Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään monilla teollisuudenaloilla, maataloudessa ja ympäristönhoidossa, kuten vedenkäsittelyssä. Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) kymmenellä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä noin 94 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia. Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalk kuuluu suomalaiseen Rettig Group -konserniin.

Yhtiön vastuullisuusraportti löytyy oheisesta linkistä.

//

Toiminta-alue: Lappeenranta, Parainen, Tytyri

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Anne Foley
etunimi.sukunimi@nordkalk.com
puh: +358 20 753 7101

Yritys lukuina 2017

• Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 3,1 miljoonaa tonnia kalkkikiveä: Lappeenranta 1,37, Parainen 1,33 ja Tytyri 0,22 miljoonaa tonnia kalkkikiveä
• Kokonaislouhinta: 4,5 miljoonaa tonnia (malmi 69,7 %, sivukivi 30,3 %)
• Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
• Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
• Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 412 hehtaaria, Parainen 254,4 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: Nordkalk Suomi 71,5 hehtaaria
• Omien työntekijöiden määrä: Nordkalk Suomi 388 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Parainen 31 %, Lappeenranta 36 %, Lohja 19 %, Turku 14 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: Lappeenranta 25 henkilöä, Parainen 12 henkilöä, Tytyri 2 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 17,6 miljoonaa euroa
• Maksettu yhteisövero: 122 104 euroa

Tietoa malminetsinnästä

Ympäristö

• Sijainti luonnonsuojelualueella*: on
• Ympäristöjohtamisjärjestelmä**: on
• Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen), vain Lappenrannassa: on
• Mittaukset pölylle: on
• Mittaukset melulle: on
• Mittaukset tärinälle: on
• Ympäristöriskien arviointi:
• Poikkeamia ympäristöluvasta (2017): ei
• Ympäristövakuudet olemassa: on
• Sulkemissuunnitelma kaivokselle: on
• Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: on

Keskeiset tunnusluvut:

Lappeenranta

• Sivukiven määrä: 537025 t ja rikastushiekan määrä 146247 t
• Sivukiven hyödynnys: 69,8 %
• Rikastushiekan hyödynnys: 10,1%  (131523 t läjitetty myöhempää käyttöä varten)
• Polttoaineiden kulutus: 13,8 GWh
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): 27,7 GWh (sisältää rikastamot)
• Vedenkulutus: 0,2 miljoonaa m3. Alueelle tulee 1,6 miljoonaa m3 vettä ja saman verran johdetaan takaisin luontoon. Rikastamoilla käytetään suljetussa kierrossa prosessivettä noin 6 miljoonaa m3.
• Patojen määrä kaivosalueella: 1 kpl (luokka 2)
• Toiminta-alueella tiedossa olevien uhanalaisten lajien määrä: 4 kasvilajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg

Parainen

• Ulkomailta tuotu kalkkikivimäärä: 89 959 t
• Sivukiven määrä: 698 730 t
• Sivukiven hyödynnys: 76 %
• Polttoaineiden kulutus: 8,6 GWh (uusiutumattomia 100 %).
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö):
• sähkö 8,2 GWh (uusiutuvaa 30 %, uusiutumatonta 51 %, energialähde ei tiedossa 19 %)
• lämpö 0,4 GWh (kaukolämpö)
• Vedenkulutus: 0,001 miljoona m3. Kaivoksessa otetaan talteen noin miljoona m3 pohjavettä ja saman verran vettä palautetaan luontoon.
• Patojen määrä kaivosalueella: 0
• Toiminta-alueella tiedossa olevien uhanalaisten lajien määrä: 2 kasvilajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg

Tytyri

• Sivukiven määrä: 6 421 t
• Sivukiven hyödynnys: 100 %
• Polttoaineiden kulutus: 1,05 GWh
• Muu energian kulutus:
• sähkö 4,3 GWh
• Vedenkulutus: Kaivoksesta otetaan talteen n. 1,1 miljoonaa m3 pohjavettä, josta 0,62 miljoonaa m3 myydään raakavettä kaupungille, omaan käyttöön 0,02 miljoonaa m3 ja 0,48 miljoonaa m3 johdetaan takaisin luontoon.
• Patojen määrä kaivosalueella: 0
• Toiminta-alueella tiedossa olevien uhanalaisten lajien määrä: 4 kasvilajia
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg

Henkilöstö ja turvallisuus

• Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
• Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on
• Henkilöstön koulutussuunnitelma: on
• Tasa-arvosuunnitelma: on
• Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: ei
• Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
• Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
• Oma pelastusyksikkö: ei

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2017

• Koulutuspäivät keskimäärin: 1,5 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,9 %
• Tapaturmataajuus: Nordkalk Suomi 5,8; Nordkalk-konserni 7,6 / miljoona työtuntia
• Työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä, 6:4 järjestelmä, keskeytymätön 2-vuorojärjestelmä

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan, mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan ja konserttien järjestämisen kaivosalueilla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana. Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.

Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, hyödynnetään täyttämällä ne asiakkailta tulevalla loppusijoitettavalla voimalaitostuhkalla, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää. Yritys on tehnyt siirtoistutuksen (Vimpelissä 2012, Ketokatkero). Lappeenrannassa tehtiin v. 2012-2013 ympäristövaikutusarviointi läjitysalueiden mahdollisesta laajentamisesta. Prosessi saatiin päätökseen syksyllä 2016, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi kaivoksen ympäristöluvasta tehdyn valituksen, mikä tarkoittaa, että Nordkalk sai oikeuden olemassa olevan läjitysalueen korottamiseen ja laajentamiseen sekä uuden läjitysalueen perustamiseen. KHO:n päätöksellä ei toistaiseksi ole ollut vaikutusta toimintaan, koska uusille läjitysalueille ei ole ollut tarvetta; useiden infraprojektien ansiosta Lappeenrannassa on hyödynnetty lähes kaikki sivukivi. KHO:n päätös kuitenkin varmistaa toiminnan jatkon myös siinä tapauksessa, että sivukiveä joudutaan joskus tulevaisuudessa läjittämään.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa.
• Järjestää naapuri-iltoja, avoimien ovien tapahtumia (European Minerals Day), tutustumiskäyntejä koululaisille ja opiskelijoille
• Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille.
• Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia
• Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt sen käsittelylle
• Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat paikallislehti, vuosiraportti, internetsivut, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut)

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (mm. Suomen ympäristökeskuksen ja Åbo Akademin kanssa)
• Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa
• Kymijärvihanke järven alusveden fosforin poistamiseksi (mm. Helsingin yliopiston kanssa)
• NP-Harvest: ravinteiden talteenoton mahdollisuuksia ja teknologiaa nestemäisistä jätevirroista (mm. Aalto-yliopiston kanssa)
• Resurssikontti 2 -hanke: laivakonttiin rakennetaan jätevedenpuhdistamo, jonka tehtävänä on tuottaa puhdasta vettä ja ottaa jätevedestä talteen ravinteet ja hiilijae (mm. VTT:n kanssa).
• Urban infra revolution -hanke: metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitellään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali korvaamaan betonia (mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa)