Kuvaus yrityksestä

Sotkamo Silver konserni koostuu Sotkamo Silver AB -emoyhtiöstä ja sen täysin omistamasta tytäryhtiöstä Suomessa (Sotkamo Silver). Sotkamo Silver Oy:n hopeakaivos sijaitsee Sotkamossa noin 40 km Sotkamon kirkonkylältä kaakkoon Tipasjärven eteläpuolella. Sotkamo Silver Oy on perustettu 2006 ja sen suurimpia omistajia ovat Hexof Oy ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Vuoden 2021 lopussa yhtiöllä oli n. 20 000 osakkeen omistajaa.

Hopeakaivos hyödyntää Sotkamon Tipaksen hopeaesiintymää ja tuottaa hopea- ja kultapitoista lyijyrikastetta, hopeapitoista sinkkirikastetta ja hopeapitoista pyriittirikastetta. Hopeakaivoksen tuotantoprosessi koostuu seuraavista päävaiheista: louhinta, murskaus, jauhatus, vaahdotusrikastus, kuivaus ja varastointi. Malmin louhinta tapahtuu pääosin maanalaisessa kaivoksessa, mutta pinnanläheinen osa malmista louhitaan avolouhoksesta.

//

Toiminta-alue: Sotkamo

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Heliminna Modig
040 704 3480
heliminna.modig@silver.fi

Yritys lukuina 2021

• Tuotantomäärä: Hopea- ja kultapitoinen lyijyrikaste 3 446 t, hopeapitoinen sinkkirikaste 5 960 t, pyriittirikaste 14 500 t.
• Kokonaislouhinta: 850 000 tonnia (malmia 66,7 %, sivukiveä 33,3 %)
• Raportoidut malmivarat: 1,41 miljoonaa tonnia (hopea 126 g/t %, kulta 0,42 g/t, sinkki 0,95 %, lyijy 0,45 %)
• Raportoidut mineraalivarannot: 5,14 miljoonaa tonnia (hopea 79 g/t, kulta 0,22 g/t, sinkki 0,63 %, lyijy 0,29 %)
• Toiminnan aloitusvuosi: Esiintymä on löydetty vuonna 1980, Sotkamo Silver Oy perustettu vuonna 2006 ja tuotannollinen kaivostoiminta aloitettiin maaliskuussa vuonna 2019.
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: n. 5 vuotta
• Kaivosalueen pinta-ala: 370 hehtaaria
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 1632 hehtaaria
• Omien työntekijöiden määrä: 49 työntekijää, josta 18,4 % naisia ja 81,6 % miehiä.
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Sotkamo 31 %, Kuhmo 8 %, Kajaani 8 %, Pyhäsalmi 8 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: n. 100 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: 8,1 miljoonaa euroa (Sotkamo Silver Group)
• Maksettu yhteisövero: 0 euroa

Tietoa malminetsinnästä

Yhtiöllä oli voimassa malminetsintälupia Sotkamon ja Valtimon alueella. Alueilla otaksutaan olevan hopeaa, kultaa, sinkkiä ja lyijyä. Vuoden 2021 aikana maastotyöt rajoittuivat pienimuotoiseen kartoitukseen ja geokemialliseen näytteenottoon. Keskeiset tunnusluvut (2021):

• Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 varausalue, 17 200 ha
• Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 6 kpl, 1 616 ha
• Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 6 aluetta, 1 806 ha
• Valituksen alaisia malminetsintälupia: 0
• Malminetsintäkairaus: 0 metriä
• Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: noin 30 000 euroa

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

	On	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella		x
Ympäristöjohtamisjärjestelmä*	x
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)	x
Mittaukset pölylle	x
Mittaukset melulle	x
Mittaukset tärinälle	x
Ympäristöriskien arviointi tehty	x
Poikkeamia ympäristöluvasta (2020)	x
Sulkemissuunnitelma kaivokselle	x
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa	x

* Ei sertifioitu.

• Ympäristölupa myönnetty: 2020, ei lainvoimainen
• Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 6,9 miljoonaa euroa
• Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 50 000 euroa
• Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 11 500 euroa

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: rikastushiekka 602 000 t (67 %), sivukivi 283 000 t (31 %), pyriitti 14 500 t (2 %)
• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: sivukivi 100 %, pyriitti 0 %, rikastushiekka 3 %
• Polttoaineiden kulutus: 10,6 GWh
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 24,6 GWh (uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden osuudet ei tiedossa), lämpö 3,46 GWh
• Kaivoksen CO2-päästöt: 9 200 tonnia CO₂ ja 0,015 tonnia CO₂/malmitonni
• Vedenkulutus: 1,4 Mm³ (raakaveden osuus prosessissa 3 %)
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 0,37 Mm³
• Patojen määrä kaivosalueella: 5
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: 0
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: sinkkisulfaatti 227 t, kuparisulfaatti 44 t, kuparikloridi 3 t, natriumpolysulfidi-liuos 0,08 t, natriumsyanidi 0,03 t.
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:		x
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:	x
Henkilöstön koulutussuunnitelma:	x
Tasa-arvosuunnitelma:		x
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:	x
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:	x
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:	x
Oma pelastusyksikkö:	x

* Ei sertifioitu

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

• Koulutuspäivät keskimäärin: 0,9 pv/työntekijä
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 2,6 %
• Tapaturmataajuus: LTI 23 (tapaturmataajuuteen sisältyvät sekä omille työntekijöille että urakoitsijan työntekijöille sattuneet tapaturmat)
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: kaksivuorotyö seitsemänä päivänä viikossa, päivävuoro seitsemänä päivänä viikossa, 1-vuorojärjestelmä, liukuva työaika.

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Maaseutu- ja matkailuelinkeinojen harjoittajat sekä maanomistajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla ei ole ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Vaikutuksia maisemaan on pyritty minimoimaan laitoksen ja rakenteiden sijoittelussa.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Yrityksellä on säännöllisesti kokoontuva ympäristönseurantaryhmä, johon kuuluu sidosryhmien jäseniä
• Sosiaalisia vaikutuksia seurataan yhteydenpidon sekä yhteisten tilaisuuksien kautta
• Yritys tukee paikallista koulutus- sekä ympäristötoimintaa
• Palautekanava olemassa sidosryhmien palautteelle ja käytänteet palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

• BAT-teknologian pilottikaivos
• Tiedonhallintajärjestelmä pienen, monipaikkaisen kaivosyhtiön työkaluksi
• Teollisuuden älykkäiden ratkaisujen yhteistyö, Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) ja Oulun yliopisto (OY)
• OMS ja vesien kehittyneet analyysimenetelmät (Oulun Yliopisto ja Oulu Mining School)
• OMS ja vesien kehittyneet analyysimenetelmät (investointiosa) (Oulun Yliopisto ja Oulu Mining School)

• Callio Underground rescue (Pyhäjärven kaupunki/Callio)
• Prosessiakatemia- tiiviiseen ja systemaattiseen yhteistyöhön perustuva toimintamalli, joka tuottaa monimuotoista kaivannais-, jatkojalostus- ja biotuoteteollisuuteen liittyvää prosessialan koulutusta, Kainuun ammattiopisto (KAO) ja Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK, OY)
• Oulujoen vesistöalueen vesistövisio: ”Elinvoimaa Kainuun järviltä Perämeren rannikolle”, (ARVOVESI)