Kuvaus yrityksestä

Pyhäsalmen kaivos on maanalainen kaivos Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Sen omistaa kanada- lainen First Quantum Minerals Ltd. Pyhäsalmen kaivoksen malmi louhitaan 1 050-1 410 m syvyydestä kallioperästä. Malmi sisältää noin 3 % kuparikiisua (CuFeS2), 4 % sinkkivälkettä (ZnS) ja 66 % rikkikiisua (FeS2). Vuosittain louhitaan ja rikastetaan noin 1,4 miljoonaa tonnia malmia.

//

Toiminta-alue: Pyhäjärvi

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Raija Urpelainen
raija.urpelainen@fqml.com
(08) 769 6111

Yritys lukuina 2016

• Tuotantomäärä: Yhteensä 580 857 tonnia: kuparirikaste (Cu) 52 050 tonnia, sinkkirikaste (Zn) 380327 tonnia, pyriitti (FeS2) 490 480 tonnia.
• Kokonaislouhinta: 1,4 miljoonaa tonnia (malmi 97 %, sivukivi 3 %). Lisäksi kaivostäyttöön ja teiden kunnossapitoon otettiin erillisestä louhoksesta tarvekiveä yhteensä 0,6 miljoonaa tonnia.
• Raportoidut malmivarat: 3.381 miljoonaa tonnia (kupari 0.99 %, sinkki 1,74 %, rikki 41.09 %, kulta 0,4 g/t, hopea 13 g/t).
• Raportoidut mineraalivarannot: 9.858 miljoonaa tonnia (kupari 0,72 %, sinkki 0.87 %, rikki 42,1 %, kulta 0.4 g/t, hopea 13 g/t). Malmivarat sisältyvät mineraalivarantoihin.
• Toiminnan aloitusvuosi: 1957 (malminetsintä), 1962 (kaivostoiminta).
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 0-5 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 412 hehtaaria (97 % ostettu).
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 412 hehtaaria.
• Omien työntekijöiden määrä: 215 henkilöä.
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Pyhäjärvi 76 %, Nivala 6 %, Haapajärvi 3 %, Oulu 3 %.
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: Noin 50 henkilöä.
• Käyttökate EBITDA: 53,1 miljoonaa euroa.
• Maksettu yhteisövero: 9,47 miljoonaa euroa (Pyhäsalmi Mine Oy 2,07 miljoonaan euroa, Inmet Finland Oy 7,40 miljoonaa euroa).

Tietoa malminetsinnästä

Pyhäsalmi Mine Oy on tehnyt malminetsintää kaivoksen ympäristössä vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen Outokumpu Oy teki malminetsintää alueella alkaen jo 1957. Yrityksellä on voimassa olevia valtauksia ja malminetsintälupa-alueita yhteensä 453 hehtaaria (6 kappaletta): kaikki sijaitsevat kaivoksen lähialueilla Pyhäjärvellä. Pyhäsalmi Mine Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta sekä geofysikaalisia mittauksia. Syväkairausta tehtiin vuonna 2015 yhteensä 1,6 km. Yrityksellä ei ole valituksen alaisia malminetsintälupahakemuksia. Pyhäsalmi Mine OY:llä on lisäksi neljä muuta kaivospiiriä; Vuohtojoki (Kärsämäki), Hallaperä (Kiuruvesi), Rauhala (Ylivieska) ja Mullikkoräme (Pyhäjärvi). Näissä kaivospiireissä (yhteensä 143 h) ei tehty malminetsintätyötä vuonna 2016.

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

• Sijainti luonnonsuojelualueella: ei
• Ympäristöjohtamisjärjestelmä*: kyllä
• Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen): ei
• Mittaukset pölylle: kyllä
• Mittaukset melulle: kyllä
• Mittaukset tärinälle: tarvittaessa
• Ympäristöriskien arviointi tehty: kyllä
• Poikkeamia ympäristöluvasta (2016)**: kyllä
• Ympäristövakuudet olemassa: kyllä.

* Sertifiointi ISO 14001 -standardin mukaisesti. ** Lupapoikkeama liittyi veteen.

