Kuvaus yrityksestä

Kemin kaivos on Outokumpu Oyj:n tytäryhtiön Outokumpu Chrome Oy:n omistama kaivos, joka sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Keminmaan kunnan alueella, Elijärvellä. Kemin kaivos on ainoa kromikaivos Euroopan unionin alueella.

Yhtiö on sitoutunut ottamaan kaivosvastuujärjestelmän käyttöön.

Kaivos on osa Outokummun omistamaa integroitua ferrokromin ja ruostumattoman teräksen valmistusketjua Kemi-Tornion alueella. Kemin kaivoksen tehtävänä pitkässä tuotantoketjussa kromimalmista ruostumattomaksi teräkseksi on tuottaa kromimalmista tehtyjä kromirikasteita Torniossa sijaitsevan ferrokromitehtaan raaka-aineeksi ferrokromin valmistusta varten. Ferrokromitehtaan tuotteena syntyvän ferrokromin sisältämä kromi tekee Tornion terästehtaalla valmistettavasta teräksestä ruostumatonta.

Kemin kaivos avattiin vuonna 1968, vajaa kymmenen vuotta malmin löytymisen jälkeen. Kromimalmia louhittiin vuoteen 2005 asti avolouhintana ja avolouhinnalla päästiinkin noin 200 metrin syvyyteen. Vuonna 2003 aloitettiin maanalainen louhinta ja vuodesta 2005 on kaikki malmi louhittu maanalaisesta kaivoksesta. Malmin louhinta on aloitettu tasolta 500, josta edetään ylöspäin kohti avolouhoksen pohjaa. Tyhjäksi louhitut yksittäiset louhokset täytetään sivukivellä. Louhoksista malmi kuljetetaan maanalaiselle murskaamolle, mistä murskattu malmi nostetaan nostokuilun kautta maanpäälliseen rikastusprosessiin.

Rikastamolla esimurskattu malmi rikastetaan pala- ja hienorikasteeksi. Ensin malmi murskataan edelleen jatkoprosessia varten. Palarikastamolla malmista erotetaan raskasväliaine-erotuksella palarikaste. Hienorikastamolla malmi jauhetaan tankomyllyllä ja rikastetaan ominaispainoon perustuvilla spiraalierottimilla hienorikasteeksi. Rikasteet kuljetetaan kuorma-autoilla Tornion ferrokromitehtaalle. Hienorikastamolta rikastusprosessissa syntyvä rikastushiekka pumpataan läjitettäväksi rikastushiekka-altaaseen, mistä kiintoaineista puhdistettu vesi pumpataan selkeytysaltaiden kautta takaisin rikastamolle prosessivedeksi.

Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat vähäiset johtuen oksidisen kromimalmin liukenemattomuudesta, painovoimaan perustuvasta kemikaalittomasta rikastusmenetelmästä ja koko kaivos- ja rikastusprosessin kattavasta prosessiveden suljetusta vesikierrosta.

//

Toiminta-alue: Keminmaa

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Samuli Nikula
samuli.nikula@outokumpu.com
040 536 4023

Yritys lukuina 2017

• Tuotantomäärä: Palarikaste 292 788 tonnia, hienorikaste 679 240 tonnia.
• Kokonaislouhinta: 3,325 miljoonaa tonnia
• Raportoidut malmivarat: 36,802 miljoonaa tonnia (Cr2O3 25,9%) (FRB-standardi & JORC-koodi)
• Raportoidut mineraalivarannot: 111,974 miljoonaa tonnia (Cr2O3 29,8%) (FRB-standardi & JORC-koodi)
• Toiminnan aloitusvuosi: 1968
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 30-50 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 990 hehtaaria (sis. apualueet)
• Malminetsintäalueen pinta-ala: -
• Omien työntekijöiden määrä: 209 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kemi 46%, Keminmaa 24%, Tornio 17%, Tervola 4%, Rovaniemi 0 %, Simo 1%, muut yhteensä 8%
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 320 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: Ei raportoitu
• Maksettu yhteisövero: Ei raportoitu

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

• Sijainti luonnonsuojelualueella*: kyllä
• Ympäristöjohtamisjärjestelmä**: kyllä
• Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen): kyllä, viimeisin v. 2009
• Mittaukset pölylle: kyllä
• Mittaukset melulle: kyllä
• Mittaukset tärinälle: kyllä
• Ympäristöriskien arviointi tehty: kyllä
• Poikkeamia ympäristöluvasta (2015): ei
• Ympäristövakuudet olemassa: kyllä
• Sulkemissuunnitelma kaivokselle: kyllä
• Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: kyllä.

* Osittain soidensuojeluohjelma-alueella SSO120497 Elijärvenviia. Suojelualue on tullut kaivoksen jälkeen. ** Sertifiointi EN ISO 9001:2015 ja EN ISO 14001:2015 -standardien mukaisesti.

Keskeiset tunnusluvut:

2017

• Kaivannaisjätteen määrä: –111 000 t (sivukivikasat pienenivät)
• Rikastushiekka: 784 575 tonnia, palakivi: 49 917 tonnia
• Sivukiven hyödynnys: 100% louhitusta sivukivestä hyödynnettiin kaivostäytössä ja lisäksi maanpäällisestä sivukivikasasta hyödynnettiin kiveä täytössä.
• Polttoaineiden kulutus: diesel 9 693 000 MJ, kevyt polttoöljy 93 532 000 MJ, nestekaasu 810 tonnia
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 74,3 GWh (ydinvoima 35%, muu 56%), lämpö 12,3 GWh (26% öljy, muu 74%)
• Vedenkulutus: 2,47 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 0,06 miljoonaa m3)
• Patojen määrä kaivosalueella: 7 kpl (luokka 2), 1 kpl (luokka 1)

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

• Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
• Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut Henkilöstön koulutussuunnitelma: on
• Tasa-arvosuunnitelma: on
• Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: on
• Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
• Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
• Oma pelastusyksikkö: on.

* Ei sertifioitu, sovelletaan urakoitsijoihin

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2017

• Koulutuspäivät keskimäärin vuodessa: 1,8 päivää/henkilö
• Tapaturmataajuus: LTI: 1,3; TRI: 8,1
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivostoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Viranomaiset, kunta, paikallismedia, lähiseudun asukkaat ja maanomistajat, oppilaitokset, urakoitsijat, palveluntarjoajat ja tarveainetoimittajat sekä ympäristöjärjestöt ja yhdistykset on tunnistettu yrityksen keskeisiksi sidosryhmiksi ja huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Ei ole. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi istutetaan vuosittain 6 000 kuhaa Kemin edustan merialueelle.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Jätehuoltosuunnitelmassa on kiinnitetty huomiota sivukivialueen maisemointiin.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Naapuripäivät (1-2 kertaa vuodessa), joissa esitelty kaivoksen toimintaa ja käyty keskusteluja. Onnistuttu tekemään kaivosta tutuksi.
• Yhteistyö oppilaitosten kanssa jatkuvaa, työharjoittelut, koulutukseen osallistuminen. Onnistuttu tuomaan oppilaitoksille käytännönläheisyyttä koulutukseen.
• Kuntien hallinnot vierailleet (1-3 kertaa vuodessa). Tehty kaivostoimintaa tunnetuksi päättäjille.