaivosalueella: 1 kpl (luokka 2)
  • Toiminta-alueella tiedossa olevien uhanalaisten lajien määrä: 4 kasvilajia
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg

Parainen

  • Ulkomailta tuotu kalkkikivimäärä: 92 498,8 t
  • Sivukiven määrä: 777 285 t
  • Sivukiven hyödynnys: 78,7 %
  • Polttoaineiden kulutus: 10,16 GWh
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 8,46 GWh ja lämpö 0,3 GWh (kaukolämpö)
  • Vedenkulutus: 0,001 miljoonaa m3. Kaivoksessa otetaan talteen noin 825 000 m3 vettä ja saman verran vettä palautetaan luontoon.
  • Patojen määrä kaivosalueella: 0
  • Toiminta-alueella tiedossa olevien uhanalaisten lajien määrä: 2 kasvilajia
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg

Tytyri

  • Kalkkikiven louhinta: 246 006 t
  • Sivukiven määrä: 6 419 t
  • Sivukiven hyödynnys: 95%
  • Polttoaineiden kulutus: 2,99 GWh
  • Muu energian kulutus: sähkö 10,19 GWh
  • Vedenkulutus: Kaivoksesta otetaan talteen n. 1,1 miljoonaa m3 pohjavettä, josta 0,62 miljoonaa m3 raakavettä myydään kaupungille, omaan käyttöön 0,02 miljoonaa m3 ja 0,46 miljoonaa m3 johdetaan takaisin luontoon.
  • Patojen määrä kaivosalueella: 0
  • Toiminta-alueella tiedossa olevien uhanalaisten lajien määrä: 4 kasvilajia
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:
  • Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
  • Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on
  • Henkilöstön koulutussuunnitelma: on
  • Tasa-arvosuunnitelma: on
  • Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: ei
  • Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
  • Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
  • Oma pelastusyksikkö: ei
* Sertifioitu OHSAS 18001-standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2019

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,1 pv/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,65 %
  • Tapaturmataajuus: Nordkalk Suomi 14,4; Nordkalk-konserni 6,9 / miljoona työtuntia
  • Työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä, 6:4 järjestelmä, keskeytymätön 2-vuorojärjestelmä

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan, mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan ja konserttien järjestämisen kaivosalueilla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.

Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, voidaan hyödyntää voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa
  • Naapuri-illat, avoimien ovien tapahtumat, tutustumiskäynnit koululaisille ja opiskelijoille
  • Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille
  • Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
  • Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt niiden käsittelylle
  • Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat nettisivut ja sosiaalisen median kanavat, paikallislehti, vuosiraportit, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut)

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (mm. Suomen ympäristökeskuksen ja Åbo Akademin kanssa)
  • Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa
  • Kymijärvihanke järven alusveden fosforin poistamiseksi (mm. Helsingin yliopiston kanssa)
  • NP-Harvest: ravinteiden talteenoton mahdollisuuksia ja teknologiaa nestemäisistä jätevirroista (mm. Aalto-yliopiston kanssa)
  • Resurssikontti 2 -hanke: laivakonttiin rakennetaan jätevedenpuhdistamo, jonka tehtävänä on tuottaa puhdasta vettä ja ottaa jätevedestä talteen ravinteet ja hiilijae (mm. VTT:n kanssa).
  • Urban Infra Revolution -hanke: metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitellään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali korvaamaan betonia (mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa)
  • CircVol -hanke: suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa (mm. Turku Science Parkin kanssa)

Jaa Facebookissa

Jaa Twitterissä