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 798 689 t (rikastushiekka 100 %). Tästä määrästä noin 41 % on pyriittipitoista rikastushiekkaa, joka tullaan rikastamaan myöhemmin ja noin 31 % hyödynnettiin kaivostäytössä (maanalaisten louhosten täyttö).
• Sivukiven hyödynnys: 100 % sivukivestä hyödynnetään
• Polttoaineiden kulutus: 6 GWh (uusiutumattomia 100 %). Ei sisällä lämmön tuotantoon käytettyä polttoainetta – jos se mukana, niin 9 GWh.
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): 81 GWh (uusiutuvaa 5,4 %, uusiutumatonta 3,5 %,lisäksi pörssisähköä, jolle alkuperäjakauma ei tiedossa 2016 osalta 91,1 %)
• Patojen määrä kaivosalueella: 3 kpl (luokka 1)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luovuttamien Hertta-Eliölajit -tietojärjestelmässä olevien uhanalaistietojen mukaan Pyhäsalmen kaivoksen alueella ei ole tehty uhanalaishavaintoja.
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: kuparisulfaatti 470 t, sinkkisulfaatti (12 %) 687 t, kuparikloridi 78 t, natriumsyanidi 9 t.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

• Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
• Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on
• Henkilöstön koulutussuunnitelma: on
• Tasa-arvosuunnitelma: on
• Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: on
• Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
• Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
• Oma pelastusyksikkö: on.

* Sertifiointi OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2016

• Koulutuspäivät keskimäärin: 2,5 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 5,6 %
• Tapaturmataajuus: 2,6 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet)
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: 1-vuorojärjestelmä, 2-vuorojärjestelmä, 3-vuorojärjestelmä, 8 tunnin työpäiväjärjestelmä, liukuva työaika, arkipäiväjärjestelmä (ma-pe), 6:4 järjestelmä (6 työtä, 4 vapaata).

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Avoimet ovet-tapahtuma kesällä 2016.
• Säännölliset tapaamiset kaupungin edustajien kanssa.
• Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja paikallisille koululaisille ja opiskelijoille.
• Rahallista tukea erilaisille paikallisille ja valtakunnallisille yhdistyksille ja tempauksille/tapahtumille.
• Kokoontumistilat Ruotasen kyläyhdistykselle sekä Ruotasen harrastekerhoille yms.
• Käytännöt sidosryhmien palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• CUPP (Center for Underground Physics in Pyhäsalmi) maanalaisen fysiikan tutkimuskeskus jatkoi toimintaansa kaivoksella mm. EMMA-kokeella, jossa tutkitaan kosmisia hiukkasia.
• Calliolab yhteistyö Pyhäjärven Kehitys Oy:n kanssa jatkui. Calliolabin tarkoituksena on saada kaivokseen erilaista tutkimus- ym. toimintaa kaivostoiminnan loputtua.
  Kaivoksen ja Pyhäjärven Kehitys Oy:n yhteistyöhankkeita ovat myös Kaivos Energiavarastona-selvitystyö, joka valmistui vuoden 2016 aikana sekä Data Center Kaivoksessa hanke, jossa tutkitaan mahdollisuuksia datakeskuksen sijoittamiseen kaivokseen/kaivosalueelle.
• Pyhäsalmi Mine Oy on ollut vuonna 2016 rahoittamassa myös seuraavia TEKESin Green Mining (Huomaamaton ja älykäs kaivos) ohjelman hankkeita/tutkimuksia– IMineWa (Intelligent Mine Water Management) projekti, jota vetää Lappeenrannan tekninen yliopisto. Projektin tarkoituksena on parantaa kaivosvesien hallintaa parantamalla/kehittämällä olemassa olevia teknologioita ja kehittää uusia teknologioita kaivosvesien käsittelyyn.
  – GEOSULF projekti, jota vetää Oulun yliopisto. Projektin tarkoituksena on löytää menetelmä, jolla käsiteltynä haitallisten aineiden liukeneminen estyy sulfidisista kaivannaisjätteistä.
• Pyhäsalmen kaivos on testannut pilot-mittakaavan kokeilla erilaisten materiaalien sopivuutta rikastushiekan peittoon.