Kuvaus yrityksestä

Yara Suomi Oy on lannoitealan yritys, joka harjoittaa myös kaivostoimintaa ja malminetsintää. Yaran kaivos sijaitsee Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Sen omistaa norjalainen Yara ASA International.

Kaivoksen avolouhoksista saatavasta malmista rikastetaan apatiittia, josta saadaan maailman puhtainta fosforia lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineeksi. Kaivoksen muut arvokkaimmat tuotteet ovat kalkki, biotiitti sekä erilaiset kiilletuotteet.

Yaran Siilinjärven toimipaikalla sijaitsevat apatiittikaivoksen lisäksi pasutto, rikkihappotehtaat, fosforihappotehdas, typpihappotehdas, lannoitetehdas, lannoitteiden pakkaamo ja fosfaattien tutkimuskeskus. Tehtaat ovat käynnistyneet vuonna 1969, kun taas kaivos on käynnistynyt vuonna 1979. Apatiittirikaste erotetaan malmista vaahdotusprosessissa, jolloin P2O5 -pitoisuus nousee 36,5 %:iin. Vuonna 2019 noin 85 % apatiitista käytettiin Siilinjärven fosforihappotehtaalla, jossa apatiitti liuotetaan rikkihappoon, jolloin fosforihapon lisäksi syntyy kipsiä. Fosforihappoa ja apatiit-tia käytetään fosforin raaka-aineina valmistettaessa lannoitteita niin Siilinjärven lannoitetahtaalla kuin myös yhtiön muilla lannoitetehtailla. Yaran Kokkolan tehtaalla fosforihaposta valmistetaan rehufosfaatteja.

//

Toiminta-alue: Siilinjärven kaivos

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Hanna Luukkonen
Hanna.luukkonen@yara.com
040 566 2050

Yritys lukuina 2020

• Tuotantomäärä: 1 068 425 t, josta apatiitti 995 066 t, kalsiitti 8 443 t, biotiitti 57 669 t ja kiilletuotteet 7 247 t
• Kokonaislouhinta: : 24,04 milj.t (malmi 49,98 %, sivukivi 50,02 %)
• Raportoidut malmivarat: Todetut ja todennäköiset 195 Mt (P2O5 3.7 %)
• Raportoidut mineraalivarannot: Mitatut 267 Mt (P205 3.8%), Osoitetut 707 Mt (P2O5 3.7%)
• Toiminnan aloitusvuosi: 1979 (kaivostoiminta)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: n. 15
• Kaivosalueen pinta-ala: 2 648 hehtaaria (100% Yaran omistuksessa)
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 1930,86 ha
• Omien työntekijöiden määrä: 90 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Siilinjärvi 43 %, Kuopio 47 %, muut 10 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: n. 200 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: Siilinjärven kaivoksen taloudellisia tunnuslukuja ei raportoida erikseen, vaan ne sisältyvät Yara Suomi Oy:n ja Yara International ASA:n taloudellisiin tunnuslukuihin.
• Maksettu yhteisövero: Yara Suomi Oy maksoi vuonna 2018 yhteisöveroa 11 miljoonaa euroa.

Tietoa malminetsinnästä

Yara suorittaa malminetsintää Siilinjärven kunnan alueella Yaran kaivosalueen lähialueilla. Malminetsintää suoritetaan geologisen kartoituksen, montutuksen, geofysikaalisten mittausten ja kairausten avulla. Etsittävät mineraalit ovat apatiitti ja kalsiitti. Lisäksi tehdään tutkimuskairauksia kaivosalueella.

• Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: –
• Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl ja 1930,86 ha
• Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: –
• Valituksen alaisia malminetsintälupia: –
• Malminetsintäkairaus: 1,77 km, lisäksi tutkimuskairauksia on tehty kaivosalueelle yhteensä 4,77 km
• Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: 40 247 €

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:

	On	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella		x
Ympäristöjohtamisjärjestelmä	sertifioitu ISO 14 001
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)	x
Mittaukset pölylle	x
Mittaukset melulle	x
Mittaukset tärinälle	x
Ympäristöriskien arviointi tehty	x
Poikkeamia ympäristöluvasta (2020)	16
Sulkemissuunnitelma kaivokselle	x
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa	x

• Ympäristölupa myönnetty: 2016 https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1197211
• Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 16 056 000 €
• Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 350 000 €
• Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 2 500 €

