Kuvaus yrityksestä

Yara Suomi Oy on lannoitealan yritys, joka harjoittaa myös kaivostoimintaa ja malminetsintää. Yaran kaivos sijaitsee Siilinjärvellä Pohjois-Savossa. Sen omistaa norjalainen Yara ASA International. Kaivoksen avolouhoksista saatavasta malmista rikastetaan apatiittia, josta saadaan maailman puhtainta fosforia lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineeksi. Kaivoksen muut arvokkaimmat tuotteet ovat apatiitti, kalkki, biotiitti sekä erilaiset kiilletuotteet. 

Yaran Siilinjärven toimipaikalla sijaitsevat apatiittikaivoksen lisäksi pasutto, rikkihappotehtaat, fosforihappotehdas, typpihappotehdas, lannoitetehdas, lannoitteiden pakkaamo ja fosfaattien tutkimuskeskus. Tehtaat ovat käynnistyneet vuonna 1969, kun taas kaivos on käynnistynyt vuonna 1979. Kaivoksen apatiittimalmin pitoisuus on maailman hyödynnetyistä apatiittiesiintymistä alhaisin (noin 4,2 % P2O5 in situ). Apatiittirikaste erotetaan malmista vaahdotusprosessissa,  jolloin P2O5 -pitoisuus  nousee noin 36,5 %:iin. Vuonna 2021 noin 86 % apatiitista käytettiin Siilinjärven fosforihappotehtaalla, jossa apatiitti liuotetaan rikkihappoon, jolloin fosforihapon lisäksi syntyy kipsiä. Fosforihappoa ja apatiittia käytetään fosforin raaka-aineina valmistettaessa lannoitteita niin Siilinjärven lannoitetahtaalla kuin myös yhtiön muilla lannoitetehtailla. Yaran Kokkolan tehtaalla fosforihaposta valmistetaan rehufosfaatteja 

 Tietoa Yara Suomi Oy Siilinjärven toimipaikasta  

Yhtiön vastuullisuusraportti 2021

//

Toiminta-alue: Siilinjärven kaivos

Yhteystiedot vastuullisuusasioissa:

Hanna Luukkonen
Hanna.luukkonen@yara.com
040 566 2050

Yritys lukuina 2021

• Tuotantomäärä: Apatiittirikaste 990 261 t (pitoisuus 36,73 %), kalsiittirikaste 13 642 t, biotiitti 45 757 t, kiilletuotteet 10 138 t
• Kokonaislouhinta: 22,35 milj.t (malmi 47 %, sivukivi 53 %)
• Raportoidut malmivarat: todennetut ja todennäköiset 418 Mt (P2O5 3,4-3,6 %)
• Raportoidut mineraalivarannot: mitatut 342 Mt (P2O5 3,7 %), osoitetut 1 459 Mt (3,5 %)
• Toiminnan aloitusvuosi: 1979 (kaivostoiminta)
• Kaivoksen arvioitu jäljellä oleva elinikä: n. 15
• Kaivosalueen pinta-ala: 2 648 hehtaaria (100% Yaran omistuksessa)
• Malminetsintäalueen pinta-ala: 1930,86 ha
• Omien työntekijöiden määrä: 90 henkilöä
• Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Siilinjärvi 42 %, Kuopio 33 %, liitoskunnat 16 %, muut 9 %
• Vakituisten urakoitsijoiden määrä: n. 200 henkilöä
• Käyttökate EBITDA: Siilinjärven kaivoksen taloudellisia tunnuslukuja ei raportoida erikseen, vaan ne sisältyvät Yara Suomi Oy:n ja Yara International ASA:n taloudellisiin tunnuslukuihin.
• Maksettu yhteisövero: Yara Suomi Oy maksoi yhteisöveroa vuoden 2021 osalta 33 666 047,61 euroa.

Tietoa malminetsinnästä

• Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: – 
• Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 1 kpl ja 1930,86 ha 
• Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: – 
• Valituksen alaisia malminetsintälupia: – 
• Malminetsintäkairaus: – 
• Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: 40 409 €  

Ympäristö

• Ympäristölupa myönnetty: päätös ympäristöluvan tarkistamisesta 2016, muutos ympäristölupaan 2021, päätös, ei ole vielä lainvoimainen, aloittamislupa saatu 2021   
• Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: 16 056 000 €
• Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 350 000 €
• Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 2 500 €

