2020 Outokumpu Chrome Oy

Kuvaus yrityksestä

Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on EU:n ainoa kromikaivos. Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kaivoksen tehtävänä on tuottaa kromirikasteita raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromin sisältämä kromi tekee Torniossa valmistettavasta teräksestä ruostumatonta.

Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana noin 200 metrin syvyyteen asti. Vuonna 2003 aloitettiin maanalainen louhinta ja vuodesta 2005 on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta.
Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan murskaamolle, mistä murskattu malmi nostetaan nostokuilun kautta maanpäälliseen rikastusprosessiin.

Rikastamolla esimurskattu malmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Ensin malmi murskataan edelleen. Palarikastamolla malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste. Hienorikastamolla malmi jauhetaan tankomyllyllä ja rikastetaan ominaispainoon perustuvilla spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Rikasteet kuljetetaan kuorma-autoilla Tornion ferrokromitehtaalle. Hienorikastamolta rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan läjitettäväksi rikastushiekka-altaaseen, mistä kiintoaineista puhdistettu vesi pumpataan selkeytysaltaiden kautta takaisin rikastamolle prosessivedeksi.

Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä sekä kaivos- ja rikastusprosessin  prosessiveden suljetusta vesikierrosta.

Vuoden 2017 lopulla alkanut Kemin kaivoksen syventämiseen tähtäävä DeepMine-projekti on jatkunut. Projektin tavoitteena on laajentaa Kemin kaivoksen maanalainen kaivostoiminta 500 metrin syvyydestä uudelle, lähes 1000 metrin päätasolle. Investoinnilla varmistetaan turvallinen, kannattava ja pitkäaikainen moderni laajamittainen kaivosprosessi ja rikastamon tuotanto. DeepMine-projektin budjetti on n. 280 miljoonaa euroa ja suunniteltu käyttöönottoajankohta 2022 lopussa. Rakennettavan uuden nostokoneen kapasiteetti on suunniteltu olevan 3,3 miljoonaa tonnia malmia. Vuoden 2020 aikana merkittävimpiä töitä ovat olleet nostotornin ja maanalaisen malmilinjan rakentamiseen liittyvät työt, louhintatöiden loppuunsaattaminen sekä uusien ilmanvaihtonousujen käyttöönotto lämmityslai-toksineen (LNG). Nostotorni saavutti harjakorkeutensa keväällä 2020 ja kuilun pohja syvyytensä 1084 metriä.

Linkki yhtiön vastuullisuusraporttiin

//

Toiminta-alue: Keminmaa

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

palaute.keminkaivos@outokumpu.com

Yritys lukuina 2020

  • Tuotantomäärä: palarikaste 313 716 tonnia ja hienorikaste 817 620 tonnia
  • Kokonaislouhinta: 4,819 miljoonaa tonnia (märkätonnit)
  • Raportoidut malmivarat: 33,3 Mt (Cr2O3 24,9%) (PERC-koodi)
  • Raportoidut mineraalivarannot: 130,9 miljoonaa tonnia (Cr2O3 28,9%) (PERC-koodi)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1968
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 30-50 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 990 hehtaaria (sis. apualueet)
  • Malminetsintäalueen pinta-ala: -
  • Omien työntekijöiden määrä: 231 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kemi 46 %, Keminmaa 21 %, Tornio 19 % ja muut 14 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 384 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: Ei raportoida erikseen, vaan sisältyy Outokummun ferrokromiliiketoiminta-alueen raportointiin
  • Maksettu yhteisövero: Ei raportoida. Sisältyy laajempaan Outokummun raportointiin.

Tietoa malminetsinnästä

  • Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: Nuottijänkä (1 kpl) ja 454 ha
  • Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: –
  • Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: –
  • Valituksen alaisia malminetsintälupia : –
  • Malminetsintäkairaus: –
  • Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: –

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:
On Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella* x
Ympäristöjohtamisjärjestelmä** x
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen) viimeisin vuonna 2009, meneillään YVA-ohjelma x
Mittaukset pölylle x
Mittaukset melulle x
Mittaukset tärinälle x
Ympäristöriskien arviointi tehty x
Poikkeamia ympäristöluvasta (2020)*** x
Sulkemissuunnitelma kaivokselle x
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa x
*Osittain soidensuojeluohjelma-alueella SSO120497 Elijärvenviia. Suojelualue on tullut kaivoksen jälkeen * *EN ISO 9001:2015 ja EN ISO 14001:2015 -standardien mukaisesti *** 1 kpl
  • Ympäristölupa myönnetty: Kemin kromiittikaivoksen ja rikastamon ympäristö- ja vesitalouslupa sekä toiminnan aloittamislupa, Lupapäätös Nro 125/20/1 (Dnro PSAVI/121/04.08/2019), 27.12.2010.
  • Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 8 978 477 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 100 000 €
  • Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: –