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 23,1 milj. t. (sivukivi 59 %, rikastushiekka 41 %)
• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: hyötykäyttö yhteensä 2,5 milj.t (sivukivi 97 %, rikastushiekka 3 %)
• Polttoaineiden kulutus: 162 GWh
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): Sähkö 182,5 GWh, lämpö 196,4 GWh (rikkihappotehtaan prosessilämmöllä tuotettu 187,4 GWh ja höyryllä 19 GWh)
• Energian kulutuksen tavoite: Yaran tavoitteena on vähentää päästöjä 30 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi Siilinjärvellä panostetaan energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen, prosessilämmön optimaaliseen hyödyntämiseen sekä tuotanto- ja logistiikkaketjun päästöjen vähentämiseen. Yara on sitoutunut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, jonka tavoitteena on 7,5 % energiansäästö vuoteen 2025 mennessä verraten vuoteen 2015.
• Kaivoksen CO2-päästöt: 90 593 t, 0,0075 tonnia CO₂ / malmitonni. Luvut ovat kaivosalueen toimintaa koskevia scope 1 ja 2 päästöjä, luvut sisältävät kumppaniyrityksen käyttämät polttoaineet avolouhostoiminnoissa.
• Vedenkulutus: 9,14 Mm³ (raakaveden osuus 20 %)
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 7,6 Mm³
• Patojen määrä kaivosalueella: 5 kpl (3 kpl luokka 1, 2 kpl luokka 3)
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: Liito-orava, viitasammakko, lummelampikorento, pohjanlepakko, viiksisiippa, soikkokaksikko, vakoruutusammal, idänlehväsammal, valkolehdokki, lehtoneidonvaippa
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: rikastamolla 1 234 t, yarex-asemalla 610 t
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:
  • Rikastushiekka-alueista on muodostunut paikallisesti merkittävä lintujen levähdyspaikka. Vanhalla rikastushiekka-alueella on paikallisen lintuyhdistyksen rengastusasema. Rengastuskaudella 2020 Raasiossa rengastettiin yhteensä 2 156 lintua, joista kahlaajia 443, vesilintuja (taveja) 32 ja muiden linturyhmien edustajia 1681 Raasion altaalla sijaitsee myös lintutorni joka on paikallisten asukkaiden ja lintuharrastajien käytössä.
  • Kaivosalueella ja sen läheisyydessä on useita liito-oravien elinpiirejä. Toimintojen sijoittuessa liito-oravien elinpiirien alueelle, on lisääntymis- ja levähdysalueen heikentämiselle haettu luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuslupia. Elinpiirien heikkenemistä on kompensoitu sijoittamalla liito-oraville pesäpönttöjä kaivoksen ulkopuolisilla alueilla olevien elinpiirien läheisyyteen. Vuonna 2020 pesäpönttöjä sijoitettiin noin 50 kpl
  • Tulevan Jaakonlammen louhoksen alueella kasvavat idänlehväsammal sekä valkolehdokki, jotka ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kasvilajeja. Niiden kasvupaikoilla toimittaessa tarvitaan lupa poiketa kasvilajien rauhoitussäännöksistä. Kyseisten kasvilajien osalta on lähetty turvaamaan niiden elinolojen turvaamista ja niille on haettu kasvilajien siirron mahdollistava lupa. Siirrot pyritään tekemään vuosien 2021-2022 aikana.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:	x
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:	x
Henkilöstön koulutussuunnitelma:	x
Tasa-arvosuunnitelma:	x
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:	x
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä:	ISO 45001
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:	x
Oma pelastusyksikkö:	x

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2020

• Koulutuspäivät keskimäärin: koulutuskertoja on ollut vuoden 2020 aikana n. 12 kpl/hlö
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 4,7 %
• Tapaturmataajuus: TRI 1,6
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: TAM15 (7,5 h / 8 h), TAM17 (7,5 h), TAM 25 (8 h), TAM 27 (8 h), TAM 37 (12 h)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinojen harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä Yara on Siilinjärven suurin teollinen työnantaja ja Kuopion alueella merkittävä työnantaja. Yara Siilinjärvi työllistää suoraan noin 400 htv ja toimipaikan arvioitu kokonaistyöllisyysvaikutus on reilu 2200 htv.* Urakoitsijat mukaan lukien toimipaikalla työskentelee päivittäin yli 700 henkilöä. *Kokonaistyöllisyysvaikutus perustuu vuoden 2018 lukuihin ja KPMG:n tekemään mallinnukseen. Kokonaistyöllisyysvaikutus koostuu välittömästä (omat työntekijät) ja välillisestä työllisyysvaikutuksesta sekä tulovaikutuksesta. Tulovaikutus kuvaa työllisyysvaikutusta, joka syntyy kun suoraan ja välillisesti työllistetyt ihmiset ostavat ansaitsemillaan rahoilla. Suora työllisyysluku sisältää vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijä

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen ja retkeilyyn.

Kaivoksen perustamisvaiheessa ja toiminnan laajentuessa kaivos on hankkinut omistukseensa alueita (nykyään yhteensä n.3 800 ha), jolloin nämä alueet ovat osittain poistuneet virkistyskäytön piiristä. Toiminnalla on ollut myös vaikutusta kaivosalueen ulkopuolella oleviin Syrjänlampeen ja Kolmisopen järveen, joissa järvien virkistyskäyttöarvo on heikentynyt järvien rehevöitymisen myötä. Kolmisopenjärven rehevöitymiskehitystä on pyritty pysäyttämään ja vähentämään hapetuksen ja hoitokalastusten avulla.Yara aloitti järven lisäkunnostustoimet vuonna 2015. Kunnostuksen tavoitteena on järven virkistyskäyttöarvon parantaminen. Kunnostushankkeessa ovat mukana myös paikallinen kyläyhdistys sekä paikalliset asukkaat.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Kaivosalueelle tehtyjen ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä on selvitetty mallintamalla havainnekuvin ja näkyvyysarvioin toiminnan maisemavaikutuksia. Kaivostoiminnan maisemavaikutukset painottuvat kaivoksen lähialueelle, missä sivukiven läjitysalueet sekä rikastushiekka-allas nousevat maisemassa selvästi havaittaviksi kohteiksi. Kaivosalue sijaitsee vesistöjen läheisyydessä ja alueen läheisyydessä on maatalousalueita joilla maisema on avointa, näiltä alueilta käsin kaivosalueen läjitykset ovat havainnoitavissa. Läjitysalueet, kuten sivukiven kasa-alueita ja rikastushiekka-alueita maisemoidaan toiminnan edetessä siinä määrin kun se on toiminnan kan-nalta mahdollista. Kokonaisuudessaan maisemoinnit saatetaan loppuun toiminnan päätyttyessä. Maisemointisuunnitelmat on laadittu siten, että alueet saadaan sovitettua maisemointien avulla mahdollisimman luontaisesti aluetta ympäröivään maisemaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Yritys on perustanut vuonna 2015 Siilinjärven toimipaikan lähialueen yhteistoimintaryhmän, jonka tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa.
• Sidosryhmäyhteistyötä parannetaan jatkuvasti. Vuoden 2016 aikana tehtiin fokusryhmähaastatteluja eri sidosryhmille ja niiden avulla selvitettiin Yara Siilinjärven toiminnan vahvuuksia ja kehityskohteita. Saatujen tulosten perusteella on lähdetty toteuttamaan toimenpiteitä sidosryhmäyhteistyön parantamiseksi
• Sidosryhmäyhteistyön kehittämistä on edelleen jatkettu ja yhteistoimintaryhmän lisäksi toimipaikalle on perustettu alueryhmät lähiasuinalueille. Ryhmiä on neljä ja niiden toiminta on alkanut v.2019 aikana. Vuoden 2020 aikana pystyttiin järjestämään ainoastaan kerran alueryhmien tapaaminen koronavuoden tuomista haasteista johtuen.
• Yritys on järjestänyt tupailtoja, tiedotustilaisuuksia ja avoimien ovien päiviä sekä osallistunut paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen tilaisuuksiin
• Paikallisen lintuyhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä vanhalla rikastushiekka-alueella
• Yhdessä Kolmisopen kyläyhdistyksen kanssa on tehty Kolmisopenjärven kunnostussuunnitelma
• Kaivoksella käy paljon vierailijaryhmiä oppilaitoksista, eri seuroista ja yhdistyksistä
• Yritys on järjestänyt vierailuita lannoiteliiketoimintaan liittyen (asiakkaat, jakelijat, tutkimuslaitokset)
• Sidosryhmäyhteistyötä tehdään vuosittain päivitettävän suunnitelman mukaisesti
• Palautekanava sidosryhmien palautteelle on olemassa ja käytänteet palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

TYPKI-hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia ottaa talteen teollisuuden jätevesien isoa raaka-ainepotentiaalia sekä jalostaa se teollisuuskemikaalien, rakennusmateriaalien ja lannoitteiden lisäaineiksi.