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: 22,1 Mt (sivukivi 56 %, rikastushiekka 44 %)  
• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: Hyötykäyttö yhteensä 3,52 Mt (Sivukivi 98 %, rikastushiekka 2 %)   
• Polttoaineiden kulutus: 159,2 GWh (Liikkuvan kaluston polttoaineiden kulutus kaivosalueella. Sisältäen yhtiön ja urakoitsijoiden kulutuksen.) 
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): sähköenergia 185,8 GWh, Lämpö 176,5 GWh sähkö (100 % kemiantehtaiden hukkalämpöä) 
• Kaivoksen CO2-päästöt: 89 125 t CO2 ja 0,0085 t CO2/malmitonni. Luvut ovat kaivosalueen toimintaa koskevia scope 1 ja 2 päästöjä, lisäksi luvut sisältävät kumppaniyrityksen käyttämät polttoaineet avolouhostoiminnoissa.  Toimipaikalla on sertifioitu energiatehokkuusjärjestelmä ISO 50001 

• Vedenkulutus: 9,19 Mm3 (raakaveden osuus n.25 %)   
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: 7,17 Mm3 
• Patojen määrä kaivosalueella: 5 kpl (3 kpl luokka 1, 2 kpl luokka 3) 
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä:  Liito-orava, viitasammakko, lummelampikorento, pohjanlepakko, viiksisiippa, soikkokaksikko, vakoruutusammal, idänlehväsammal, valkolehdokki, lehtoneidonvaippa
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: rikastamo 1 209 t, yarex asema 626 t 

• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet:  
  • Rikastushiekka-alueista on muodostunut paikallisesti merkittävä lintujen levähdyspaikka. Vanhalla rikastushiekka-alueella on paikallisen lintuyhdistyksen rengastusasema. Rengastuskaudella 2021 Raasiossa rengastettiin yhteensä 2 746 lintua, joista kahlaajia 690, vesilintuja 20 ja muiden linturyhmien edustajia 2036. Rengastusvuosi oli rengastusten kokonaismäärältä paras rengastusaseman 35-vuotisen historian aikana. Raasion altaalla sijaitsee myös lintutorni, joka on paikallisten asukkaiden ja lintuharrastajien käytössä. 
  • Kaivosalueella ja sen läheisyydessä on useita liito-oravien elinpiirejä. Toimintojen sijoittuessa liito-oravien elinpiirien alueelle, on lisääntymis- ja levähdysalueen heikentämiselle haettu luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuslupia. Elinpiirien heikkenemistä on kompensoitu sijoittamalla liito-oraville pesäpönttöjä kaivoksen ulkopuolisilla alueilla olevien elinpiirien läheisyyteen. Vuonna 2020 pesäpönttöjä sijoitettiin noin 50 kpl ja vuonna 2021 noin 30 kpl. 
  • Tulevan Jaakonlammen louhoksen alueella kasvavat idänlehväsammal sekä valkolehdokki, jotka ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja kasvilajeja. Niiden kasvupaikoilla toimittaessa tarvitaan lupa poiketa kasvilajien rauhoitussäännöksistä. Kyseisten kasvilajien osalta on lähetty turvaamaan niiden elinolojen turvaamista ja niille on haettu kasvilajien siirron mahdollistava lupa. Siirrot on aloitettu koesiirroin vuoden 2021 aikana ja varsinaiset siirrot tehdään vuosien 2022-2023 aikana. 

Henkilöstö ja turvallisuus

Keskeiset tunnusluvut vuonna:

• Koulutuspäivät keskimäärin: koulutuskertoja on ollut vuoden 2021 aikana n. 32 kpl/hlö
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): 3,55 %
• Poissaoloon johtaneet tapaturmat: 0 (LTI)
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: TAM15 (7,5 h / 8 h), TAM17 (7,5 h), TAM 25 (8 h), TAM 27 (8 h), TAM 37 (12 h)
• Naisten osuus työvoimasta oli 14 % koko toimipaikan osalta, kaivoksella naisten osuus työvoimasta oli 2021 11,11 %

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin: Kunta, lähiseudun asukkaat, maanomistajat sekä maaseutuelinkeinojen harjoittajat huomioidaan yrityksen sidosryhmätyössä. Yara on Siilinjärven suurin teollinen työnantaja ja Kuopion alueella merkittävä työnantaja. Yara Siilinjärvi työllistää suoraan noin 400 htv ja toimipaikan arvioitu kokonaistyöllisyysvaikutus on reilu 2200 htv.* Ura-koitsijat mukaan lukien toimipaikalla työskentelee päivittäin yli 700 henkilöä. *Kokonaistyöllisyysvaikutus perustuu vuoden 2018 lukuihin ja KPMG:n tekemään mallinnukseen. Kokonaistyöllisyysvaikutus koostuu välittömästä (omat työntekijät) ja välillisestä työllisyysvaikutuksesta sekä tulovaikutuksesta. Tulovaikutus kuvaa työllisyysvaikutusta, joka syntyy kun suoraan ja välillisesti työllistetyt ihmiset ostavat ansaitsemillaan rahoilla. Suora työllisyysluku sisältää vakituiset, määräaikaiset ja ulkopuoliset työntekijät

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Yrityksen oman arvion mukaan sen toiminnalla on ollut vaikutuksia lähialueen virkistyskäyttöön. Vaikutuksia on ollut marjastukseen, sienestykseen, kalastukseen ja retkeilyyn.

Kaivoksen perustamisvaiheessa ja toiminnan laajentuessa kaivos on hankkinut omistukseensa alueita (nykyään yhteensä n.3 800 ha), jolloin nämä alueet ovat osittain poistuneet virkistyskäytön piiristä. Toiminnalla on ollut myös vaikutusta kaivosalueen ulkopuolella oleviin Syrjänlampeen ja Kolmisopen järveen, joissa järvien virkistyskäyttöarvo on heikentynyt järvien rehevöitymisen myötä. Kolmisopenjärven rehevöitymiskehitystä on pyritty pysäyttämään ja vähentämään hapetuksen ja hoitokalastusten avulla. Yara aloitti järven lisäkunnostustoimet vuonna 2015. Kunnostuksen tavoitteena on järven virkistyskäyttöarvon parantaminen. Kunnostushankkeessa ovat mukana myös paikallinen kyläyhdistys sekä paikalliset asukkaat.

Vaikutukset maisema-arvoon:

Kaivosalueelle tehtyjen ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä on selvitetty mallintamalla havainnekuvin ja näkyvyysarvioin toiminnan maisemavaikutuksia. Kaivostoiminnan maisemavaikutukset painottuvat kaivoksen lähialueelle, missä sivukiven läjitysalueet sekä rikastushiekka-allas nousevat maisemassa selvästi havaittaviksi kohteiksi. Kaivosalue sijaitsee vesistöjen läheisyydessä ja alueen läheisyydessä on maatalousalueita, joilla maisema on avointa. Näiltä alueilta käsin kaivosalueen läjitykset ovat havainnoitavissa. Läjitysalueet, kuten sivukiven kasa-alueita ja rikastushiekka-alueita maisemoidaan toiminnan edetessä siinä määrin, kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Kokonaisuudessaan maisemoinnit saatetaan loppuun toiminnan päättyessä. Maisemointisuunnitelmat on laadittu siten, että alueet saadaan sovitettua maisemointien avulla mahdollisimman luontaisesti aluetta ympäröivään maisemaan.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

• Yritys on perustanut vuonna 2015 Siilinjärven toimipaikan lähialueen yhteistoimintaryhmän, jonka tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa. 
• Yhteistoimintaryhmän lisäksi toimipaikalle on perustettu alueryhmät lähiasuinalueille. Ryhmiä on neljä ja niiden toiminta on alkanut v.2019 aikana. Vuoden 2021 aikana järjestettiin yhteistoimintaryhmän kokous, alueryhmien tapaamisia ei pystytty järjestämään korona-ajan tuomista haasteista johtuen.
• Yritys on järjestänyt tupailtoja, tiedotustilaisuuksia ja avoimien ovien päiviä sekä osallistunut paikallisten yhdistysten ja yhteisöjen tilaisuuksiin
• Paikallisen lintuyhdistyksen kanssa tehdään yhteistyötä vanhalla rikastushiekka-alueella
• Yhdessä Kolmisopen kyläyhdistyksen kanssa on tehty Kolmisopenjärven kunnostussuunnitelma ja suunniteltu vuosittaisia hoitotoimenpiteitä.
• Kaivoksella käy paljon vierailijaryhmiä oppilaitoksista, eri seuroista ja yhdistyksistä
• Yritys on järjestänyt vierailuita lannoiteliiketoimintaan liittyen (asiakkaat, jakelijat, tutkimuslaitokset)
• Sidosryhmäyhteistyötä tehdään vuosittain päivitettävän suunnitelman mukaisesti 
• Palautekanava sidosryhmien palautteelle on olemassa ja käytänteet palautteen käsittelylle

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

TYPKI-hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia ottaa talteen teollisuuden jätevesien isoa raaka-ainepotentiaalia sekä jalostaa se teollisuuskemikaalien, rakennusmateriaalien ja lannoitteiden lisäaineiksi