2018 Yara Suomi Oy

Kuvaus yrityksestä

Yara Suomi Oy on lannoitealan yritys, joka harjoittaa myös kaivostoimintaa ja malminetsintää. Yaran kaivos sijaitsee Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Sen omistaa norjalainen Yara ASA International. Kaivoksen arvokkaimmat tuotteet ovat apatiitti, kalkki, biotiitti sekä erilaiset kiilletuotteet. Siilinjärven kaivos oli vuonna 2018 louhintamääriltään Suomen kolmanneksi suurin.

Yaran Siilinjärven toimipaikalla sijaitsevat apatiittikaivoksen lisäksi pasutto, rikkihappotehtaat, fosforihappotehdas, typpihappotehdas, lannoitetehdas, lannoitteiden pakkaamo ja fosfaattien tutkimuskeskus. Tehtaat ovat käynnistyneet vuonna 1969, kun taas kaivos on käynnistynyt vuonna 1979. Kaivoksen apatiittimalmin pitoisuus on maailman hyödynnetyistä apatiittiesiintymistä alhaisin (noin 4,2 % P2Oin situ). Apatiittirikaste erotetaan  malmista  vaahdotusprosessissa,  jolloin P2O-pitoisuus  nousee 36,5 prosenttiin. Vuonna 2018 noin 85 prosenttia apatiitista käytettiin Siilinjärven fosforihappotehtaalla, jossa apatiitti liuotetaan rikkihappoon, jolloin fosforihapon lisäksi syntyy kipsiä. Fosforihappoa ja apatiittia käytetään fosforin raaka-aineina valmistettaessa lannoitteita niin Siilinjärven lannoitetahtaalla kuin myös yhtiön muilla lannoitetehtailla. Yaran Kokkolan tehtaalla fosforihaposta valmistetaan rehufosfaatteja.

//

Toiminta-alue: Siilinjärven kaivos

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Hanna Luukkonen
Hanna.luukkonen@yara.com
040 566 2050

Yritys lukuina 2018

  • Tuotantomäärä: Yhteensä 1 060 753 tonnia: apatiitti 989 073 tonnia, kalkki 9 102 tonnia, biotiitti 50 456 tonnia, kiilletuotteet 12 122 tonnia.
  • Kokonaislouhinta: 20,96 miljoonaa tonnia (malmi 52%, sivukivi 48 %)
  • Raportoidut malmivarat: 207 miljoonaa tonnia (3,73 % P2O5)
  • Raportoidut mineraalivarannot: Mitatut 286 miljoonaa tonnia (3,79 % P2O5); osoitetut 715 miljoonaa tonnia (3,73 % P2O5)
  • Toiminnan aloitusvuosi: 1979 (kaivostoiminta)
  • Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: 15-20 vuotta
  • Kaivosalueen pinta-ala: 2 648 hehtaaria (100% Yaran omistuksessa)
  • Malminetsintäalueen pinta-ala: 2 707,6 hehtaaria (100% Yaran omistuksessa)
  • Omien työntekijöiden määrä: 87 henkilöä
  • Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Siilinjärvi 43 %, Kuopio 47 %, muut 10 %
  • Vakituisten urakoitsijoiden määrä: 220 henkilöä
  • Käyttökate EBITDA: Siilinjärven kaivoksen taloudellisia tunnuslukuja ei raportoida erikseen, vaan ne sisältyvät Yara Suomi Oy:n ja Yara International ASA:n taloudellisiin tunnuslukuihin.
  • Maksettu yhteisövero: Yara Suomi Oy maksoi vuonna 2018 yhteisöveroa 11 miljoonaa euroa.

Tietoa malminetsinnästä

Yara Suomi Oy on harjoittaa kaivosalueellaan kaivostoiminnan lisäksi myös malminetsintää. Yritys sai 2015 malminetsintäluvan Siilinjärven kaivosalueen ympärillä oleville alueille. Yara Suomi Oy käyttää malminetsintämenetelminään syväkairausta, geofysikaalisia mittauksia, RC-porausta sekä kallioperäkartoitusta. Syväkairausta tehtiin esiintymän eteläosassa 2018 yhteensä 13,7 km.

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytannöt:
  • Sijainti luonnonsuojelualueella: ei
  • Ympäristöjohtamisjärjestelmä*: on
  • Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen): on
  • Mittaukset pölylle: on
  • Mittaukset melulle: on
  • Mittaukset tärinälle: on
  • Ympäristöriskien arviointi tehty: on
  • Poikkeamia ympäristöluvasta (2018): kyllä**
  • Ympäristövakuudet olemassa: on
  • Sulkemissuunnitelma kaivokselle: on
  • Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa: on
* Sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti. ** Lupapoikkeamat liittyivät räjäytysmelulle asetettujen raja-arvojen ylityksiin sekä talvella vesienkäsittelyaltaalla olleeseen häiriötilanteeseen, jonka seurauksena kiintoainetta päätyi vesien johtamisreitillä olevaan puroon.

