Kuvaus yrityksestä

Nordkalk-konserni on johtava kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja Pohjois-Euroopassa. Yhtiöllä on toimintaa kymmenessä maassa yli 30 paikkakunnalla. Suomessa toimii emoyhtiö Nordkalk Oy Ab, joka louhii kalkkikiveä (kalsiittia) kymmenellä paikkakunnalla. Kaivoksista suurimmat ovat Paraisten ja Lappeenrannan avolouhokset sekä Tytyrin maanalainen kaivos Lohjalla. Lappeenranta, Parainen ja Tytyri edustavat yhteensä noin 95 prosenttia Nordkalkin kalkkikiven tuotannosta Suomessa. Kalkkikiven ohella Nordkalk louhii sivukiveä ja Lappeenrannassa myös wollastoniittia. 

Kaikki kolme kaivosta ovat olleet toiminnassa yli sata vuotta. Kaivostoiminnan lisäksi Nordkalkilla on poltetun ja sammutetun kalkin tuotantoa, jota ei käsitellä tässä raportissa. Nordkalkin omistaa brittiläinen SigmaRoc PLC. 

Yhtiön vastuullisuusraportti löytyy oheisesta linkistä: https://www.nordkalk.com/sustainability/  

//

Toiminta-alue: Lappeenranta, Parainen, Tytyri

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Hanne Mäkelä
050 385 8670
hanne.makela@nordkalk.com

Yritys lukuina 2021

• Tuotantomäärä: Nordkalk Suomi yhteensä 3 miljoonaa tonnia kalkkikiveä ja wollastoniittia (Lappeenranta 1,4, Parainen 1,2 ja Tytyri 0,2 miljoonaa tonnia)
• Kokonaislouhinta: 4,1 miljoonaa tonnia (kalkkikivi 73 % / sivukivi 27 %)
• Raportoidut malmivarat: Ei raportoitu.
• Raportoidut mineraalivarannot: Ei raportoitu.
• Toiminnan aloitusvuosi: 1897 (Tytyri), 1898 (Parainen), 1910 (Lappeenranta)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: Lappeenranta yli 50 vuotta, Parainen 20-30 vuotta, Tytyri 30-50 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: Lappeenranta 450 hehtaaria, Parainen 254 hehtaaria, Tytyri 94 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: -
• Omien työntekijöiden määrä: 322 (sisältää Suomen Karbonaatti Oy)
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Lohja 13 %, Turku 5 %, Parainen 24 %, Lappeenranta 27 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 35 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 20 807 064 euroa
• Maksettu yhteisövero: 2 774 782 euroa

Tietoa malminetsinnästä

Ympäristö

• Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 553 400 € 
• Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 328 000 € 

Keskeiset tunnusluvut:

Lappeenranta 

• Kaivannaisjätteiden määrä: Sivukivi 581 298 t ja rikastushiekka 206 445 t 
• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Sivukivi 38 % ja rikastushiekka 10 %  
• Polttoaineiden kulutus: 17,14 GWh 
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Sähkö 29,8 GWh ja lämpö 0,820 GWh 
• Energian kulutuksen tavoite:  Tavoite -1.0%, 2021 saavutettiin vain -0,3% (koko Nordkalk) 
• Kaivoksen CO2-päästöt: 4 611 tonnia 
• Vedenkulutus: 0,43 Mm3 (0 %) 
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 1,19 Mm3 
• Patojen määrä kaivosalueella: 1 kpl (luokka 2) 
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 2 kasvilajia 
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 267 tonnia (rikastamo) 
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Uhanalaisen Aavekämmekän (Ghost Orchid) kalkitushoitoa ja seurantaa lähialueella. 

 Parainen 

• Kaivannaisjätteiden määrä: Sivukivi 625 135 t 
• Kaivannaisjätteiden hyötykäyttö: Sivukivi 65 % 
• Polttoaineiden kulutus: 9,63 GWh 
• Muu energian kulutus: Sähkö 9,92 GWh, kaukolämpö 0,31 GWh 
• Energian kulutuksen tavoite:  Tavoite -1.0%, 2021 saavutettiin vain -0,3% (koko Nordkalk) 
• Kaivoksen CO2-päästöt: 2 596 tonnia 
• Vedenkulutus: 0,002 miljoonaa m3 (100%) 
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 0,9 Mm3 
• Patojen määrä kaivosalueella: 0 kpl 
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 2 kasvilajia 
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg 
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: – 