Keskeiset tunnusluvut:

  • Kaivannaisjätteen määrä: sivukivi 1,6 Mt, rikastushiekka 1 Mt, palakivi 0,26 Mt
  • Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: sivukivi 100%, palakivi 95%
  • Polttoaineiden kulutus: 0,44 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 100,6 GWh (ydinvoima 67%, uusiutuvat energialähteet 21%, fossiiliset energialähteet 12%), lämpö 11 GWh
  • Energian kulutuksen tavoite:
  • Kaivoksen CO2-päästöt: 24152 tonnia CO2 ja 0,01 tonnia CO2/malmitonni
  • Vedenkulutus: Rikastamon prosessivedenotto on 2,57 miljoonaa m3 (josta 0,088 miljoonaa m3 raakavettä kaivosalueen ulkopuolelta, eli 3,4 %)
  • Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 1,91 Mm3,
  • Patojen määrä kaivosalueella: 7 kpl (luokka 2), 1 kpl (luokka 1)
  • Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä:
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: ei käytetä
  • Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: kalanistutukset vuosittain Kemin edustan merialueelle, kaivosalueella runsaasti linnunpönttöjä

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:
On Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:  x
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:  x
Henkilöstön koulutussuunnitelma:  x
Tasa-arvosuunnitelma:  x
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:  x
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:  x
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:  x
Oma pelastusyksikkö:  x
*Kemin kaivoksella on käytössä työterveys ja -turvallisuus järjestelmä, joka mukailee ISO45001-standardia, sitä ei ole sertifioitu

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

  • Koulutuspäivät keskimäärin: 1,22 päivää/henkilö/vuosi
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): YTD 4,1 %
  • Tapaturmataajuus: LTI 0,0; TRI 1,5
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 sekä 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, urakoitsijat, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä ympäristöjär-jestöt ja yhdistykset on tunnistettu yrityksen keskeisiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Tuettu metsäautotien rakentamisia ja kunnostamisia kaivosalueen lähialueella.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Ei ole.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Jätehuoltosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota sivukivialueen maisemointiin.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Perinteisesti Kemin kaivos järjestää naapuripäivät (1-2 kertaa vuodessa), joissa esitellään kaivoksen toimintaa ja käydään avointa keskustelua. Vuonna 2020 Covid-19 vuoksi ei ole voitu järjestää naapuripäiviä.
  • Yhteistyö oppilaitosten kanssa jatkuvaa, työharjoittelut, koulutukseen osallistuminen, kaivosvierailut, kumppanuussopimukset. Onnistuttu tuomaan oppilaitoksille käytännönläheisyyttä koulutukseen.
  • Sidosryhmien kanssa yhteydenpitoa liittyen YVA-ohjelmaan sekä järjestettiin YVA-ohjelman yleisötilaisuus
  • Kuntien hallinnot vierailleet (1-3 kertaa vuodessa). Tehty kaivostoimintaa tunnetuksi päättäjille.
  • Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on toimivaa ja suhtautuminen on kaivostoimintaan yhteistyökykyistä ja neutraalia.
  • Luonnon monimuotoisuus on huomioitu ylläpitämällä lintuharrastajien kanssa yhteistyösopimusta kaivosalueella tapahtuvaan lintujen tarkkailuun, mahdollistettu lintuharrastajien retki
  • Yritys tukee muun muassa paikallista koulutusta, nuorisotyötä, urheilu- ja harrastustoimintaa, ympäristö- ja kulttuuritoimintaa sekä työntekijöidensä perheiden vapaa-ajantoimintaa
  • Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Kemin kaivos osallistui muun muassa Oulun HybArkt-hankkeeseen (passiiviset puhdistus-ratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen) sekä Circlab (Ravinteiden kierrätyksen ja tulevaisuuden teknologioiden demonstraatioympäristö)
• Kaivoksella testattiin pilot-mittakaavaista hakereaktoria typenpoistoon sekä aloitettiin MBBR-laitteiston pilotointi kaivosvesien typenpoistoon liittyen.
• Tarjottiin Teollisuuden Vesi Oy:lle mahdollisuus testata vedenpuhdistusta kalvotekniikalla kaivoksen alueella.
• Kemin kaivoksen alueella tutkittiin Tapojärvi Oy:n toimesta sellupohjaisen pölynsidonta-tuotteen soveltuvuutta pölynhallintaan sekä kaivoksessa että maanpäällisellä alueella.
• Geofysikaalisten lentomittausten uudelleen käsittelyä tehtiin GTK:n kanssa

Jaa Facebookissa

Jaa Twitterissä