Keskeiset tunnusluvut:

  • Kaivannaisjätteen määrä: 19 960 000 t (läjitysalueille sijoitettu sivukivi 51%, rikastushiekka 49%). Läjityksiin kaivannaisjätettä ajettu yhteensä 21 022 000 t (sivukivi 53%, rikastushiekka 47%)
  • Sivukiven hyödynnys:  3 009 000 eli 29% louhittavasta sivukivestä hyödynnettiin
  • Polttoaineiden kulutus: 173,8 GWh (uusiutumattomia 100%)
  • Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähkö 173,8 GWh, ostosähkön osuus tästä 54% (ydinvoima 72,9%, uusiutuvaa 23,4%, uusiutumatonta 3,7%), oma tuotannon osuus 46% (kemiantehtaiden prosessilämpö); lämmitys (kiinteistöt + prosessit) 94,386 GWh, josta rikkihappotehtaan prosessilämmöllä tuotettu 83,606 GWh ja höyryllä 10,709 GWh
  • CO2 päästöt (polttoöljyn kulutuksen mukaan laskettuna): 45 514 t CO2, toisin sanoen 0,044 t CO2 / louhittu tonni
  • Vedenkulutus: 8,89 miljoonaa m3 (josta luonnon raakavettä 27,4%)
  • Patojen määrä kaivosalueella: 5 kpl (3 kpl luokka 1, 2 kpl luokka 3)
  • Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä:  4 lajia
  • Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: rikastamolla 1 327 t, Yarex-asemalla 588 t
  • Kaivoksella otettiin käyttöön rikastushiekan sakeutuslaitos eli pastalaitos tammikuussa 2017. Pastalaitoksella nostetaan rikastushiekan kiintoainepitoisuutta, jolloin sen läjitysominaisuudet paranevat ja nykyiselle rikastushiekka-altaalle pystytään läjittämään enemmän hiekkaa ja allasta voidaan hyödyntää pitkälle tulevaisuuteen.
  • Rikastushiekka-alueista on muodostunut paikallisesti merkittävä lintujen levähdyspaikka. Vanhalla rikastushiekka-alueella on paikallisen lintuyhdistyksen rengastusasema. Lisäksi siellä sijaitsee lintutorni joka on paikallisten asukkaiden ja lintuharrastajien käytössä.
  • Rikastushiekka-alueella on tehty kasvillisuuskartoitus 2017. Hyönteislajiston esiselvitys on tehty kesällä 2017 ja sitä on jatkettu Raasion altaalla vuoden 2018 aikana.
  • Läheisen Kolmisopenjärven kunnostus aloitettu kesällä 2015 sisältäen hoito- ja tehokalastusta, vesikasvillisuuden poistoa ja ruoppausta. Vuoden 2018 aikana tehtiin hoitokalastusta. Kunnostusohjelma jatkuu vuoteen 2019.

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:
  • Henkilöstöaloitejärjestelmä: on
  • Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut: on
  • Henkilöstön koulutussuunnitelma: on
  • Tasa-arvosuunnitelma: on
  • Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa: on
  • Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*: on
  • Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä: on
  • Oma pelastusyksikkö: on
* Sertifiointi OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, sovelletaan myös urakoitsijoihin.

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

2018

  • Koulutustunnit keskimäärin vuodessa: 18 h/työntekijä
  • Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,95%
  • Tapaturmataajuus: 3,2 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (yli yhden työvuoron menetykseen johtaneet onnettomuudet), sisältää omien työntekijöiden lisäksi kaikki kaivoksella työskennelleet urakoitsijat
  • Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: TAM15 (7,5 h / 8 h), TAM17 (7,5 h), TAM 25 (8 h), TAM 27 (8 h), TAM 37 (12 h)

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kaivos- tai malminetsintätoimintaa ei ole poronhoitoalueella. Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinojen harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä.

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen ja retkeilyyn.

Kaivoksen perustamisvaiheessa ja toiminnan laajentuessa kaivos on hankkinut omistukseensa alueita (nykyään yhteensä 3 800 ha), jolloin nämä alueet ovat poistuneet virkistyskäytön piiristä. Toiminnalla on ollut myös vaikutusta kaivosalueen ulkopuolella oleviin Syrjänlampeen ja Kolmisopen järveen, joissa järvien virkistyskäyttöarvo on heikentynyt järvien rehevöitymisen myötä.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Maisema-arvot on huomioitu yrityksen toiminnassa. Huomioituja seikkoja ovat muun muassa läjitysten maisemointisuunnitelmat ja sovittaminen muuhun maisemaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

  • Yritys on perustanut vuonna 2015 Siilinjärven toimipaikan lähialueen yhteistoimintaryhmän, jonka tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.
  • Sidosryhmäyhteistyötä parannetaan jatkuvasti. Vuoden 2016 aikana tehtiin fokusryhmähaastatteluja eri sidosryhmille ja niiden avulla selvitettiin Yara Siilinjärven toiminnan vahvuuksia ja kehityskohteita. Saatujen tulosten perusteella on lähdetty toteuttamaan toimenpiteitä sidosryhmäyhteistyön parantamiseksi
  • Sidosryhmäyhteistyötä on lähdetty kehittämään vuoden 2018 lopulla ja yhteistoimintaryhmän rinnalle perustetaan alueryhmät, jotka koostuvat kaivoksen lähialueen naapurustosta
  • Yritys on järjestänyt tupailtoja, tiedotustilaisuuksia ja avoimien ovien päiviä sekä osallistunut paikallisten yhdistysten ja yhteisöje tilaisuuksiin
  • Paikallisen lintuyhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä vanhalla rikastushiekka-alueella
  • Yhdessä Kolmisopen kyläyhdistyksen kanssa on tehty Kolmisopenjärven kunnostussuunnitelma
  • Kaivoksella käy paljon vierailijaryhmiä oppilaitoksista, eri seuroista ja yhdistyksistä
  • Yritys on järjestänyt vierailuita lannoiteliiketoimintaan liittyen (asiakkaat, jakelijat, tutkimuslaitokset)
  • Sidosryhmäyhteistyö ei ole niinkään säännöllistä vaan tarpeen mukaan suunniteltua
  • Palautekanava sidosryhmien palautteelle on olemassa ja käytänteet palautteen käsittelylle.

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

  • Ei raportoitu