Tytyri 

• Kaivannaisjätteiden määrä: 9171 t 
• Kaivannaisjätteiden hyötykäyttö: 100 % 
• Polttoaineiden kulutus: 0,92 GWh 
• Muu energian kulutus: Sähkö 3,93 GWh 
• Energian kulutuksen tavoite:  Tavoite -1.0%, 2021 saavutettiin vain -0,3% (koko Nordkalk) 
• Kaivoksen CO2-päästöt: 232 tonnia 
• Vedenkulutus: 0.013 Mm3 (100%) 
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 0,56 Mm3 luontoon palautettu, 0,54 Mm3 kaupungin käyttöön puhtaana juomavetenä 
• Patojen määrä kaivosalueella: 0 kpl 
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 4 kpl, sammaleita ja jäkälää 
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: 0 kg 
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: Nordkalk osallistuu Lohjan kaupungin hoitosuunnitelman tekemiseen Tytyrin avolouhoksen länsipuolen alueelle. 

Henkilöstö ja turvallisuus

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

• Koulutuspäivät keskimäärin: n. 1 päivää/henkilö 
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,79% 
• Poissaoloon johtaneet tapaturmat: Suomi (LTA1) 3,6 ja koko Nordkalk 4,9 
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: päivätyö (työaikajoustot: liukuva työ ja joustotyöaika), kaksivuorotyö, keskeytymätön kaksivuorotyö, keskeytyvä kolmivuorotyö, keskeytymätön kolmivuorotyö. 
• Sukupuolijakauma: miehet 83%, naiset 17% (blue collar (194): 2% naisia, white collar (128): 41% naisia9 

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kaivostoiminta työllistää sekä suoraan että välillisesti paikkakuntalaisia, joko urakoitsijoina tai palveluiden tuottajina. Kaivoksien yhteydessä harjoitetaan liiketoimintaa hyödyntäen vanhoja kaivostiloja, esimerkiksi museo- ja ravintolatoimintaa sekä hissitekniikan kehittämistä. Toiminta on jatkunut yli 100 vuotta, joten kaivosalueet ovat mukautuneet osaksi paikallista yhteisöä. 

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan kaivostoiminnalla ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Yritys on kunnostanut näköalapaikan ja uudet kuntoportaat Paraisilla sekä mahdollistanut kaivosmuseon toiminnan Lohjalla.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Kaikki sivukivi pyritään myymään, jotta sitä ei tarvitsisi läjittää. Läjitetyt sivukivikasat maisemoidaan ympäristöluvan mukaisesti kaivostoiminnan aikana.
Viranomaisten toivomuksesta on myös jätetty maisemoimatta alueita, mikä mahdollistaa kalkinsuosijakasvien ja -eliöstön sijoittumisen alueelle muodostuneisiin uusympäristöihin.
Maanalaisia louhoksia, joissa louhinta on lopetettu, voidaan hyödyntää voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana, mikä vähentää maanpäällisen läjityksen määrää.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa 
• Naapuri-illat, avoimien ovien tapahtumat, tutustumiskäynnit koululaisille ja opiskelijoille (rajoitettu vuonna 2021 Covid 19-pandemian vuoksi) 
• Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille ja opiskelijoille 
• Yritys tukee erilaisia paikallisia yhdistyksiä ja tempauksia/tapahtumia 
• Kanava sidosryhmien palautteille on olemassa ja käytännöt niiden käsittelylle 
• Yrityksen tärkeimmät sidosryhmäviestinnän kanavat ovat nettisivut ja sosiaalisen median kanavat, paikallislehdet, vastuullisuusraportti, kirjeet ja tapahtumat (avoimet ovet, vierailut) 

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• CircVol ja CircVol 2 -hanke: suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa (mm. Turku Science Parkin kanssa)
• Urban Infra Revolution -hanke: metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja yhdistämällä kehitellään uusi kestävän kehityksen mukainen materiaali korvaamaan betonia (mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa)
• UUMA3-ohjelma: Uusiomaarakentaminen osana kiertotaloutta
• 3C-klusteri – Circular Materials and Solutions for Construction Industry (mm. Turku Science Parkin kanssa)
• Alinenjärven kunnossapito kalkitsemalla, yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa