Kuvaus yrityksestä

Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.

Yhtiö on sitoutunut ottamaan kaivosvastuujärjestelmän käyttöön.

Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromitehtaan tuotteena syntyvän ferrokromin sisältämä kromi tekee Tornion terästehtaalla valmistettavasta teräksestä ruostumatonta.

Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana ja avolouhinnalla päästiinkin noin 200 metrin syvyyteen. Vuonna 2003 aloitettiin maanalainen louhinta ja vuodesta 2005 on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta. Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut yksittäiset louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan maanalaiselle murskaamolle, mistä murskattu malmi nostetaan nostokuilun kautta maanpäälliseen rikastusprosessiin.

Rikastamolla esimurskattu malmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Ensin malmi murskataan edelleen jatkoprosessia varten. Palarikastamolla malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste. Hienorikastamolla malmi jauhetaan tankomyllyllä ja rikastetaan ominaispainoon perustuvilla spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Rikasteet kuljetetaan kuorma-autoilla Tornion ferrokromitehtaalle. Hienorikastamolta rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan läjitettäväksi rikastushiekka-altaaseen, mistä kiintoaineista puhdistettu vesi pumpataan selkeytysaltaiden kautta takaisin rikastamolle prosessivedeksi.

Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta prosessiveden suljetusta vesikierrosta.

//

Toiminta-alue: Keminmaa

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Samuli Nikula
samuli.nikula@outokumpu.com
040 536 4023

Yritys lukuina 2019

• Tuotantomäärä: Palarikaste 341 008 tonnia, hienorikaste 842 854 tonnia.
• Kokonaislouhinta: 4,819 miljoonaa tonnia (märkätonnit)
• Raportoidut malmivarat: 35,2 miljoonaa tonnia (Cr2O3 25,5%) (FRB-standardi & JORC-koodi)
• Raportoidut mineraalivarannot: 122,3 miljoonaa tonnia (Cr2O3 29,7%) (PERC-koodi)
• Toiminnan aloitusvuosi: 1968
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 30-50 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 990 hehtaaria (sis. apualueet)
• Malminetsintäalueen pinta-ala: -
• Omien työntekijöiden määrä: 235 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kemi 46,4 %, Keminmaa 20,9 %, Tornio 18,7 %, Tervola 4,3 %, Simo 1,7 %, Rovaniemi 1,3 %, Oulu 3,4 %, muut yhteensä 3,4 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 371 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: Ei raportoitu
• Maksettu yhteisövero: Ei raportoitu

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

• Sijainti luonnonsuojelualueella*: kyllä
• Ympäristöjohtamisjärjestelmä**: kyllä
• Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen): kyllä, viimeisin v. 2009
• Mittaukset pölylle: kyllä
• Mittaukset melulle: kyllä
• Mittaukset tärinälle: kyllä
• Ympäristöriskien arviointi tehty: kyllä
• Poikkeamia ympäristöluvasta (2015): 0
• Ympäristövakuudet olemassa: kyllä
• Sulkemissuunnitelma kaivokselle: kyllä
• Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: kyllä.

* Osittain soidensuojeluohjelma-alueella SSO120497 Elijärvenviia. Suojelualue on tullut kaivoksen jälkeen. ** Sertifiointi EN ISO 9001:2015 ja EN ISO 14001:2015 -standardien mukaisesti.

Keskeiset tunnusluvut:

2019

• Kaivannaisjätteen määrä: 22 488 tonnia (sivukivikasat kasvoivat)
• Rikastushiekka: 1 006 590 tonnia, palakivi: 0 (kaikki palavakivi hyödynnettiin alueella)
• Sivukiven hyödynnys: Noin 98,9 % sivukivestä hyödynnettiin louhostäytössä. Sivukiveä louhittiin 2,21 Mt ja siitä 2,19 Mt hyödynnettiin täytössä ja sivukivikasat kasvoivat noin 22,488 tonnia (märkätonnit).
• Polttoaineiden kulutus: diesel 16 626 295 MJ, kevyt polttoöljy 172 645 525 MJ, nestekaasu 52 243 994 MJ.
• Kaivoksen CO2-päästöt (liikkuva kalusto, lämpö, sähkö, rikastekuljetukset, räjähdysaineet): 27 040 tonnia.
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 95,8 GWh (ydinvoima 67%, uusiutuvat energialähteet 21%, fossiiliset energialähteet 12%), lämpö 11 GWh (kaukolämpö ja höyry)
• Vedenkulutus: 2,74 miljoonaa m3 (josta 0,03 miljoonaa m3 raakavettä)
• Patojen määrä kaivosalueella: 7 kpl (luokka 2), 1 kpl (luokka 1)

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

• Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
• Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on
• Henkilöstön koulutussuunnitelma: on
• Tasa-arvosuunnitelma: on
• Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: on
• Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
• Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
• Oma pelastusyksikkö: on.

* Ei sertifioitu, sovelletaan urakoitsijoihin

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2019

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 2,3 päivää/henkilö/vuosi, ei sisällä turvallisuuskoulutuksia.
• Tapaturmataajuus: LTI: 1,6; TRI: 3,2
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 sekä 12 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, urakoitsijat, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä ympäristöjärjestöt ja yhdistykset on tunnistettu yrityksen keskeisiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Yritys on tukenut metsäautotien rakentamista kaivosalueen lähialueelle. Yritys maksoi vuonna 2019 louhintakorvausta maanomistajille 156 042 euroa.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Ei ole.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Jätehuoltosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota sivukivialueen maisemointiin.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Naapuripäivät (1-2 kertaa vuodessa), joissa esitelty kaivoksen toimintaa ja käyty keskusteluja. Onnistuttu tekemään kaivosta tutuksi.
• Yhteistyö oppilaitosten kanssa jatkuvaa, työharjoittelut, koulutukseen osallistuminen. Onnistuttu tuomaan oppilaitoksille käytännönläheisyyttä koulutukseen.
• Kuntien hallinnot vierailleet (1-3 kertaa vuodessa). Tehty kaivostoimintaa tunnetuksi päättäjille.
• Luonnon monimuotoisuus huomioitu ylläpitämällä lintuharrastajien kanssa yhteistyösopimusta kaivosalueella tapahtuvaan lintujen tarkkailuun.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• Kemin kaivos osallistui Oulun HybArkt-hankkeeseen (passiiviset puhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen).